Syömishäiriöt, kuten anoreksia nervosa ja bulimia nervosa, ovat yleisimpiä psykiatrisia sairauksia. Itse asiassa 13-17-vuotiailla murrosikäisillä tytöillä ja pojilla on erityinen riski sairastua yhteen tai useampaan syömishäiriöön jo kouluaikana. Monilla ihmisillä on kuitenkin virheellisiä käsityksiä syömishäiriöisistä nuorista. Yksi asia on varma – jos vanhempi epäilee, että hänen lapsellaan on syömishäiriö, on tärkeää löytää mahdollisimman pian syömishäiriöiden hoito-ohjelma.
- Syömishäiriöiset nuoret: Milloin vanhempien pitäisi huolestua?
- Miksi teini-ikäiset kehittävät syömishäiriöitä?
- Trauma
- Kiusaaminen
- Vertaispaine
- Urheilullinen suoritus
- Yleiset syömishäiriöt, joista jokaisen vanhemman tulisi olla tietoinen
- Anorexia nervosa
- Joitakin yleisiä anoreksia nervosan merkkejä voivat olla:
- Bulimia nervosa
- Bulimia nervosan yleisiä varoitusmerkkejä ovat mm. seuraavat:
- Ahmimishäiriö
- Joitakin yleisiä merkkejä siitä, että teini-ikäinen on saattanut sairastua ahmimishäiriöön, ovat muun muassa:
- Syömishäiriön hoitovaihtoehdot nuorille
- Nuorten syömishäiriöterapian ja koulu-/työelämän yhteensovittaminen
- Lisätietoa nuorten syömishäiriöistä
- Mistä löydän syömishäiriöhoitoa läheltäni?
Syömishäiriöiset nuoret: Milloin vanhempien pitäisi huolestua?
Koska elokuvissa, mediassa ja verkossa näytetään niin paljon stereotypioita, monet vanhemmat ajattelevat, että syömishäiriöiset nuoret näyttävät hyvin haurailta tai laihoilta. Todellisuudessa syömishäiriöiset nuoret eivät kuitenkaan useinkaan näytä erilaisilta kuin ikätoverinsa. Vaikka jokainen lapsi on erilainen ja nuorten syömishäiriötyypit vaihtelevat suuresti, on olemassa muutamia keskeisiä merkkejä, joita vanhempien ja perheenjäsenten tulisi tarkkailla. Erityisesti on tärkeää pitää silmällä yhtä tai useampaa yleistä merkkiä, joita ovat mm:
● Syöminen salaa tai yksin
● Liikunnan pakkomielle
● Sosiaalisten tilanteiden välttäminen, joihin liittyy syömistä julkisesti tai muiden seurassa
● Ruoan salainen varastointi
● Jatkuva laihduttaminen, vaikka olisi jo hoikka tai olisi saavuttanut tavoitepainonsa
● Laihdutuspillereiden tai laksatiivien liikakäyttö
● Painon nousu ja lasku yllättäen
● Pussimaisen vaatetuksen käyttäminen vartalon muodon piilottamiseksi
● Kylpyhuoneen käyttäminen heti aterioiden jälkeen
Tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että 5.4 % 13-18-vuotiaista lapsista sairastuu anorexia nervosaan, bulimia nervosaan tai ahmimishäiriöön. Karkeasti ilmaistuna se on noin 2,2 miljoonaa nuorta. Näistä lapsista 3,8 % on naisia ja 1,5 % miehiä.
Miksi teini-ikäiset kehittävät syömishäiriöitä?
Syömishäiriöiden kehittyminen liittyy harvoin yksittäiseen tapahtumaan tai tilanteeseen, vaan niiden uskotaan kehittyvän useiden eri tekijöiden vuoksi. Vaikka teini-ikäiset tytöt sairastuvat todennäköisemmin yleisiin syömishäiriöihin, kuten anorexia nervosaan ja bulimia nervosaan, myös nuoret miehet ovat alttiita. Miksi siis erityisesti nuoret kamppailevat tämäntyyppisten psykiatristen sairauksien kanssa?
