Tässä kolumnissa käsitellään kahta tärkeää kliinisten tutkimusten kysymystä psykiatriassa. Tiedotusvälineet antavat usein väärän kuvan siitä, että lumelääke ei edusta mitään. Itse asiassa plasebo edustaa kaikkea muuta paitsi tutkittua hoitoa. Tämä on tärkeä ero. Toinen on käsite lääkekohtainen vaste/remissioprosentti. Vaikka valmistajat mainitsevat usein kliinisissä tutkimuksissaan lääkkeellä hoidetussa ryhmässä havaitun yleisen vaste- tai remissioprosentin, se ei ole lääkkeestä johtuva todellinen vaste- tai remissioprosentti. Sen sijaan se on yhdistetty osuus, joka johtuu sekä lääkkeestä että tutkimuksen muista kuin lääkkeestä (tai ”lumelääkkeestä”) johtuvista terapeuttisista näkökohdista. Lääkekohtaisen vaste-/remissionopeuden määrittämiseksi lumelääkkeen vaste-/remissionopeus on vähennettävä lääkkeellä hoidetussa ryhmässä havaitusta kokonaisvaste-/remissionopeudesta. Tämä johtuu siitä, että lääkehoitoryhmä saa sekä lääkkeestä saatavan terapeuttisen hyödyn että kaiken muun kuin lääkkeestä saatavan terapeuttisen hyödyn (eli ”plasebo-olosuhteen”). Tästä näkökulmasta tarkasteltuna vain noin yksi neljästä vakavaa masennusta sairastavasta potilaasta reagoi spesifisesti joko selektiivisiin serotoniinin tai serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjiin. Nämä periaatteet ovat tärkeitä, jos halutaan suhteuttaa viimeaikainen kiista nykyaikaisen masennuslääkehoidon tehokkuudesta. Kriittinen kysymys ei ole se, kuinka hyviä lääkkeet ovat, vaan pikemminkin se, kuinka vakavia sairautemme ovat. Arvioitaessa nykyisiä masennuslääkkeitä tärkeintä ei ole se, kuinka monta masennuspotilasta ne hoitavat, vaan se, kuinka hyvin ne hoitavat niitä potilaita, joita ne hoitavat. STAR*D-tutkimus (Sequenced Treatment Alternatives to Relieve Depression) on selvästi osoittanut, että noin 40 prosenttia masennuspotilaista ei reagoi nykyisiin masennuslääkkeisiin. Tämä havainto on sopusoinnussa sen käsityksen kanssa, että masennussairauksia on todennäköisesti monia eri muotoja, joista vain murto-osa reagoi lääkkeisiin, jotka vaikuttavat biogeenisiin amiineihin.