Mitä stressinhallinta on?

Oletko koskaan huomannut, että hyvällä naurulla on tapana keventää taakkaasi? Tai ehkä olet kokenut tällaisen skenaarion. Päiväsi tuntuu täysin stressaavalta ja ylivoimaiselta, mutta sitten valmennat itseäsi astumaan syrjään hulinasta, keräämään ajatuksesi, tekemään listan asioista – priorisoimaan tärkeät asiat. Onko listasi koskaan auttanut sinua huomaamaan, että päiväsi on ehkä helpommin hallittavissa kuin miltä se näytti? Tai ehkä lähdet yleensä kävelylle ystäväsi kanssa ennen kuin aloitat työpäiväsi. Tämä viikko tuntuu aivan liian kiireiseltä ja stressaavalta, jotta siihen mahtuisi tällaisia ”kevytmielisyyksiä”. Päätät kuitenkin, että sen sijaan, että jättäisit sen väliin, lähdet kävelemään. Jälkeenpäin huomaat, että se teki sinulle hyvää fyysisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti, ja kun istut alas työpäivää varten, tunnet itse asiassa olevasi kyvykkäämpi hyökkäämään tehtäväluettelon kimppuun.

Opi ”pumppaamaan jarruja” stressille.

Tytär, fyysinen aktiivisuus ja ajatusten järjestäminen voivat olla tehokkaita stressinhallintatekniikoita. Mutta myös niinkin yksinkertainen asia kuin lyhyt tauko voi olla tehokas. Tohtori Robert Sapolsky, stressiasiantuntija ja Stanfordin neurologian professori, sanoo, että meidän kaikkien on sitouduttava säännölliseen stressinhallintaan ja opittava ”pumppaamaan jarruja” stressille kuormittamatta sitä muille ihmisille. Puhutaanpa siitä, miksi ja miten.

Mikä on stressin tarkoitus?

Tunteet ovat signaaleja, jotka auttavat meitä tunnistamaan ongelmat. Stressihormonit auttavat meitä taistelemaan tai pakenemaan, kun olemme vaarassa. Mutta elimistömme stressireaktiosta voi tulla ongelma, kun se jatkuvasti viestittää vaaraa asioista, jotka eivät välttämättä ole uhka, tai se kasvaa niin suureksi, että se hukuttaa terveytemme, hyvinvointimme tai selkeän ajattelumme.

Miksi harjoitella stressinhallintaa?

Mielesi ansaitsee parempaa kuin kuormittua loputtomalla murehtimisella! Osa stressistä voi olla hyödyllistä ja johtaa todelliseen ongelmanratkaisuun, mutta suuri osa stressistämme on tarpeetonta ja jopa haitallista. Tutkimukset osoittavat selvästi, että stressaantuneet aivot eivät toimi samalla tavalla kuin ei-stressaantuneet aivot. Seattlen Tyynenmeren yliopiston Brain Center for Applied Learning Researchin johtaja, tohtori John Medina sanoo, että luovuus, tuottavuus, motivaatio ja joskus jopa immuunijärjestelmä kärsivät kroonisesta stressistä.

Miten opimme hallitsemaan stressiämme?

Vaihe 1: Tietoisuus! Opi tuntemaan ”matala vyöhykkeesi.” Stressillä on tapana muuttua krooniseksi, kun arkielämän huolet painavat meitä. Tai ehkä olet tottunut stressiin elämässäsi, ja annat sen, mikä on tällä hetkellä stressaavin ongelma, sanella, mitä teet joka päivä. Jokainen tarvitsee elämäänsä iloa, tuottavuutta ja luovuutta, ja krooninen stressi riistää meiltä nämä.

Katsokaa tätä jatkumoa :

1 – Olen luovasti ja iloisesti mukana elämässä.

2 – Olen rento ja odotan pysyväni sellaisena.

3-5 – Pystyn käsittelemään stressiä ja ajattelemaan myönteisiä ratkaisuja haasteisiini.

6-7 – Olen kohtalaisen ärtyisä, ahdistunut tai ylikuormittunut, ja stressi tuntuu raskaalta .

8 – Ongelmani tuntuvat ratkaisemattomilta. Monet asiat ärsyttävät tai järkyttävät minua.

9 – Apua! Olen menettämässä hermoni!

10 – Minulla on taulukon yläpuolella olevia negatiivisia tunteita

Mihin sijoitat itsesi nyt? Mistä tiedät, milloin olet ylittänyt kohtalaisen pisteen? Tunnista itsellesi pienet muutokset, joita voit havaita mielialassasi, kun siirryt jatkumolla ylöspäin. Tämä saattaa vaatia muutaman päivän itsesi tarkkailua, mutta jos olet kuten useimmat ihmiset (ja mahdollisuudet ovat hyvät, että olet!), stressitasosi nousee ennustettavan kaavan mukaan. Jos käytät aikaa tunnevihjeiden oppimiseen, voit oppia säätelemään stressiäsi niin, että vietät enemmän aikaa ”matalalla vyöhykkeellä” (numeroilla 1-5).

Mutta et tiedä, miten stressaavaa elämäni on!

Joillakin ihmisillä on selvästi stressaavampi ympäristö kuin toisilla, ja nämä ihmiset todennäköisesti maksavat siitä veronsa, elleivät he opi hallitsemaan stressiä ja parantamaan elämänlaatuaan. Esimerkiksi omaishoitajaksi joutumisen aiheuttama stressi johtaa usein terveysongelmiin ja henkisen terveyden haasteisiin. Jos olet omaishoitaja, on erityisen tärkeää, että opettelet stressinhallintataitoja, jotta voit pitää itsesi ”matalalla vyöhykkeellä”, löytää tapoja nauttia elämästäsi ja antaa omaishoitajuudellesi tyydytyksen ja ilon hetkiä.

Vaihe 2: Opi elämään matalalla vyöhykkeellä. Kun olet ylittänyt keskivyöhykkeen rajan ja siirtynyt korkean stressin vyöhykkeelle, on aika ottaa stressinhallintahetki. Ehkä se tarkoittaa, että soitat ystävälle, teet lyhyen viiden minuutin kävelylenkin ulkona, muistutat itseäsi siitä, mitä voit muuttaa ja mitä et voi muuttaa, tai pidät käsilläsi hauskaa kirjaa, jota voit käydä katsomassa, kun tarvitset naurua. Mikä tahansa sopii sinulle parhaiten, käytä aikaa saadaksesi stressitasosi takaisin lähemmäs ”matalaa vyöhykettä”. Huomaa, mitä kehollesi ja mielellesi tapahtuu, kun pidät näitä taukoja.

Tässä ovat matalalla vyöhykkeellä elämisen hyödyt.

Matalalla vyöhykkeellä elämisen hyödyt ovat runsaat! Tunnet itsesi luovemmaksi, eloisammaksi ja kykenet paremmin nauttimaan pienistä onnellisuuden hetkistä. Lisäksi varaat ”korkean vyöhykkeen stressireaktiot” niihin hetkiin, jolloin se on sopivampaa. Kun elämä ja kuolema eivät ole vaakalaudalla, emme tarvitse kaavamaisia tunnereaktioita.

Oppikaamme siis nauttimaan elämän lahjoista ja siirtäkäämme stressi syrjään aina kun voimme.