Einstein-final

Siitä on yli 2200 vuotta, kun Arkhimedes juoksi alastomana Sisilian kaduilla huutaen ”Heureka!”. (”Löysin sen!”), mutta tuosta hetkestä on yhä paljon opittavaa.

Legendan mukaan kreikkalainen matemaatikko keksi todistaa, että kuninkaan kruunu ei ollut puhdasta kultaa – ja löysi kelluvuuden periaatteen – kun hän sattui käymään kylvyssä ja huomasi, että ammeesta virtasi vettä, kun hän upotti vartalonsa.

Ja vaikka Arkhimedeen periaate vaikutti merkittävästi fysiikkaan, tässä tarinassa on toinenkin käsite, joka voi auttaa meitä luovuuden kanssa: yhdistelmäleikki.

Mitä on yhdistelmäleikki?

”Yhdistelmäleikki näyttää olevan olennainen piirre tuottavassa ajattelussa.”
– Albert Einstein

Termin ”kombinatorinen leikki”, joka tunnetaan myös nimellä kombinatorinen luovuus, keksi ehkä ensimmäisenä Albert Einstein kirjeessään ranskalaiselle matemaatikolle Jacques Hadamardille. Yrittäessään ymmärtää matemaatikkojen henkisiä prosesseja Hadamard kysyi Einsteinilta siitä, miten hän ajatteli, noh, ajatuksia (sillä kukapa ei haluaisi saada esimakua siitä, miten Einsteinin mieli toimi?).

Vastauksessaan Einstein kirjoitti kirjeen, joka julkaistiin sittemmin teoksessa Ideas and Opinions, jossa hän selitti, että hänen ajatteluprosessinsa ylittää sen, mitä voidaan kommunikoida kirjoitetun tai puhutun sanan avulla, mutta että näiden elementtien ja asiaankuuluvien loogisten käsitteitten välillä oli ”tietynlainen yhteys”.”

Mitä hän tällä tarkoitti?

Einsteinin tiedettiin soittavan viulua aina, kun hän oli juuttunut vaikean ongelman äärelle, ja hän puhui usein siitä, miten musiikki vaikutti hänen tapaansa ajatella matematiikasta ja tieteestä. Hänen sisarensa Maja kertoi, että joskus pianonsoiton jälkeen hän nousi ylös ja sanoi: ”Noin, nyt tajusin sen.”

Kutsutaan sitä yhdistelmäsoitoksi, yhdistelmäluovuudeksi tai vain intuitioksi – me kaikki olemme kokeneet tuon oivalluksen välähdyksen, tuon ohikiitävän hetken, jolloin ratkaisu, jonka parissa olemme hiillostaneet, paljastuu odottamattomasta paikasta.

Jos kylpeminen auttoi Arkhimedesta löytämään kelluvuusperiaatteen ja viulunsoitto auttoi Einsteinia teoretisoimaan ajasta ja avaruudesta, yhdistelmäleikki saattaa olla lippu seuraavaan luovaan läpimurtoosi.

Kuinka yhdistelmäleikki vapauttaa aivosi ja ruokkii luovuutta

”Luovuus on vain asioiden yhdistämistä.” – Steve Jobs

Liikenteessä jumissa hermoradalla, joka ei johda mihinkään

Ymmärtääksemme, miksi yhdistelmäleikki lisää luovuutta, tarkastellaan, miten aivot toimivat.

Aivojen rakennuspalikat ovat neuroneja: hermosoluja, jotka vastaanottavat ja välittävät signaaleja hermoratoja pitkin. Kuten Harvardin psykiatrian professori John Ratey kirjoittaa kirjassaan A User’s Guide to the Brain (Käyttäjän opas aivoihin), tietyt hermoradat muodostuvat jo syntymässä, esimerkiksi ne, jotka ohjaavat hengitystä ja sydämen sykettä. Toisia voidaan kuitenkin manipuloida oppimalla. Kun siis olet jumissa, aivojesi neuronit voivat kirjaimellisesti olla jumissa hermoradalla, jonka olet kaiverruttanut käyttäytymiselläsi.

Hyvä uutinen on, että voit irrottaa aivosi jumiutumasta valitsemalla uusia yhteyksiä – luomalla uuden hermoradan. Ratey selittää: ”Henkilö, joka muuttaa väkisin käyttäytymistään, voi murtaa umpikujan vaatimalla neuroneja muuttamaan yhteyksiä uuden käyttäytymisen toteuttamiseksi.”

