Miten kasvattaa älykkyyttä älykkyyspeleillä

Älykkyys, sanotaan, on jotain, jonka kaikki ihmiset ovat syntyneet. On kuitenkin olemassa hyvin vakuuttavia argumentteja sitä väitettä vastaan, että kaikki ihmiset syntyvät älykkyydeltään samanlaisina. Jos näin olisi, näkisimme todennäköisesti kaikkien jakavan saman älykkyysosamäärän eli älykkyysosamäärän.

On tunnistettu useita elementtejä tai tekijöitä, jotka selittävät ihmisten älykkyysosamäärien eroja. Jotkut viittaavat genetiikkaan, jossa kahden ylivertaisen tai keskimääräistä älykkäämmän yksilön jälkeläisellä on todennäköisimmin sama tai jopa ylivertaisempi älykkyysosamäärä kuin hänen vanhemmillaan. Jotkut koulukunnat sanovat, että siihen vaikuttaa myös se, millaisen oppimisen ja kehityksen läpi käymme.

Ehkä yksi vakuuttavimmista argumenteista, jotka tukevat väitettä siitä, että ihmisillä on erilainen älykkyysosamäärä, liittyy siihen, että älykkyys on suurelta osin geneettisen perimän ja ympäristön muovaamaa. Tämä on käsite ”luonto ja kasvatus”.

ÄLYKKYYDEN KEHITTÄMINEN

Määritelmän mukaan älykkyydellä tarkoitetaan ihmisen kykyä oppimiseen, päättelyyn, ymmärtämiseen ja muuhun vastaavaan henkiseen toimintaan. Se kuvaa kykyäsi oppia, ymmärtää ja käsitellä tietoa ja jopa sitä, miten suhtaudut uusiin ja jopa tuntemattomiin tilanteisiin.

Jotkut saattavat sanoa, että älykkyys liittyy myös siihen, miten hankit tietoa, mutta pohjimmiltaan se, miten sovellat hankkimaasi tietoa, on itse asiassa se osa, joka sopii älykkyyden määritelmään.

Kysy psykologeilta, mitä älykkyys on, ja he luultavasti aloittaisivat pitkän ja näennäisen monimutkaisen keskustelun yleisistä kognitiivisista ongelmanratkaisutaidoistasi, jota seuraisi vielä pidempi keskustelu ihmisen älykkyyden eri tyypeistä tai osatekijöistä. Mutta tämä aihe on toista päivää varten. Nyt keskitymme älykkyyteen ihmisen kognitiivisena potentiaalina ja siihen, miten sitä voidaan lisätä tai maksimoida.

mainitsimme, että älykkyys perustuu sekä luontoon että kasvatukseen. ”Luonnon” näkökulman mukaan älykkyyteen liittyy perinnöllinen näkökulma. Kyllä, se periytyy, ja se on läsnä kehomme luonnollisessa geneettisessä koostumuksessa siitä lähtien, kun meidät hedelmöitetään. Kuitenkin sillä hetkellä, kun synnymme, alamme olla vuorovaikutuksessa ulkomaailman ja sen lukuisten ulkoisten tekijöiden kanssa. Tässä kohtaa ”kasvatus” astuu kuvaan.

Kasvatus ottaa huomioon sen, miten ympäristövaikutukset – olivatpa ne sitten biologisia tai sosiokulttuurisia – voivat muokata ja muovata älykkyyttä. Älykkyysosamääräämme vaikuttavat altistumisemme muille ihmisille, erilaisille olosuhteille, erilaisten resurssien ja mahdollisuuksien saanti ja saatavuus sekä jokainen yksittäinen ponnistus, jonka tietoisesti panostamme älykkyytemme valjastamiseen.

Mitä tämä tarkoittaa? Pohjimmiltaan se kertoo meille, että vaikka olisit syntynyt paljon ”jäljessä” muista ihmisistä synnynnäisen älykkyytesi suhteen, voit ehdottomasti ”kuroa heitä kiinni” ja luultavasti jopa ylittää heidät vaalimalla älykkyyttäsi. Emme ehkä ole syntyneet yhtä älykkäiksi, mutta voimme tehdä jotakin tehdaksemme siitä todella niin.

