Mielenterveyteen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, eikä syyttä:
- Valtakunnassa yksi neljästä ihmisestä kokee vuosittain mielenterveysongelman pelkästään Englannissa
- Yksi kuudesta ihmisestä joutuu niin epäonnekkaasti kokemaan masennuksen, ahdistuneisuuden tai näiden kahden ongelman yhdistelmän1.
Näiden häiriöiden vaikutukset voivat olla lamauttavia, ja haittavaikutukset vaikuttavat jokaiselle jokapäiväisen elämän osa-alueelle.
Jos siis luet tätä ja luulet kärsiväsi masennuksesta tai ahdistuneisuudesta, kehotamme sinua hakeutumaan avun piiriin mahdollisimman pian
Nukkuminen on vain yksi niistä elämän osa-alueista, joihin masennus vaikuttaa.
Kuten tiedämme kirjallisuudesta, aihetta käsittelevien artikkelien laajasta määrästä ja asiaankuuluvilta verkkosivuilta, hyvä yöuni hyödyttää terveyttä, henkistä toimintakykyä ja mielialaa. Tämä tarkoittaa, että:
- Depressio voi vaikuttaa uneen ja uni voi vaikuttaa masennukseen.
- Aiheuttaako masennus epätavallisen unirytmin vai aiheuttaako epätavallinen unirytmi masennusta?
- REM-uniteoria – ja miksi se ei ole aivan oikein
- Mielialalääkehoito
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuuden hoidossa (CBTi)
- Yhteenvetona
Depressio voi vaikuttaa uneen ja uni voi vaikuttaa masennukseen.
Vaikka emme voi antaa täydellistä katsausta siitä, miten masennuksen ja unen monet näkökohdat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa yhdessä ainoassa artikkelissa, voimme kuitenkin eritellä tähänastisen keskeisen tieteellisen tiedon osoittaaksemme, miten masennuksen ja huonon unen kanssa elävät ihmiset voivat käyttää sitä mielialansa kohentamiseen ja parempaan uneen.
Aiheuttaako masennus epätavallisen unirytmin vai aiheuttaako epätavallinen unirytmi masennusta?
Monilla masennuksesta kärsivillä ihmisillä on huonoa unta, joka ilmenee joko siten, että he nukkuvat joko liian vähän tai liikaa.
Tosiasiassa monilla masentuneilla on huonon unensaannin takia hakeutuessaan hoidon piiriin masennuksen kanssa sopusointuisia oireita.
Monilla masennuksesta kärsivillä on kuitenkin masennuksen oireita2. Vastaavasti masennuksen hoitoon hakeutuvat ihmiset valittavat usein huonoa unta3.
”Huonoon uneen” voi liittyä:
- Sänkyyn nukahtaminen kestää kauan
- Vaikea herääminen usein yön aikana
- Valvominen suurimman osan sängyssä vietetystä ajasta
- Ei tunne oloaan virkistyneeksi nukahtamisen jälkeen.
Kaikki tämä voi kulminoitua masennuksen kanssa eläville liiankin tuttuun huonoon mielialaan, keskittymisvaikeuksiin, velttouteen ja päiväväsymykseen2.
Vaikkakin masennuksesta kärsivien unenlaatu on huono, se ei tarkoita sitä, että masennus aiheuttaisi unen puutetta. Itse asiassa monet masennuksen kanssa elävät kokevat hypersomniaa eli sitä, että he nukkuvat liikaa.
Jos tuo uni on kuitenkin huonolaatuista unta, se ei auta päivätoimintaa.
Surullinen tosiasia on myös se, että ääriunien ja itsemurhariskin välillä on havaittu yhteys, mutta se ei välttämättä johdu suoraan masennuksesta4.
Tässä vaiheessa on syytä kysyä: ”Miksi masennus vaikuttaa uneen?”
REM-uniteoria – ja miksi se ei ole aivan oikein
Nukkuminen koostuu useista vaiheista, joista yhtä kutsutaan REM-uneksi (rapid eye movement). Unen REM-vaihe liittyy uniin. Kummallista kyllä, REM-unessa aivotoimintamme on samankaltainen kuin hereillä ollessamme.
On olemassa myös muutamia muita kuin REM-vaiheita, joista tärkein on hidasaaltoinen uni. Tällaista unta tarvitsemme tunteaksemme olomme virkeäksi aamulla.