Lääketieteen ammattilaiset ja tutkijat uskovat, että on olemassa muutama päätekijä, jotka tekevät nuorista alttiimpia syömishäiriön kehittymiselle, muun muassa:
Trauma
Traumat, kuten henkinen hyväksikäyttö tai laiminlyönti, fyysinen hyväksikäyttö, vanhempien ero tai seksuaalinen hyväksikäyttö, voivat laukaista syömishäiriön ja/tai ylläpitää sitä.
Kiusaaminen
Vaikka kiusaaminen ei ole mitenkään uusi käsite, viime vuosina kiusaaminen on lisääntynyt. Sosiaalinen media ja internet ovat tehneet nimettömän kiusaamisen paljon helpommaksi. Emotionaalinen tuska ja kiusaaminen, jota monet nuoret saavat koulussa ja verkossa, voi johtaa moniin psykologisiin esityksiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen, huonoon itsetuntoon ja tyytymättömyyteen omaa kehoa tai painoa kohtaan.
Vertaispaine
Painon häpäisemistä tapahtuu, kun teini-ikäiset tai aikuiset kuvailevat toisten painoa halventaakseen heitä. Jos lapsi uskoo olevansa ikätovereidensa silmissä ylipainoinen, hän saattaa tuntea painetta laihtua nopeasti sopiakseen muiden joukkoon.
Urheilullinen suoritus
Monille teini-ikäisille kouluvuodet ovat sitä aikaa elämässä, jolloin he ovat aktiivisimpia. Joukkuelajeissa koulussa ja sen ulkopuolella sekä liikuntatunneilla on paljon paineita suoriutua hyvin. Tiettyjen urheilulajien, kuten painin, baletin ja voimistelun, painorajoitukset voivat edesauttaa syömishäiriön kehittymistä.
Yleiset syömishäiriöt, joista jokaisen vanhemman tulisi olla tietoinen
Vaikka useimmat vanhemmat ovat kuulleet opettajien tai lääkäreiden mainitsevan termejä, kuten anorexia nervosa tai ahmintahäiriö (binge eating, eli syömishäiriö), he eivät ehkä tiedä paljonkaan enempää yleisistä syömishäiriöistä. Ennen kuin vanhempi voi löytää parhaan syömishäiriöhoidon teini-ikäiselle, hänen on ymmärrettävä paremmin hänen tilaansa.
Anorexia nervosa
Tämä yleinen syömishäiriö voi koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä, mutta on erityisen yleinen teini-ikäisillä. Anoreksia nervosaa sairastavat henkilöt pyrkivät tyypillisesti rajoittamaan kaloriensaantia ja syömäänsä ruokaa säilyttääkseen tai saavuttaakseen tavoitepainonsa. Nämä henkilöt pelkäävät lihomista tai lihomista. Joissakin tapauksissa he voivat myös turvautua pakonomaiseen liikuntaan, laksatiivien käyttöön ja rajoittaviin ruokailutottumuksiin säilyttääkseen tavoitepainonsa. Voi olla vaikea sanoa, elääkö joku anoreksia nervosan kanssa vain katsomalla häntä, sillä henkilön ei tarvitse näyttää laihtuneelta tai alipainoiselta, jotta hänellä olisi tämä sairaus.
Joitakin yleisiä anoreksia nervosan merkkejä voivat olla:
● Dramaattinen laihtuminen
● Ruokailurituaalien kehittyminen (liiallinen pureskelu, ruoan syöminen tietyssä järjestyksessä, ruoan uudelleen järjestäminen lautasella jne.)