Miten voimme sitten ”vaalia” älykkyyttä? Voit luultavasti keksiä pitkän listan asioista, joita voit tehdä maksimoidaksesi kognitiivisen potentiaalisi ja kasvattaaksesi älykkyyttäsi. Käy koulua. Haasta itsesi uusilla oppimiskokemuksilla. Etsi jatkuvasti tietoa.

Mutta tiesitkö, että myös pelien pelaamista on kehuttu yhdeksi keinoksi, joka voi auttaa lisäämään älykkyyttäsi?

Joo, luit oikein. Pelien pelaaminen voi auttaa sinua tulemaan älykkäämmäksi. Mutta tässä on juju: saadaksesi parhaat tulokset ”pelaamisesta”, sinun on valittava pelit, joita pelaat. Tavoitettasi varten, joka on älykkyysosamäärän nostaminen, suosittelemme, että keskityt älykkyyspelien pelaamiseen.

MITÄ OVAT ÄLYKYYSPELIT?

Aivoriihet. Palapelit. Arvoitukset. Loogisia tietokilpailuja ja -harjoituksia.

Olet luultavasti kuullut joistakin tai kaikista näistä ennenkin. Olet luultavasti jopa pelannut niitä ainakin kerran elämässäsi. Et ehkä tiedä sitä, mutta saatat jopa pelata niitä säännöllisesti.

Nämä, ystäväni, ovat vain joitakin tunnettuja älykkyyspelien muotoja tai tyyppejä. Itse asiassa on jopa turvallista sanoa, että älykkyyspelit sisältävät ongelmanratkaisuharjoituksia ”naamioituneina”, eli ne ovat aivo- ja mieliharjoituksia, jotka on suunniteltu viihdyttämisen varjolla ja joiden avulla voit pitää hauskaa prosessin aikana. Aika fiksua, eikö?

Älykkyyspelien pelaamista pidetään yhtenä luovimmista tavoista lisätä kognitiivista potentiaalia. Jos pelaat niitä tarpeeksi usein (ja myös kunnolla), pystyt parantamaan älykkyysosamäärääsi.

Yksinkertaisesti sanottuna älykkyyspelit ovat pelejä, jotka ”harjoittavat aivoja” ja tämän ”harjoituksen” kautta parantavat älykkyyttäsi.

Olet kuullut strategiapeleistä, joiden avulla voidaan parantaa strategista ajattelua. Sama periaate pätee myös älykkyyspelien kohdalla. Suuri kysymys on tämä: miten nämä älykkyyspelit toimivat antaessaan älykkyydellesi lisäpotkua?

Älykkyyspelit ja älykkyysosamääräsi

Olemme siis todenneet, että pelien pelaamisen ja älykkyytesi välillä on yhteys. Mikä yhteys se on? Miten pelit tarkalleen ottaen voivat auttaa lisäämään älykkyyttäsi?

Etta sukellamme suoraan tähän, on tärkeää tunnistaa ero kiteytyneen älykkyyden ja nestemäisen älykkyyden välillä, jotka ovat psykologi Raymond Cattellin määrittelemät kaksi älykkyystyyppiä.

Fluidinen älykkyys on kykyä ratkaista uusia ongelmia ja selviytyä uusista tilanteista logiikkaa hyödyntäen. Kykysi tunnistaa malleja ja todeta trendejä kuuluu tähän luokkaan. Cattell kutsuu tätä katuälyksesi, joten jos olet henkilö, joka osaa suunnistaa hyvin kartan avulla tai tutustuu helposti metroon tai liikennejärjestelmään jo yhden tai kahden käyttökerran jälkeen, sinulla on korkea fluidinen älykkyys.

Kiteytynyt älykkyys taas on kykysi käyttää oppimaasi tietoa ja kokemuksiasi. Tämä kestää yleensä jonkin aikaa: hankit tietoa, ja jatkuvan soveltamisen myötä sinusta tulee taitava tai hyvä siinä, kunnes se vakiintuu tai ”kiteytyy”. Koulussa oppimasi tieto ja sen soveltaminen koulun ulkopuolella ja myöhemmin elämässä on hyvä esimerkki kiteytyneestä älykkyydestä.