Nukkuessamme vuorottelemme REM- ja ei-REM-vaiheiden välillä. On kuitenkin havaittu, että masennuksen kanssa elävät ihmiset viettävät suuremman osan uniajastaan REM-univaiheissa 5 6. Tämä muuttunut unikäyttäytyminen säilyy ihmisillä, joilla on ollut masennusta, mutta jotka eivät tällä hetkellä kärsi masennusjaksosta 7.
Tämä on johtanut ajatukseen, että lisääntynyt REM-uni johtaa masennukseen. Tästä kirjoitetaan usein muilla unisivustoilla ja aiemmassa tieteellisessä kirjallisuudessa, mutta se ei ole täysin totta.
Hyödyllisempi tapa ymmärtää unihäiriöitä, joita masennuksesta kärsivät kokevat, on ajatella, että heidän unisyklinsä on jonkin verran ”siirtynyt”. Tämä häiriö johtaa mielialahäiriöihin, kuten masennukseen.
Tämän ’siirtymän’ seurauksena näyttäisi siltä, että masentuneet kokevat vähemmän palauttavaa hidasaaltoista unta sängyssä ollessaan, mikä voi johtaa mielialahäiriöihin.
Se tarkoittaa myös sitä, että masennusta sairastavat kokevat REM-unen varhaisemmaksi. Tämä on saattanut johtaa aikaisemmat tutkijat siihen johtopäätökseen, että lisääntynyt REM-uni johtaa masennustilaan.
Katsotaanpa tätä silmällä pitäen, mitä vaihtoehtoja masennuksen kanssa elävällä on parantaa untaan.
Mielialalääkehoito
Yksi ensimmäisistä masennuksen hoitolinjoista on masennuslääkkeiden käyttö. Niitä on monenlaisia, mutta nykyisin yleisimmin määrätyt kuuluvat SSRI-luokkaan. Vaikka useimpien masennuslääkkeiden vaikutustapa ei ole täysin selvä, yksi asia, jota useimmat niistä näyttävät tekevän, on REM-unen vähentäminen8.
Merkittävä poikkeus on masennuslääke agomelatiini. Se ei vaikuta mitenkään REM-unessa vietetyn ajan määrään, mutta näyttää lisäävän potilaan saaman hitaiden aaltojen unen määrää – yhdessä masentuneilla potilailla havaitun ”siirtyneen” unisyklin uudelleensuuntaamisen kanssa9.
Tämä kertoo meille, että REM-unen tukahduttaminen ei ole välttämätöntä, jotta masennuslääke toimisi. Monet markkinoilla olevat masennuslääkkeet vain sattuvat tukahduttamaan REM-unen.
Hoidon alkaessa tämä saattaa johtaa siihen, että unen tunne on vielä huonompi. Mutta muutaman viikon kuluttua saatat kokea parannuksia mielialassasi ja unessasi. Tämän yhdistettynä masennuslääkkeiden ensisijaiseen tehtävään (eli masennusoireiden vakavuuden vähentämiseen) pitäisi johtaa yleisen elämänlaatusi paranemiseen.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuuden hoidossa (CBTi)
Masennusta sairastavissa väestöryhmissä henkilökohtaisesti toteutettu CBTi parantaa mielialaa ja unta.
Kuten aiemmin mainittiin, jos uni paranee, myös mielialan pitäisi kohentua, ja näin näyttäisi käyvän10. Sama on havaittu etänä toteutettavassa CBTi:ssä, mutta näyttöpohja ei ole tällä hetkellä aivan yhtä vahva. Tämä voi johtua siitä, että:
- Terapeutin ja asiakkaan välinen läheisempi vuorovaikutus johtaa asiakkaan suurempaan panostukseen – hän haluaa viedä hoidon loppuun ja saa siihen todellista tukea.
- Vaihteleva tapa, jolla CBTi:tä tällä hetkellä etänä toteutetaan (esim. automatisoidussa, puoliksi ohjatussa tai ohjatussa muodossa), aiheuttaa eroja tehokkuudessa. Kun hoitoa antaa robotti, joka noudattaa käsikirjoitusta, ei koskaan saavuteta samaa räätälöinnin tasoa, jota saatetaan tarvita parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi.
Omat tutkimustietomme, jotka on kerätty täällä Sleepstationissa, osoittavat, että CBTi voi auttaa masennuksen hoidossa.
Havaitsemme, että suuri osa (noin puolet) ihmisistä (noin puolet), joita hoidamme huonon unen vuoksi, raportoi myös masennusoireidensa parantuneen, jos he elävät masennuksen ja huonon unen kanssa.
