Mitä otsonihälytykset todella tarkoittavat?

Toimittaja: Gary Fitzgerald

Kesä. Aika, jolloin juostaan sprinklerin läpi, nautitaan auringonpaisteesta laiskana iltapäivänä, urheillaan ulkona aamusta iltaan, järjestetään takapihan grillijuhlia ja leiriydytään tähtien alla.

Vai onko? Kesä on hauskanpidon aikaa, mutta lämpötilojen noustessa pilviin ja ilman pysähtyessä otsoni ja ilmansaasteet nousevat vaaralliselle tasolle, ja pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia kaikille.

Mitä otsoni tarkalleen ottaen on?

Atmosfäärissämme on kahdenlaisia otsonikerroksia: yläilmakehän (ns. stratosfääri) suojaava otsonikerros, joka suojaa auringon haitallisilta ultraviolettisäteiltä, ja alemman ilmakehän (ns. troposfääri) haitallinen otsoni, joka aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä ihmisille. Se on savusumuksi kutsutun ilmansaasteen pääkomponentti.

Haitallinen otsoni on kemikaali, joka muodostuu, kun moottoriajoneuvoista, voimalaitoksista tai joistakin teollisuudenaloista peräisin olevat hiilivetyiksi ja typpioksideiksi kutsutut päästöt ovat vuorovaikutuksessa auringonvalon kanssa. Lisääntyneitä otsonipitoisuuksia esiintyy yleensä kesäkuukausina, jolloin lämpötila on korkea, päivät (ja siten myös auringonvalo) kestävät pidempään ja ilman liikkuminen on vähäistä. Vaikka otsonia ei voi maistaa, koskettaa tai haistaa, sen voi tuntea, sillä se ärsyttää herkkiä kudoksia ja aiheuttaa silmien kirvelyä, hengenahdistusta, rintakipua, hengityksen vinkumista ja yskää.

Yhdysvaltalaisen ympäristönsuojeluviraston (EPA) mukaan otsoni voi ärsyttää hengityselimiä, heikentää keuhkojen toimintaa, pahentaa astmaa ja vaurioittaa keuhkoissa olevia soluja.

Kuka on suurimmassa vaarassa altistua otsonille?

Monet ihmisryhmät ovat erityisen herkkiä otsonille erityisesti silloin, kun he ovat aktiivisia ulkona – koska fyysinen aktiivisuus saa ihmiset hengittämään nopeammin ja syvemmälle.

• Aktiiviset lapset ovat ryhmä, joka on suurimmassa vaarassa altistua otsonille altistumiselle, koska he viettävät usein suuren osan kesästä leikkien ulkona. Lapsilla on myös todennäköisemmin astma, jota otsonialtistus voi pahentaa.
• Kaikenikäiset aktiiviset aikuiset, jotka liikkuvat tai työskentelevät paljon ulkona, altistuvat otsonille enemmän kuin vähemmän aktiiviset ihmiset.
• Ihmiset, joilla on astma tai muita hengityselinsairauksia, jotka tekevät keuhkot alttiimmiksi otsonin vaikutuksille, kokevat yleensä terveysvaikutuksia aikaisemmin ja alhaisemmilla otsonipitoisuuksilla kuin vähemmän herkät yksilöt.

Asiantuntijat havaitsivat, että runsasta saastetta sisältävinä kesäpäivinä astmaa sairastavilla lapsilla oli 40 prosenttia suurempi todennäköisyys kärsiä hengitysvaikeuksista kuin saastuttamattomina päivinä. Myös iäkkäiden potilaiden päivystyskäynnit lisääntyvät huomattavasti savusumuisina päivinä.

Yleisesti ottaen alailmakehän otsonipitoisuuksien kasvaessa yhä useammat ihmiset kokevat terveyshaittoja – vaikutukset muuttuvat vakavammiksi, ja yhä useammat ihmiset joutuvat sairaalaan hengitystieongelmien vuoksi. Kun otsonipitoisuudet ovat hyvin korkeita, kaikkien tulisi olla huolissaan otsonialtistuksesta.

Miten tiedän, milloin otsonipitoisuudet ovat vaarallisen korkeita?

Useimmat paikalliset televisio- ja radiouutislähetykset sisällyttävät ilmanlaatuhavainnot säätiedotteisiinsa: Sanomalehdet painavat ilmanlaatukarttoja päivittäin; ja monet ilmansuojeluvirastot julkaisevat ilmanlaatutietoja verkkosivustoillaan.

EPA julkaisee osavaltioiden ja paikallisia ilmanlaatuennusteita erityisellä kuluttajasivustolla, www.airnow.gov.

Mitä minun pitäisi tehdä, kun otsonitasot ovat epäterveellisiä?

American Academy of Allergy, Asthma & Immunology (AAAAI) kannustaa kaikkia noudattamaan ylimääräisiä varotoimia sumuisina, kuumina ja kosteina kesäpäivinä, joilla on taipumus edistää korkeita haitallisia otsonipitoisuuksia.

Kun ilmanlaatua pidetään epäterveellisenä, on elintärkeää muistaa, että astmaa sairastavat lapset ovat erityisen alttiita. Pysyttele näinä päivinä mahdollisimman paljon sisällä ja rajoita rasittava ulkoilu varhaisiin aamutunteihin, jolloin otsonipitoisuudet ovat yleensä alhaisemmat.

Et varmasti voi pysytellä sisätiloissa koko kesää, mutta voit ryhtyä toimenpiteisiin, joilla vähennät altistumista otsonisaasteiden haitallisille vaikutuksille.

• Ilmastointilaitteet pitävät sisäilman viileänä ja kuivana, kun taas elektrostaattiset, pleksistä valmistetut tai allergiakäyttöön suunnitellut suodattimet minimoivat siitepölyjen ja homeen kulkeutumisen sisätiloihin tehokkaasti. Jos lähdet ulos autolla, käynnistä ilmastointilaite ja varmista, että se on kytketty ”kierrätysasentoon”, jotta sisään tulevan ulkoilman määrä jää mahdollisimman vähäiseksi.
• Jos sinulla on allergioita ja/tai astmaa, tee yhteistyötä lääkärisi kanssa varmistaaksesi, että sinulla on ajan tasalla oleva astman toimintasuunnitelma. Tiedä, mitä laukaisevia tekijöitä on vältettävä ja mihin toimiin on ryhdyttävä oireiden ilmaantuessa.
• Loppujen lopuksi, ole luova! Ota esiin ”sadepäivän” sisäaktiviteetteja, kuten lautapelejä, tai suunnittele matkoja ostoskeskukseen tai elokuvateatteriin erityisinä ”savusumupäivän” herkkuina.

Ozonihälytykset ja epäterveellinen ilma kulkevat käsi kädessä kesäajan kanssa. Valmistautumalla tosiasioihin ja ryhtymällä tarvittaviin varotoimenpiteisiin voit välttyä otsonin mahdollisesti tuhoavilta vaikutuksilta ja keskittyä sen sijaan hengittämiseen.