Älykkyyspelien pelaaminen auttaa lisäämään molempia älykkyystyyppejä. Ne auttavat lisäämään ongelmanratkaisukykyäsi (fluid) sekä sitä, miten opit ja kehityt matkan varrella (crystallized).

Visailut ovat epäilemättä suoraviivaisin aivopelien muoto. Kysymyksiä esitetään, ja sinun pitäisi vastata niihin oikein. Mutta on muitakin älypelien muotoja tai tyyppejä, joita voit kokeilla.

Palapelit ja arvoitukset

Palapelit ja arvoitukset ovat enimmäkseen logiikkapohjaisia, mikä tarkoittaa, että joudut turvautumaan loogiseen hyvinvointiisi ratkaistaksesi ne. Esimerkiksi sokkelot saattavat tuntua liian alkeellisilta, mutta ne voivat itse asiassa harjoittaa aivoja melkoisesti.

Ristiriidat ja arvoituskysymykset kannustavat myös syvällisempään ajatteluun ja myös strategiaan. Ristisanatehtävät ja sudoku ovat hyviä esimerkkejä arvoituksista.

Muistipelit

Suuri osa aivokapasiteetistasi liittyy jotenkin muistiin, ja tämän konseptin ympärille on kehitetty paljon älykkyyspelejä.

Olet varmasti ennenkin pelannut esimerkiksi yhteensovituspelejä. Katsot useita kuvapareja, jotka on järjestetty satunnaisesti, ja sinun on käytettävä muistiasi sovittaaksesi kuvat oikeisiin kuvapareihin.

On olemassa myös sellaisia pelejä, joissa pelaaja saa yhden mahdollisuuden katsoa useita esineitä, kuvia tai muotoja rajoitetun ajan. Kun aika on kulunut, kuvat piilotetaan, ja pelaajan on muistettava, missä ne sijaitsivat. Tai sitten pelaajaa pyydetään järjestämään kuvat oikeaan järjestykseen pelkän muistinsa perusteella.

Tutkimuksessa, jossa Michiganin yliopiston tohtori Susanne Jaggi Dual N-Back -pelillä tehosti muistia, kävi ilmi, että pelaajien, jotka pelasivat peliä säännöllisesti vähintään 25 minuuttia joka päivä, älykkyysosamäärä nousi 4 prosenttiyksikköä.

Sanapelipelit

Havaitsitko, että jotkut ihmiset ovat sanojen tuntemuksessa ja sanavarastossa lahjakkaampia? Se ei johdu vain siitä, että heitä luetaan paljon, sillä on myös mahdollista, että he saavat laajentaa sana-arsenaaliaan ja sanavarastoaan pelaamalla sanapelejä. Tulet yllättymään siitä, kuinka moneen uuteen sanaan törmäät ensimmäistä kertaa, jos pelaat sanapeliä.

Ehkä suosituin sanapeli, jonka tiedetään parantavan aivokapasiteettia, on Scrabble. Muita tuttuja pelejä tässä ryhmässä ovat Sanahaku, Sanastopelit kuuluvat myös tähän kategoriaan, ja malliesimerkki on ristisanatehtävä.

Videopelit

Yllätyitkö nähdessäsi tämän kategorian tässä luettelossa älykkyyspelityypeistä? Älä ole. Monista päinvastaisista väitteistä huolimatta videopelien pelaaminen voi itse asiassa olla opettavaista niin lapsille kuin aikuisillekin. Videopeleillä on kognitiivisia hyötyjä, sillä ne parantavat yksilön henkisiä peruskykyjä, kuten keskittymistä, hahmottamista, muistia ja ongelmanratkaisua.

Videopelit kuuluvat todennäköisesti älykkyyspelien kategoriaan, jos niiden pelit on suunniteltu siten, että ne vaativat pelaajilta suurta tarkkaavaisuutta ja vaativat heiltä strategiaa ja nopeaa ajattelua.

KUKA ÄLYPELIT VOIVAT NOSTAA ÄO:TASI

Älypelien pelaamisen hyödyt, jotka luetellaan ja joita käsitellään jäljempänä, edistävät kognitiivisten kykyjesi ja taitojesi kehittämistä ja parantamista. Mennäänpä siihen ”miten”.

