Kun edessä on uusi projekti, on tärkeää valita oikea arviointitekniikka. Arviointitekniikoita on useita, mutta niiden tehokkuus riippuu siitä, minkä tyyppisestä hankkeesta on kyse ja missä vaiheessa hanke on. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, mitkä ovat parhaat vaihtoehdot kuhunkin tapaukseen, mutta tarkastellaan ensin joitakin perusmääritelmiä.

Mitä on estimointi?

Estimointi on projektin loppuunsaattamiseen tarvittavien työvoiman, materiaalien, rakennustarvikkeiden ja -työkalujen odotettavissa olevien kustannusten määrittämistä etukäteen. Arvion laatimiseksi on ensin laadittava arviointisuunnitelma, jonka tulisi sisältää:

  • Hankkeen laajuuden määrittely, jossa määritellään rajat.
  • Aikasuunnitelma

Projektin elinkaari

Projektin elinkaari koostuu seuraavista vaiheista:

  • Tunnistaminen
  • Määrittely
  • Toteutus
  • Toiminta
  • Toiminta
  • Avoinnaolo

Vaihe, jossa projektisi on, on ratkaisevaa tietoa oikean arviointitekniikan valinnassa.

Estimaatin tarkkuus

Jokainen estimaatti on ennuste projektin odotettavissa olevista lopullisista kustannuksista tietyn työmäärän osalta. Jokaiseen arvioon liittyy epävarmuutta, ja siksi siihen liittyy myös todennäköisyys ylittää tai alittaa ennustetut kustannukset. Arviotarkkuus on osoitus siitä, missä määrin tietyn hankkeen todelliset lopulliset kustannukset poikkeavat arvioidusta kustannuksesta.

On tärkeää ymmärtää, että arviota ei pitäisi koskaan pitää yksittäisenä pistemäisenä lukuna (tai kustannuksena), vaan mahdollisten kustannustulosten ja niihin liittyvien esiintymistodennäköisyyksien vaihteluvälinä.

Kun tiedämme projektimme laajuuden, projektimme tämänhetkisen vaiheen ja tarkkuuden, jonka odotamme arviomme olevan, voimme päättää, mikä estimointimenetelmä sopii parhaiten tilanteeseen.

Tärkeimmät estimointimenetelmät ovat tekijäestimointi, parametrinen estimointi ja yksityiskohtainen estimointi:

Tekijäestimointi

Tekijäestimointi, joka tunnetaan myös nimellä ylhäältä alaspäin suuntautuvaksi estimoinniksi (top-down estimating), perustuu rajoitettuun projektin rajaukseen. Sitä käytetään yleensä määrittelyvaiheessa. Siinä käytetään nyrkkisääntöjä, parametrisia malleja tai historiallisia tietokantoja relevanttien kustannustietojen saamiseksi.

Parametrinen estimointi

Parametriseen estimointiin kuuluu kustannusten analysointi ja kustannusajureiden tunnistaminen kustannusmallien kehittämiseksi. Lähestymistavassa olennaisesti suhteutetaan kustannus- ja työvoimatiedot parametreihin, jotka kuvaavat kustannuslaskennan kohteena olevaa kohdetta. Tätä prosessia käytetään projektin varhaisemmissa vaiheissa (tunnistaminen ja määrittely), kun projektista ei ole paljon tarkkaa tietoa, mutta aikaisemmista vastaavista projekteista on olemassa historiatietoa.

Detail Estimating

Detail Estimating, jota kutsutaan myös alhaalta ylöspäin tapahtuvaksi arvioinniksi, käytetään, kun projektin määrittelyn kypsyystaso on korkea (toteutus- ja toimintavaihe). Yksityiskohtaiset arviot tehdään työnjakorakenteen suhteellisen matalilla tasoilla, tyypillisesti työpaketti- tai tehtävätasolla. Tämä lähestymistapa liittyy läheisesti aikataulutukseen, suunnitteluun ja resurssien jakamiseen, ja se on sekä aikaa vievä että kallis. Se edellyttää toiminnan hyvää tuntemusta ja myös kohtuullista määrittelytasoa. Se johtaa myös tarkimpiin arvioihin.

Esimerkkinä hankkeen määrittelytason, arvion odotetun tarkkuuden ja käytetyn menetelmän välisistä suhteista voit tarkastella kuviota, jossa on AACE:n kustannusarvioiden luokitusjärjestelmä.

Onko tähän artikkeliin lisättävää? Onko sinulla kysymys meille, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen [email protected]

Kustannusarvion keskeinen rooli projektinhallinnassa

4 parasta esimerkkiä projektin kustannusarviosta

Kustannusarviopalvelut

Projektin arviointitekniikat

Kustannusarvion rooli projektinhallinnassa

Kustannusarvion rooli projektinhallinnassa