Et tarvitse olla olympiaurheilija tunteaksesi jalkakrampin tai yhtäkkisesti ilmaantuvan ampuvan kivun aiheuttaman kurjuuden. Sinun ei tarvitse olla edes viikonloppusoturi. Jalkakramppi, vasikkakramppi tai hamstring-kramppi, jota joskus kutsutaan hellästi Charley Horse -nimellä, voi koskettaa meitä kaikkia – niin urheilijoita kuin sohvaperunoitakin.
Hyvä uutinen on se, että useimmat krampit – joita voi esiintyä missä tahansa jalassa – eivät todellakaan ole mitään syytä huoleen, useimmiten. Tosin harvinaisissa tapauksissa jalkakrampit voivat olla merkki perussairaudesta.
Näitä sinun tulee tietää.
Jalkakrampin ymmärtäminen
Ensin hieman perusbiologiaa.
”Jalkakramppi on oikeastaan vain lihas, joka supistuu ja kiristyy spontaanisti”, sanoo ensiapulääketieteen erikoislääkäri tohtori Scott Dresden Northwestern Memorial Hospitalista Chicagosta. ”Ongelma on siinä, että se voi olla hyvin kivulias useiden sekuntien tai jopa useiden minuuttien ajan.”
Miksi saamme jalkakrampin, vasikankrampin tai jopa hamstring-krampin, sitä ymmärretään todella huonosti. ”On paljon ajatuksia siitä, miksi se tapahtuu, mutta yhtä lopullista vastausta ei ole”, hän selitti.”
Joitakin mahdollisia syitä kramppeihin ovat muun muassa nestehukka (erityisesti urheilijoilla tai kenellä tahansa meistä, joka treenaa kuumissa, kosteissa olosuhteissa.) Toinen mahdollinen syy voi olla elektrolyyttitasapainon häiriö. Tai kyse voi olla jonkinlaisesta väärinymmärryksestä hermojen välillä, jotka saavat lihakset supistumaan, ja hermojen välillä, jotka pysäyttävät supistukset. Jopa joillakin lääkkeillä on sivuvaikutuksena jalkakramppeja.
Ei kannata yllättyä, jos sääri-, vasikka- tai reisilihaksia särkee vielä jonkin aikaa, vaikka kramppi on hellittänyt.
”Etenkin kun kyseessä on paha, kivulias kramppi, joillakin ihmisillä saattaa syntyä lihakseen pieniä mikrorepeämiä voimakkaiden supistusten seurauksena”, sanoo Ron DeAngelo, Pittsburghissa sijaitsevan UPMC:ssä sijaitsevan UPMC:n Rooney-urheilukompleksien liikuntasuorituskyvyn harjoittelun johtaja. ”Mikrorepeämät paranevat, mutta voi kestää noin 24 tuntia, ennen kuin olo paranee.”
Kun kramppi herättää sinut
Torkut siis, näet miellyttävää unta, ja seuraava asia, jonka huomaat, on se, että kiemurtelet sängyssä, koska vasikkaasi, reittäsi tai näköjään koko jalkaasi kramppasi. Ehkä jopa jalkateräsi kramppasi.
Et ole yksin.
”Tällaiset yölliset tai yölliset krampit ovat yleisiä, eivätkä ne useimmiten ole jotain, mikä viittaa sairauteen”, sanoo tohtori Michael Hanak, Rush University Medical Centerin perhelääketieteen apulaisprofessori.
Yöaikainen kipu voi olla missä tahansa jalan osassa, ja se voi koskettaa kaikkia, niin nuoria kuin vanhojakin, miehiä kuin naisia.
On olemassa pesulalista syitä, joiden vuoksi sinulla saattaa olla yöllisiä jalkakramppeja. Ehkä seisot koko päivän töissä, tai ehkä istut koko päivän tai istut niin, että jalkasi eivät ole tasaisesti lattialla. Ehkä olet raskaana tai dehydratoitunut. ”Ehkä ihmiset vain nukkuvat hankalasti”, DeAngelo sanoo. ”Monilla näistä yöllisistä jalkakrampeista on paljon tekemistä asentojen kanssa nukkuessa.”