1. Lisääntynyt visuaalinen tietoisuus

Havainnointi on kiistatta yksi ihmisen ensimmäisistä tavoista hankkia tietoa ja tietämystä. Älykkyyspelien pelaaminen – tai pelien pelaaminen ylipäätään – lisää ihmisen havainnointikykyä ja parantaa samalla hänen visuaalista tietoisuuttaan.

Näöntarkkuus paranee huomattavasti, joten hän pystyy todennäköisesti huomaamaan pienimmätkin yksityiskohdat. Tämä parantunut näkökyky tulee tarpeeseen, kun on kyse jopa kaikkein perustavanlaatuisimmista ajatteluprosesseista.

Eichenbaumin, Bavelierin ja Greenin tutkimuksessa, jossa hyödynnetään toimintavideopelejä, ensimmäinen kognitiivinen hyöty on yksilön visuaalisten perusprosessien parantuminen, erityisesti kontrastiherkkyys eli kyky erottaa jopa kaikkein hienovaraisimmat erot harmaan värin sävyissä.

2. Lisääntynyt tarkkaavaisuus

Toimintavideopeleissä, jotka vaativat pelaajilta valppautta ja edellyttävät usein sekunnin murto-osien päätösten tekemistä, yksi suurimmista hyödyistä on lisääntynyt avaruudellinen tarkkaavaisuus.

Jopa videopelin kaoottisen tapahtumapaikan keskellä pystyy paikantamaan kohteensa ja seuraamaan sitä, jos se on liikkeessä. Voit treenata itseäsi keskittymään paremmin pelaamalla älypeliä, joka tähtää nimenomaan keskittymisen parantamiseen.

On jopa tehty tutkimus, jossa lukihäiriöiset lapset osoittivat huomattavaa parannusta, kun heidät pantiin pelaamaan videopelejä vähintään 12 tuntia. Tämä johtui siitä, miten peli käskytti koehenkilöiden visuaalista tarkkaavaisuutta.

3. Parempi kontrolli ja joustavuus

Impulsiivisuus, erityisesti päätöksiä tehtäessä, on tuskin sitä, mitä kukaan kutsuisi ”älykkääksi” liikkeeksi. Esimerkiksi videopelien pelaaminen tekee sinusta visuaalisesti taitavamman, mutta olet myös rationaalisempi päättäessäsi, miten reagoit visuaaliseen ärsykkeeseen. Impulsiivisuus vähenee, ja tämä helpottaa parempaa päätöksentekoa.

Multi-tasking on toinen älypelien harjoittelema taito. Tämä näkyy selvimmin videopeleissä, joissa huomio jakautuu joystickin tai konsolin ohjaamiseen, ruudulla tapahtuvaan toimintaan ja suoritettaviin komentoihin. Monitehtäväkykyä vauhdittaa ennen kaikkea pitkäjänteisen keskittymisen kehittyminen älypelien ansiosta.

Jos hallitset peliä, sinusta tulee myös joustavampi. Henkinen joustavuus paranee, joten pystyt vaihtamaan ristiriitaisten ja vaativien tehtävien välillä ja niiden välillä.

4. Parempi muisti

Muistipelit ovat erinomaisia harjoittelemaan – mitä muuta? – muistia. Myönnettäköön, että esimerkiksi täsmäytyspeleissä treenataan lähinnä lyhytaikaista muistia, mutta pitkällä aikavälillä tämä tekee muististasi terävämmän ja varmasti vastaanottavaisemman jatkoharjoittelulle.

Muistipelien ansiosta pystyt paremmin säilyttämään enemmän tietoa lyhyessä ajassa.

5. Paremmat analyyttiset taidot

Se on oikeastaan itsestäänselvyys. Jos keskittymiskykysi ja keskittymiskykysi ovat parantuneet ja muistisi on terävä, joten voit olla tehokkaampi, kun teet monia tehtäviä, olet parhaassa asemassa suorittamaan analyysejä ja muita ajatteluprosesseja.

