Oletko koskaan miettinyt, millaisia prosesseja käytetään YK:n suurlähettilään valinnassa? Kukin maa valitsee suurlähettiläänsä Yhdistyneisiin Kansakuntiin oman prosessinsa kautta, joka voi vaihdella suuresti.
Vuonna 1961 luotiin diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus. Asiakirja tarjoaa puitteet maiden välisille diplomaattisuhteille. Erityisesti siinä määritellään diplomaattiset edustustot ja suurlähettiläiden diplomaattisen koskemattomuuden rajat. Diplomaattitehtävä on myönnetty etuoikeus, joka antaa diplomaateille mahdollisuuden työskennellä ilman isäntämaan häirintää. Diplomaattinen koskemattomuus takaa diplomaatin turvallisen kulun ja suojaa diplomaattia vastaanottavassa maassa tapahtuvalta syytteeseenpanolta. Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettiläät kuuluvat yleissopimuksen piiriin, aivan kuten tietyn maan suurlähettiläätkin.
Aluksi on tärkeää tietää, mitä Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettilään työhön kuuluu. Suurlähettiläs edustaa virallisesti oman valtionsa tai valtiosta riippumattoman elimen näkemyksiä. Yhdysvaltojen YK-suurlähettilään tärkein tehtävä on edustaa Yhdysvaltojen etuja turvallisuusneuvostossa. Koska kaikki maat eivät istu turvallisuusneuvostossa yhtä aikaa, kunkin valtion tärkein tehtävä vaihtelee. Kukin suurlähettiläs myös raportoi omalle hallitukselleen YK:ssa käymistään ja kuulemistaan keskusteluista.

Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettilään valinnassa on kaksi pääprosessia. Toinen on uradiplomaattisten ammattilaisten nimittäminen, jota Ranska ja monet muut maat käyttävät. Toinen prosessi on nimittää joko ei-ura- tai ura-ammattilainen, joka on samanlainen prosessi kuin Yhdysvalloissa ja Nigeriassa.
Yhdysvalloissa presidentti valitsee YK-suurlähettilään ja sen jälkeen senaatti vahvistaa hänet. Koska kyseessä on presidentin nimitys, toimikautta ei ole rajoitettu, mutta presidentti voi milloin tahansa erottaa suurlähettilään, ja hänen odotetaan jättävän erokirjeen presidenttikauden päättyessä. Perinteisesti suurlähettiläs on ollut kabinetin jäsen, sillä hän neuvoo presidenttiä ja ulkoministeriä. Näin ei kuitenkaan aina ole, eikä se ole työvaatimus. Useat suurlähettiläät eivät ole olleet kabinetin jäseniä, ja itse asiassa nykyinen suurlähettiläs ei ole jäsen. Yhdysvaltain nykyinen suurlähettiläs Yhdistyneissä Kansakunnissa on Kelly Craft. Presidentti Trump nimitti Craftin, joka toimi aiemmin Kanadan suurlähettiläänä, 22. helmikuuta 2019 ja senaatti vahvisti hänet 31. heinäkuuta 2019. Craft vannoi virkavalansa 10. syyskuuta 2019.
Nigerian liittotasavallassa on samanlainen tapa valita suurlähettiläät Yhdistyneisiin kansakuntiin. Nigeriassa kaikki suurlähettiläät nimittää presidentti ilman vahvistusäänestystä. Tijjani Muhammad-Bande on Nigerian nykyinen edustaja Yhdistyneissä kansakunnissa. Muhammad-Bande valittiin 4. kesäkuuta 2019 yleiskokouksen 74. puheenjohtajaksi. Hänen puheenjohtajakautensa alkaa syyskuussa 2020.
Ranskassa suurlähettiläät ovat diplomaattisen palveluksen urajäseniä, ja heidät valitaan eri tavalla. Vuodesta 2010 lähtien jokaisen mahdollisen ehdokkaan on täytynyt saada koulutus ja koulutus Diplomaatti- ja konsuliinstituutissa. Ulkoministeri nimeää ehdokkaan, ja Ranskan presidentti nimittää suurlähettilään ministerineuvoston kokouksessa. Nykyinen YK-suurlähettiläs on Nicolas de Rivière. Rivière nimitettiin suurlähettilääksi 8. heinäkuuta 2019.
Jos suurlähettiläästä halutaan Yhdistyneiden kansakuntien sijasta vieraan maan suurlähettiläs, siihen liittyy ylimääräinen vaihe. Kun mahdollinen suurlähettiläs on nimitetty, hänen on saatava hyväksyntä maalta, johon hänet on nimitetty. Tätä prosessia kutsutaan agrémentiksi ja se on määritelty myös vuoden 1961 Wienin konferenssissa. Vastaanottava maa voi evätä agrémentin mistä tahansa syystä. Suurlähettiläs leimataan persona non grata (ei-toivottu tai ei-hyväksyttävä henkilö), ja hänet pakotetaan lähtemään maasta ja palaamaan kotimaahansa. Jos ulkomainen virkamies ei poistu vastaanottajavaltiosta hyväksyttävän ajan kuluessa, suurlähettiläs voi menettää diplomaattisen koskemattomuutensa ja hänet voidaan mahdollisesti pidättää.
Koska suurlähettiläät neuvovat hallituksiaan ja ovat vuorovaikutuksessa muiden diplomaattien kanssa, on tärkeää olla huolellinen valitessaan mahdollisia suurlähettiläitä. Olisi ehdottoman tärkeää valita suurlähettiläs, joka on diplomaattisesti kohtelias, kykenee ylläpitämään maailmanlaajuista viestintää, jolla on vahvat julkiset puhetaidot ja joka haluaa nähdä maailman muuttuvan hyväksi.