Voit varmistaa, että sinulla on kunnolliset jalkineet päivisin. ”Jos kävelysi on pielessä vaikkapa siksi, että käytät kenkiä, jotka eivät istu oikein tai jotka eivät sovi harrastamallesi urheilulajille, saatat krampata yöllä”, hän sanoo.
Jos haluat välttää tuon tylyn herätyksen, pysy nesteytettynä ja mieti jalkojesi venyttelyä ennen kuin nukahdat. Voit lievittää kipua herätessäsi venyttelemällä.
Älä sekoita yöllisiä särkeviä jalkakramppeja ”ryömintätuntemukseen”, jota esiintyy levottomien jalkojen oireyhtymäksi kutsutussa unihäiriössä, joka ei aiheuta kramppeja.
Viikonloppusoturin jalkakramppeja
Aloitit siis juoksemisen tai kävelemisen tänä kesänä vain saadaksesi tuntea kirveleviä vasikoita, nelipäitä ja koipi- ja takaraivonpohjalihaksia. Todennäköisesti olit DeAngelon mukaan vain dehydratoitunut.
”Jos ihmiset ovat huonokuntoisia ja alkavat harrastaa liikuntaa, he saattavat aliarvioida, kuinka paljon he todellisuudessa hikoilevat”, hän sanoo.
Kaikki tuo hiki tarkoittaa, että sinun on otettava enemmän vettä. Jos et tee niin, hermojen välinen viestintä, joka saa lihakset rentoutumaan tai kiristymään, voi mennä pieleen, mikä johtaa jalkakramppeihin, hän sanoo.
”Parasta on lopettaa harjoittelu, kun saat jalkakrampin, sitten venytellä ja nesteyttää”, DeAngelo sanoo ja lisää, että on fiksua nesteyttää myös ennen harjoittelun aloittamista.
Milloin lääkäriin
Monet ihmiset pelkäävät, että säären tai vasikan kramppi on merkki vakavasta ongelmasta, kuten syvästä laskimotromboosista (DVT), joka on pohjimmiltaan verihyytymä, joka muodostuu johonkin kehosi syvään laskimoon, yleensä jalkaan.
Kramppauksen lisäksi, jota esiintyy tavallisesti vasikassa, muihin oireisiin kuuluvat säären, jalkaterän ja nilkan yksipuolinen (tavallisesti siis yksipuoleinen) turpoaminen sekä kova kipu jalkaterässä ja nilkan alueella. Yksi alue jalasta voi tuntua lämpimämmältä kuin muut osat jalasta. Ja iho voi olla värjäytynyt, joko vaaleaksi tai punertavaksi
Tohtori Dresdenin, Northwestern University Feinberg School of Medicine -yliopiston ensiapulääketieteen apulaisprofessorin mukaan kyseessä on vakava tila, joka voi johtaa hengenvaaralliseen keuhkoemboliaan.
”On fiksumpaa hakeutua heti jonkun vastaanotolle, jos sinulla on laskimotukoksen oireita tai olet vain huolissasi”, hän tarkensi.
Koska sääri-, vasikka- ja kinkkukrampit menevät yleensä ohi itsestään, hoitoa ei yleensä tarvita.
Mutta joillakin ihmisillä säärikrampit voivat olla säännöllinen ilmiö. Henkilöillä, joilla on endokriininen ongelma, kuten diabetes, rakenteellisia ongelmia, kuten lattajalat, huono verenkierto, ja henkilöillä, joilla on neurologisia tai neuromuskulaarisia häiriöitä, on usein jalkakramppeja.
”Kun perimmäinen ongelma saadaan paremmin hallintaan, jalkakrampit eivät ehkä enää ole ongelma”, sanoi tohtori Hanak Rush University Medical Centeristä.
Tietyistä korkean verenpaineen hoitoon käytetyistä lääkkeistä, kuten diureeteista, ja hengitysvaikeuksien hoidossa käytetyistä beeta-agonistien lääkkeistä voi myös aiheutua kramppeja. ”Jos se on ongelma, neuvoni on keskustella lääkärin kanssa, jotta nähdään, mitä voidaan tehdä ja mitä muutoksia voidaan tehdä”, sanoi Hanak.
Seuraa TODAY Health and Wellness -lehden Facebookissa ja tilaa uutiskirjeemme ”One Small Thing”, josta saat helppoja vinkkejä elämäsi parantamiseksi joka arkipäivä!
Vastaa