Uskomme, että tämä johtuu ainutlaatuisesta tavastamme, jolla annamme etäkäsiteltyä CBTiä. Hyvin suunnitellun CBTi-kurssin osatekijöihin kuuluvat muun muassa:
- Nukkumisen rajoittaminen
- Apua unen kannalta hyvien tottumusten luomiseen, esim. johdonmukaisen uni- ja heräämisaikataulun noudattaminen ja lievä liikunta ennen nukkumaanmenoa
- Opetusmenetelmiä, joilla voidaan käsitellä suoraan epäedullisia uskomuksia
- Rentoutumisstrategioita ahdistuksen hallitsemiseksi, kun ollaan jo nukkumassa
- Individualisoitu, yksilöllinen tuki.
Erityisen mielenkiintoista unen rajoittamisessa on se, että sen aiheuttama lievä univaje voi johtaa hitaiden aaltojen unen lisääntymiseen. Se saattaa myös liittyä mielialan paranemiseen, jota on havaittu joillakin masennuksesta kärsivillä henkilöillä univajeen yhteydessä11 12.
Pitkäkestoinen univaje mielialan kohottamiseksi ei tietenkään ole kestävää, mutta se viittaa siihen, että unen rajoittaminen voi olla tehokas, lyhytaikainen, ei-farmakologinen masennuslääke, joka täydentää potilaan mahdollisesti käyttämää erityistä masennuslääkitystä.
Yhteenvetona
- Depressiiviset oireet ovat yleisesti havaittavissa ihmisillä, joilla on unettomuutta, ja unettomuusoireet ovat yleisesti havaittavissa niillä, joilla on masennusta.
- Näihin voivat kuulua – mutta eivät rajoitu – masennuslääkehoito ja jotkin CBTi:n osat.
- Hyvin suunniteltu CBTi-kurssi voi parantaa sekä unettomuuden että masennuksen oireita.
Aikeinakin tapauksina on ratkaisevaa ottaa yhteyttä. Me Sleepstationilla emme ole masennuksen erikoislääkäreitä, mutta voimme yhdessä omistautuneen mielenterveyshoitajan kanssa antaa sinulle parhaat mahdolliset mahdollisuudet saada unettomuutesi ja mielialasi hallintaan.
-
Miel. Mielenterveyteen liittyviä faktoja ja tilastoja. Mind London; 2017. mind.org.uk/information-support/types-of-mental-health-problems/statistics-and-factsabout-mental-health/how-common-are-mental-health-problems/.
-
Ohayon MM, Caulet M, Lemoine P. Komorbiditeetti mielenterveyden- ja unettomuushäiriöiden välillä yleisessä väestössä. Comprehensive Psychiatry. 1998 Jul;39(4):185-197.
-
Nowell PD, Buysse DJ. Unettomuuden hoito mielialahäiriöpotilailla. Masennus ja ahdistuneisuus. 2001;14(1):7-18.
-
Gunnell D, Chang SS, Tsai MK, Tsao CK, Wen CP. Uni ja itsemurha: An Analysis of a Cohort of 394,000 Taiwanese Adults. Sosiaalipsykiatria ja psykiatrinen epidemiologia. 2013 Sep;48(9):1457-1465.
-
Riemann D, Berger M, Voderholzer U. Sleep and Depression – Results from Psychobiological Studies: An Overview. Biologinen psykologia. 2001 Aug;57(1-3):67-103.
-
Hoofdakker RH, Beersma DGM. Uni-valve-fysiologian osuudesta masennuksen selittämisessä ja hoidossa. Acta Psychiatrica Scandinavica. 1988 Jul;77(S341):53-71.
-
Moretto U, Palagini L. Sleep in Major Depression. In: Handbook of Behavioral Neuroscience. vol. 30. Elsevier; 2019. s. 693-706.
-
Wilson S, Argyropoulos S. Antidepressants and Sleep: A Qualitative Review of the Literature. Drugs. 2005;65(7):927-947.
-
Eser D. Agomelatiini: Näyttö sen paikasta masennuksen hoidossa. Core Evidence. 2009 Aug;171.
-
Cunningham JEA, Shapiro CM. Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) masennuksen hoidossa: A Systematic Review. Journal of Psychosomatic Research. 2018 Mar;106:1-12.
-
Berger M, van Calker D, Riemann D. Sleep and Manipulations of the Sleep-Wake Rhythm in Depression. Acta Psychiatrica Scandinavica. 2003 Oct;108(s418):83-91.
-
Wirz-Justice A, Van den Hoofdakker RH. Univaje masennuksessa: What Do We Know, Where Do We Go? Biological Psychiatry. 1999 Aug;46(4):445-453.
Vastaa