Päätöksenteko nopeutuu myös, koska pystyt käsittelemään tietoa nopeammin ja pystyt käyttämään logiikkaa ja päättelyä tehokkaammin.

6. Parantunut yleistietämys

Palapelit, tietokilpailut ja arvoitukset voivat olla uusia ja yleisiä tietolähteitä, jotka voit pistää talteen myöhempää käyttöä varten. Tämän lisäksi arvoitukset ovat erinomaisia tapoja kartuttaa sanavarastoasi sekä parantaa oikeinkirjoitus- ja logiikkataitojasi.

Valitaan esimerkiksi ristisanatehtäviä ja koodisanoja. Näistä älypeleistä saat erilaisia tiedonmurusia, ja ne voivat lisätä sitä, mitä jo tiedät.

VINKKEJÄ ÄLYPELIEN HYÖTYJEN MAKSIMOIMISEKSI

Nyt saatat ajatella näin: ”Vietin juuri viime päivät pelaamalla kaikkia löytämiäni tiedustelupelejä. Sen pitäisi riittää antamaan minulle korkeamman älykkyysosamäärän seuraavassa älykkyystestissäni”. Tai ”Minun pitäisi vain unohtaa lukea oppituntini tai mennä kirjastoon opiskelemaan, koska voin nostaa älykkyyttäni pelkällä älykkyyspelien pelaamisella.”

Noh, on olemassa pelaamista ja on olemassa pelaamista. Kyllä, on myös hyvin mahdollista pelata kaikkia tunnettuja älykkyyspelejä ja silti olla tyytymätön kognitiivisen potentiaalinsa tasoonsa, kun seuraavan kerran yrittää mitata älykkyyttään. Ei ole mitään sataprosenttista takuuta siitä, että pelkkä älykkyyspelien pelaaminen nostaisi älykkyysosamäärääsi, tai vaikka se nostaisikin sitä, ei ole mitään absoluuttista varmuutta siitä, että tuo korkea taso säilyisi.

Se vaatii silti paljon työtä ja ponnistelua. Seuraavassa käydään läpi muutamia vinkkejä, joiden avulla voit maksimoida tämäntyyppisten pelien älykkyyttä lisäävän vaikutuksen.

Treenaa aivojasi usein.

Tai ainakin niin säännöllisesti kuin voit tai olosuhteet sallivat. Harjoittelu tekee loppujen lopuksi mestarin. Jopa kaikkein taitavin ihminen voi ruostua jossakin asiassa, jos hän ei pääse harjoittelemaan tai soveltamaan sitä säännöllisesti.

Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sinun pitäisi pelata älykkyyspelejä niin usein kuin voit. Ota tavoitteeksesi harjoittaa aivojasi näillä peleillä keinona antaa älykkyydellesi säännöllistä harjoittelua tai treeniä.

Jos sinulla on joka päivä kiireinen aikataulu töissä tai koulussa, useiden minuuttien varaaminen taukoaikana tai päivällisen jälkeen tai ennen nukkumaanmenoa on hyvä alku. Jotkut saattavat jopa päättää aloittaa päivänsä sillä. Istu alas kupin kahvin ja päivän lehden kanssa ja yritä vastata päivittäiseen ristisanatehtävään.

Sudokupeli lounaan jälkeen on myös hyvä tapa välttää lounaan jälkeisen ruokakooman vaikutukset ja torjua uneliaisuutta siestan aikana, kuten joissakin latinalaismaissa sanotaan.

Haasta itseäsi.

Joskus itsetyytyväisyys voi koitua tuhoksi. Sinusta tulee liian mukava, ettet enää jaksa nähdä vaivaa jonkin asian eteen. Sait siis todella hyvät pisteet viimeisimmässä älykkyysosamäärätestissäsi; tarkoittaako se, että aiot tyytyä tähän tulokseen? Sait jo korkeat pisteet, joten ei ole enää mitään järkeä oppia tai yrittää kasvattaa älykkyyttäsi.