Jos olet turhautunut mentaalisiin prosesseihin, jotka eivät johda mihinkään, on tavallaan niin, että aivosi kulkevat samaa vanhaa reittiä töihin joka päivä, koska olet kouluttanut ne tekemään niin. Mutta jos valtatie on ruuhkainen ja istut ruuhkassa, on sinun tehtäväsi kertoa aivoillesi, että on olemassa uusi reitti, jota niiden pitäisi kulkea päästäkseen sinne, minne haluat mennä.

Viihtyvyys tuttuudessa

Aivosi tavoittelevat jatkuvasti järjestystä ja ennustettavuutta, ja sen seurauksena ne voivat jäädä aika lailla paikoilleen. Kun kohtaat jotain uutta, aivojesi dorsolateraalinen prefrontaalinen aivokuori (DLPFC) on kytketty tarkastelemaan vanhoja sääntöjä ja soveltamaan niitä tähän uuteen tilanteeseen. Se ei halua keksiä uusia tapoja, jos se vain voi auttaa.

Vaikka tuttuihin polkuihin palaaminen voi pitää sinut turvassa ja mukavana, se voi myös estää luovuutesi. Siksi on tärkeää hiljentää tämä aivojen osa, jos haluat keksiä uusia ratkaisuja. Yhdistelmäleikit voivat auttaa sinua tässä rentouttamalla mieltäsi.

Aivosi, mallien etsijä

Vaikka vanhojen oppien hätäinen soveltaminen uusiin tilanteisiin voi rajoittaa luovuuttasi, aivojen taipumus mallien etsimiseen voi myös kannustaa innovointiin. Kuten kliininen psykologi Victoria Stevens selittää:

”Kaavoja etsivä käyttäytymisemme on olennainen osa luovaa ajattelua, vaikka se voi myös tuottaa vääriä olettamuksia ja ennakkoluuloja, kun aiemmat kokemukset johdattavat meidät uskomuksiin, joita emme kyseenalaista.”

…

Lisäksi yhteyksien, yhteyksien ja mallien löytäminen näennäisesti toisistaan poikkeavien asioiden väliltä on oleellista luovalle ajattelulle.”

Näyttää siis siltä, että kuvioita etsivä käyttäytyminen voi palvella sinua hyvin luovassa ajattelussa, kunhan:

  • Kyselet olettamuksiasi

  • Yrität löytää kuvioita sieltä, missä niitä ei näytä olevan olemassa

Tämä jälkimmäinen kohta on osa-alue, jossa yhdistelmäleikit voivat auttaa. Pisteitä on vaikea yhdistää, kun on tunnelinäkökulma. Yhdistelmäpeli antaa sinulle mahdollisuuden zoomata, nähdä laajemman kuvan ja havaita kaavat. Tämä voisi selittää, miksi Arkhimedes yhdisti ongelman selvittää, oliko kruunu tehty puhtaasta kullasta, siihen, että hänen ammeensa valui yli, kun hän meni siihen kylpemään.

4 tapaa käyttää yhdistelmällistä leikkiä päästäksesi irti aivorutista

Nyt kun näet, miten ihmisen aivot voivat juuttua rutiineihin neuraalisten polkujen ja tuttuun mieltymyksen ansiosta, miten voit vapauttaa aivosi ja johdattaa ne innovaation tielle?

Tutkimuksiin ja suurten mielten tosielämän esimerkkeihin perustuen tässä on neljä tapaa päästä irti aivojesi rutiineista käyttämällä yhdistelmäleikkejä:

Cross Train Your Brain

Ota mallia urheilijan pelikirjasta ja treenaa aivojasi ristiin. Olympiajuoksija ei valmistaudu seuraavaan kilpailuunsa pelkästään juoksemalla kierroksia radalla, vaan hän harrastaa muitakin fyysisiä aktiviteetteja, kuten uintia, voimaharjoittelua tai vaikkapa pilatesta. Jokainen ristiinharjoittelutoiminta harjoittaa eri, mutta täydentävää kehon osaa, joka auttaa häntä vahvistumaan lajissaan kokonaisvaltaisesti.

Sama koskee myös aivojasi. Jos olet kirjailija, kokeile runoutta. Jos olet taidemaalari, harrasta kuvanveistoa. Jos olet tietojenkäsittelytieteilijä, leiki web-suunnittelun parissa.

Luovassa ristiinharjoittelussa samoin kuin fyysisessä ristiinharjoittelussa yhteys ei ehkä ole aluksi ilmeinen.