● Huoli syömisestä julkisesti
● Voimakas pelko siitä, että lihoo tai näyttää ”lihavalta”
● Tekee jatkuvasti tekosyitä välttääkseen ruokailuaikoja
● Kuukautisten epäsäännöllisyys
● Pakkomielle kalorien saannista
Bulimia nervosa
Bulimia nervosa on myös hyvin vakava ja mahdollisesti henkeä uhkaava syömishäiriö, joka koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä. Sille on ominaista pakonomainen ahmimisjaksojen sykli ja joukko kompensoivia käyttäytymistapoja, kuten itseaiheutettu oksentaminen, liiallinen liikunta ja laksatiivien käyttö tavoitepainon ylläpitämiseksi.
Bulimia nervosan yleisiä varoitusmerkkejä ovat mm. seuraavat:
● Ruokarituaalien kehittyminen (liiallinen pureskelu, ruokien koskemattomuus, vain yhdenlaisten ruokien syöminen jne.)
● Aterioiden väliin jättäminen tai aterioiden syöminen omassa huoneessa
● Kylpyhuoneen käyttäminen heti aterioiden jälkeen
● Pelko syödä julkisesti tai muiden seurassa
● Ruoan piilottaminen tai ruoan hamstraaminen oudoissa paikoissa
● Pakkomielle kaloreiden polttamisesta ja liikunnasta
● Äärimmäiset mielialan vaihtelut
● Hammasongelmat, esim. liialliset reiät tai värjäytyneet hampaat (johtuen oksentelusta)
● Kuukautisten epäsäännöllisyydet
Ahmimishäiriö
Tälle yleiselle syömishäiriölle on ominaista usein toistuvat jaksot, joissa yksilö kuluttaa epänormaalin suuria määriä ruokaa hyvin nopeasti ja usein fyysisen epämukavuuden asteelle. Ahmimiskohtauksiin liittyy usein häpeän, hallinnan menettämisen, syyllisyyden ja masennuksen tunteita. Tämän tyyppisessä syömishäiriössä ihmiset eivät yleensä kompensoi suurta kulutettua ruokamäärää puhdistautumalla tai muilla epäterveellisillä toimenpiteillä.
Joitakin yleisiä merkkejä siitä, että teini-ikäinen on saattanut sairastua ahmimishäiriöön, ovat muun muassa:
● Ruoan varastaminen tai piilottaminen epätavallisiin paikkoihin
● Aikaisemmin nautittujen ruokaryhmien poisjättäminen tai rajoittaminen
● Salaiset toistuvat ahmimisjaksot
● Annoskokojen ja sen, kuinka nopeasti syödään, hallinnan puute
● Yksin syöminen tai pelko syömisestä toisten ihmisten seurassa
● Tekeminen elämäntapamuutoksia ahmimisjaksojen vuoksi
● Painon vaihtelut
● Vatsakramppeja tai muita ruoansulatuskanavan ongelmia, kuten happamat röyhtäykset tai ummetus
Syömishäiriön hoitovaihtoehdot nuorille
Syömishäiriön varhaishoito on erittäin tärkeää nuorille, koska heillä on paremmat mahdollisuudet toipua täysin ennen oireiden pahenemista. Syömishäiriöt ovat hyvin vakavia terveysongelmia, jotka voivat aiheuttaa elinikäisiä komplikaatioita. Vaikka vanhemmilla saattaa olla kiusaus hypätä nettiin ja etsiä ”syömishäiriöhoitoa lähellä minua” heti ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, on parasta lähestyä tilannetta niin, että kaikki faktat ovat hallussa ja selkeä suunnitelma on laadittu.
Monet yksilöt tuntevat häpeää syömishäiriöistään, ja joissakin tapauksissa he eivät voi tai halua keskustella asiasta helposti. Onneksi syömishäiriöneuvonta voi auttaa lapsia ymmärtämään, että heidän suhteessaan ruokaan on ongelmia, ja auttaa heitä löytämään tarvittavat välineet täydelliseen toipumiseen. Nuoret voivat hyötyä syömishäiriöneuvonnasta avohoito-ohjelmassa, päivähoito-ohjelmassa tai laitoshoidossa, jossa on psykiatrista lisähoitoa, sekä laitoshoidossa, jossa he voivat saada sekä lääketieteellistä että psykiatrista hoitoa.