Kannattaa muistaa, että älykkyysosamäärät eivät ole pysyviä. Aivan kuten sitä voidaan parantaa, se voi myös heikentyä, varsinkin jos jätät aivosi pysähtyneeseen tilaan. Jos olet fiksu, keksit tapoja haastaa itseäsi edelleen. Et lakkaa etsimästä kovempia esteitä ylitettäväksi. Yksinkertaisena esimerkkinä sanotaan, että sinulla on iso ristisanatehtäväkirja. Olet käynyt läpi kaikki EASY-ratkaisut.

Seuraava looginen askel olisi käydä läpi kaikki MEDIUM-vaikeusasteikolla luokitellut arvoitukset. Kun olet valmis, haasta itsesi edelleen käymällä läpi HARD- tai DIFFICULT-ristisanatehtävät.

Mene seuraavalle tasolle, kun pystyisit. Tulee hetki, jolloin hallitset ristisanatehtävät. Mitä sinun pitäisi tehdä seuraavaksi? Etsi toinen peli, joka on haastavampi kuin ristisanatehtävä.

Valitse pelit, joita pelaat.

Joskus kyse ei ole vain siitä, miten pelaat; kyse on myös siitä, mitä pelaat. On älykkyyspelejä, jotka ovat pelaamisen arvoisia, kun taas on pelejä, jotka… noh, eivät ole.

Älykkyystasostasi riippuen saatat kokea jotkin pelit tylsiksi tai ei tarpeeksi haastaviksi. Se ei haittaa; se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sinun pitäisi etsiä haastavampia pelejä.

Sentähden on syytä olla nirso siinä, miten valitset pelaamasi älykkyyspelit.

• Etsi uutuutta. On pelejä, joissa on niin paljon yhtäläisyyksiä, että ne alkavat tuntua samalta. Tämä johtaa yksitoikkoisuuteen, ja jäät jumiin samoihin strategioihin ja pelillisiin reaktioihin jokaisessa pelaamassasi älypelissä. Hienoa siinä, että internet on älypelien lähteenä, on tarjolla oleva laaja valikoima. Pelinkehittäjät näyttävät luovan uusia pelejä joka päivä eri alustoja käyttäen, ja tämä on ehdottomasti kaikkien pelien ystävien etu.
• Kiinnitä huomiota vaikeustasoon. Usko minua, kyllästyt, jos olet tottunut ratkaisemaan KOVIA ristisanatehtäviä ja siirryt sitten ratkaisemaan HELPPOJA tasoisia. Valitse älypelejä, jotka asettavat sinulle haasteita. Mitä haastavampi se on, sitä motivoituneempi olet pelaamaan.
• Hyödynnä teknologiaa. Tämäkin liittyy internetin rooliin sen suhteen, miten ihmiset nykyään pelaavat pelejä. Aivoharjoituksia ja pelejä löytyy nykyään eri alustoilta ja ne ovat yhteensopivia eri laitteiden kanssa, mikä antaa sinulle enemmän joustavuutta. Voit jopa pelata näitä logiikka- ja älykkyyspelejä ilmaiseksi. Se tarkoittaa, että voit pelata missä tahansa ja milloin tahansa, kunhan sinulla on sopiva laite ja sinulla on myös yhteys.

Sosialisoitua älykkyyspelien avulla.

Ensimmäisen älykkyyttä edistävä tekijä on vuorovaikutus. Älykkyyspelien kautta tapahtuvalla verkostoitumisella on hyvät puolensa.

Älykkyyspelien kautta tapahtuva sosiaalistuminen tarjoaa sen edun, että altistut vuorovaikutteisille tilanteille, joissa joudut todennäköisesti kohtaamaan tuntemattomia ja odottamattomia asioita. Näissä tilanteissa voit hankkia uutta tietoa tai soveltaa jo olemassa olevaa tietoa.

Nykysukupolven pitäisi olla todella kiitollinen, kun otetaan huomioon, miten Facebookin ja Twitterin kaltaiset sosiaaliset verkkoalustat sisältävät nykyään joitakin näistä peleistä.

Älykkyyspelejä suosivat yleensä vanhemmat, jotka etsivät tehokkaita tapoja opettaa pieniä lapsiaan. Älykkyyttä voi kuitenkin muokata, vaikka olisit jo pitkälle aikuisuudessa. Etkö olekin iloinen, että älykkyyspelejä on tarjolla kaikenikäisille?