Miten esimerkiksi viulunsoitto auttoi Einsteinia teoretisoimaan aineesta ja energiasta? UC Irvinen ja Wisconsinin yliopiston tutkimus saattaa auttaa valaisemaan asiaa. Tutkijat havaitsivat, että pianotuntien antaminen esikoululaisille paransi merkittävästi heidän avaruudellis-ajallista päättelykykyään – keskeistä taitoa, jota tarvitaan matematiikassa ja luonnontieteissä – paljon enemmän kuin tietokonetuntien antaminen, laulutunnit tai ei lainkaan oppitunteja.

”Teoriana on, että koska musiikki rakentuu tilassa ja ajassa”, kirjoittaa Ratey teoksessa A User’s Guide to the Brain (Käyttäjän käsikirja aivoihin), ”musiikin harjoitteleminen vahvistaa piirejä, joiden avulla aivot pystyvät ajattelemaan ja päättelemään ajassa ja paikassa ja jotka ovat tärkeitä matematiikan kannalta”.”

Kokeile siis uutta toimintaa omalla alallasi tai siihen liittyen; laajennat hermoyhteyksiäsi ja vahvistat aivojasi kokonaisvaltaisesti.”

Käy suihkussa (tai tee jotain muuta arkipäiväistä aktiviteettia)

Vuonna 1990 NASA:lla oli ymmällään ongelma, miten korjata Hubble-avaruusteleskoopin vääristynyt linssi – kunnes eräs insinööreistä kävi suihkussa. Saksalaisessa hotellihuoneessa ollessaan NASA-insinööri James H. Crocker huomasi, että eurooppalainen suihkupää oli säädettävissä eri pituuksille sopivaksi. Hän tajusi, että samaa konseptia käyttämällä he voisivat luoda automatisoidun laitteen, joka yltäisi Hubblen sisälle ja asentaisi korjaavan optiikan.

Mitä tässä oli tekeillä? Ensinnäkin luovuus ja rentoutuminen voisivat olla yhteydessä toisiinsa.

Jotain tylsää, kuten suihkussa käyminen, ei vaadi merkittävää kognitiivista ponnistelua, joten aivomme ovat vapaat vaeltamaan. Ja vastoin yleistä uskomusta ”levossa olevat” aivot eivät oikeastaan lepää lainkaan. Neurotieteessä on melko uusi ajatus ”oletustilaverkostosta”, aivojen alueesta, joka aktivoituu, kun olemme levossa, kuten unelmoidessamme. Jotkut tutkijat uskovat, että oletustilaverkon ja luovuuden välillä on positiivinen korrelaatio. Mielen harhailu saattaa antaa tietoiselle tilaa alitajunnalle, jolloin aivot voivat yhdistää toisistaan poikkeavia ideoita.

Toisekseen, häiriötekijät saattavat lisätä luovuutta. Harvardin professorin Shelley Carsonin tutkimuksessa havaittiin, että korkeat luovat saavutukset olivat yhteydessä matalaan latenttiin inhibitioon eli kykyyn seuloa epäolennainen tieto pois, etenkin jos osallistujilla oli korkea älykkyysosamäärä.

Crockerin tapauksessa, jos hän olisi päättänyt hylätä säädettävän suihkunpään epäolennaisena (mitä tekemistä sillä oli Hubble Space Telescope -avaruusteleskoopin kanssa?), hän olisi menettänyt oivalluksensa kokonaan. Luovalle mielelle inspiraatiota voi löytyä kaikkialta. Joskus sinun tarvitsee vain häiritä itseäsi tarpeeksi kauan, jotta huomaat sen.

Sleep On It

Keksintöprosessin osalta tiedemiehet ovat esittäneet, että on olemassa inkubaatioaika, jonka aikana ”tiedostamattomat prosessit vaikuttavat luovaan ajatteluun”. Muistelmateoksessaan A Moveable Feast Ernest Hemingway paljastaa, miten hän turvasi luovuutensa tällaisen prosessin avulla:

”Opin olemaan ajattelematta mitään, mitä olin kirjoittamassa, siitä hetkestä lähtien, kun lopetin kirjoittamisen, siihen asti, kun aloitin sen uudelleen seuraavana päivänä. Näin alitajuntani työskentelisi sen parissa ja samalla kuuntelisin muita ihmisiä ja huomioisin kaiken…”

Ja myöhemmässä luvussa:

”Olin jo oppinut, etten koskaan tyhjentäisi kirjoittamiseni kaivoa, vaan pysähtyisin aina silloin, kun kaivon syvässä osassa oli vielä jotakin, ja antaisin kaivon täyttyä uudestaan yöllä sitä ruokkivista lähteistä.”