Koska jokainen ihminen on erilainen, nykyään on saatavilla useita erilaisia syömishäiriöiden hoitovaihtoehtoja, mm:
● Hyväksymis- ja sitoutumisterapia (ACT)
● Kognitiivinen korjaushoito (CRT)
● Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT)
● Tehostettu kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-E)
● Perhepohjainen hoito (FBT)
● Evidence-Based Treatment
● Experimental Therapies
Nuorten syömishäiriöterapian ja koulu-/työelämän yhteensovittaminen
Yksi suurimmista esteistä, johon useimmat teini-ikäiset törmäävät toipumisen tiellä, on se, miten sovittaa yhteen nuorten syömishäiriöterapia ja tavallinen arki. Tämä pätee erityisesti nuoriin, jotka ovat hiljattain suorittaneet intensiivisen laitos- tai sairaalahoito-ohjelman. Voi olla vaikeaa tuntea olonsa mukavaksi ryhtyä jälleen kerran täyteen lukujärjestykseen tai vain syödä aterioita ikätovereidensa kanssa. Yksi mahdollisista vaihtoehdoista, joilla voidaan vähentää stressiä ja antaa nuorille parhaat mahdollisuudet onnistua tässä siirtymävaiheessa, on varmistaa, että heidän koulunsa on tietoinen sairaudesta – tämä on aina vahvistettava nuoren hoitotiimin kanssa.
Vanhempien tulisi lisäksi tehdä yhteistyötä nuoren hoitotiimin kanssa keskustellakseen vaihtoehdosta, jonka mukaan heidän lapsensa voisi aluksi antaa lapsensa palata takaisin luokkiin rauhallisesti. Jos mahdollista, teini-ikäiset voivat palata kouluun lyhennetyllä aikataululla tai aloittaa kurssit verkossa. Urheiluun tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin palatessa olisi kiinnitettävä yhtä paljon huomiota yksityiskohtiin. Jatkuvat neuvontaistunnot tai joustavat päivähoito-ohjelmat ovat myös hyvä tapa pitää nuoret raiteillaan, kun he pyrkivät pysymään toipumisessa.
Lisätietoa nuorten syömishäiriöistä
● 50 % teinitytöistä ja 33 % teinipojista harjoittaa jonkinlaista epäterveellistä painonhallintakäyttäytymistä
● 70 % ihmisistä, joilla on syömishäiriö Yhdysvalloissa, ei hakeudu hoitoon
● Syömishäiriöillä on korkein kuolleisuus kaikista tällä hetkellä tunnistetuista mielenterveyssairauksista
● On näyttöä siitä, että joillakin syömishäiriöillä, kuten bulimia nervosalla ja ahmimishäiriöllä, voi olla geneettisiä riskitekijöitä
Mistä löydän syömishäiriöhoitoa läheltäni?
Montenidossa olemme yli kahden vuosikymmenen ajan työskennelleet auttaaksemme yksilöitä voittamaan syömishäiriökäyttäytymisensä ja kehittämään terveen suhteen ruokaan ja kehoonsa. Vuosien yhdistetyllä kokemuksella ja omistautumisella myötätuntoiselle hoidolle tunnistimme tarpeen erikoistuneelle nuorten syömishäiriöhoidolle, jotta voimme auttaa teini-ikäisiä kehittämään parhaita ruokailutottumuksiaan ja katsomaan eteenpäin kohti valoisaa tulevaisuutta.
Carolyn Costinin vuonna 1996 perustama Monte Nido ja Clementine suunniteltiin tarjoamaan hoitoympäristö, joka on viihtyisä, kodinomainen ja rauhallinen. Omasta syömishäiriökäyttäytymisestään toipuneena Carolyn sanoo: ”Yksi tapa ajatella prosessia on muistuttaa itseäsi siitä, että työskentelet jotain kohti… ja teet parhaasi. Tämä edellyttää myötätuntoa – itseäsi kohtaan.”
Vastaa