Näyttää siltä, että tämä uraauurtava amerikkalainen kirjailija oli neurotieteen läpimurron jäljillä paljon ennen aikaansa.

Vuonna 2009 julkaistiin Kalifornian San Diegon yliopistossa tehty tutkimus, jonka mukaan uni voi auttaa yhdistelmäluovuudessa. Tutkijat havaitsivat erityisesti, että tutkimukseen osallistujat, jotka saivat vaipua REM-uniin (Rapid Eye Movement – REM-uni) – vaihe, jonka aikana näemme unta – osoittivat lähes 40 prosentin parannusta aiempiin luovan ongelmanratkaisun testisuorituksiinsa verrattuna, kun taas ne, jotka nukkuivat vain muuta kuin REM-unta tai hiljaista lepoa, eivät osoittaneet parannusta.

Tutkimuksen tekijät esittivät hypoteesin, että kun olemme REM-unessa, aivomme pystyvät paremmin integroimaan yhdistelemätöntä tietoa, mikä on olennaista luovalle ajattelulle (ja voi selittää, miksi unet ovat niin omituisia).

Jos siis tunnet olevasi jumissa jonkin ongelman kanssa, kokeile mennä nukkumaan. Aamulla sinulla saattaa olla luovempi ratkaisu.

4. Hemmottele sisäistä kopioijaasi

Onko mikään todella omaperäistä? Taiteilija Austin Kleonin mukaan vastaus on ei. Vuonna 2005 Kleon keksi uudenlaisen idean mustata sanomalehden sanat tussilla, kunnes jäljelle jääneestä proosasta syntyy runoutta. Hän jopa julkaisi kirjan pimennysrunoistaan. Ongelma oli, ettei hänen ideansa ollutkaan niin uusi: Toinen taiteilija oli tehnyt samaa – 40 vuoden ajan.

Tämä oivallus innoitti Kleonia TED-puheeseen ”Steal Like an Artist” ja samannimiseen kirjaan, jossa hän väittää, että mikään ei ole omaperäistä ja että kaikki taiteilijat rakentavat aiempien töiden varaan.

Sen sijaan, että plagioisit jotakuta, inspiroidu jonkun toisen luomuksista ja paranna niitä.

Miltä se voisi näyttää?

  • Jos kärsit kirjoittajablokista, osta pakkaus noita sanamagneetteja ja järjestele niitä uudelleen, kunnes keksit luovia lauseita jääkaapillesi.

  • Jos et ole varma, miten etenisit jossakin projektissa eteenpäin, paiskaa ideoita joukkuetovereillenne ja katsokaa, josko löytäisitte piilotettuja jalokiviä heidän ehdotuksistaan.

  • Ilman muuta, jos rakennat tuotetta ja olet juuttunut suunnitteluvaiheeseen, etsi kilpailijoita, jotka ovat tehneet samankaltaisia tuotteita, etsi, mihin heidän asiakkaansa ovat tyytymättömiä, ja suunnittele jotain uutta, joka ratkaisee ongelmat, joihin kilpailijasi eivät ole puuttuneet.

Kuten Kleon sanoo: ”Jokainen uusi idea on vain mashup tai remix yhdestä tai useammasta aiemmasta ideasta.”

Heippa, heippa, aivorutiini!

Vaikka emme ehkä tee tieteellisiä kontribuutioita Arkhimedesin tai Einsteinin kaltaisten tapaan, on lohduttavaa tietää, että historian suurimmatkin ajattelijat jäivät joskus jumiin. Jos kaipaat uutta ajattelutapaa, käytä yhdistelmäleikkejä antaaksesi aivoille vauhtia:

  • Osallistu luovaan ristikkäisharjoitteluun laajentaaksesi aivojesi hermoyhteyksiä.
  • Jätä mielesi harhailemaan tekemällä jotakin arkipäiväistä, kuten käymällä suihkussa.
  • Mene sänkyyn nukkumaan ja anna alitajuntasi yhdistellä ajatuksia REM-unen aikana.
  • Käytä toisen henkilön työtä inspiraation ja parantamisen ponnahduslautana.

Seuraa näitä vinkkejä, eikä mene kauaa, ennen kuin koet oman ”Heureka!”-hetkesi (tosin toivottavasti olet täysissä vaatteissa).

Hyvää tai huonoa, kuulisimme mielellämme ajatuksesi. Löydä meidät Twitteristä (@trello) tai kirjoita osoitteeseen [email protected].

Seuraava: Miten voittaa päätösväsymys paremmilla aivotottumuksilla