Tämä on tarkoitettu vanhemmille, jotka jo pitävät korjaussauvan käyttöä arvokkaana ja tarkoituksenmukaisena ja jotka ymmärtävät sanan ”sauva” tietyissä Raamatun paikoissa olevan jonkinlainen kirjaimellinen mela. Tähän kategoriaan kuuluville vanhemmille, tyypillisesti piiskausta vastustavassa maailmassa, toivon voivani antaa muutamia vastauksia kysymykseen: ”Miksi piiskaatte lapsianne?”
Mielestäni siihen on kolme syytä:
Ensiksikin, ja ehkä ennen kaikkea, piiskaamista sekä kehutaan että käsketään Jumalalta.
Sitä kehutaan sellaisissa paikoissa kuin esim. Sananlaskujen luvussa 20:30, jossa lukee: ”Raidat, jotka haavoittavat, hankaavat pahan pois”. Sananlaskujen 22:15:ssä sanotaan: ”Lapsen sydämeen on kietoutunut typeryys; kurituksen keppi poistaa sen kaukaa hänestä.” Jos on kiitettävää auttaa lapsia karkottamaan paha ja typeryys, on kiitettävää käyttää siihen Jumalan määräämiä keinoja.
Piiskaaminen on käsketty Sananlaskujen 23:13-14:ssä. Huomaa tämän Herran ohjeen selkeys:
Älä pidättele kuritusta lapselta, vaikka lyöt häntä sauvalla, hän ei kuole. Sinä lyöt häntä sauvalla ja pelastat hänen sielunsa tuonelasta.
Jos lapsesi tai joku muu etsii selitystä päätöksellesi antaa piiskaa, voit yksinkertaisesti sanoa tämän: ”Kaikkialla muualla Raamatussa sanat ’älä’ ja ’sinun on’ ovat Jumalan käskyjä. Kun näen, että näitä ’käskysanoja’ käytetään piiskaamiseen, minun on toteltava.”
Toiseksi piiskaaminen edistää itsehillintää ja hillitsee lapsia tekemästä syntiä.
Tavoitteesi on selvä: haluat, että lapsesi ovat onnellisia ja tyytyväisiä, koska he tietävät, missä heidän moraaliset rajansa ovat, ja koska he ovat kehittäneet henkilökohtaiset taidot, joita tarvitaan pysyäkseen näiden rajojen sisällä. Periaate sen saavuttamiseksi on yksinkertainen: Tuskalliset seuraukset synnistä tekevät vanhurskaasta käyttäytymisestä suositeltavamman vaihtoehdon myös niille, jotka eivät vielä ole uskovia.
Lapsi, joka valehtelee, puhuu vastaan, kieltäytyy tottelemasta, saa raivokohtauksen, sylkee jonkun päälle, puree tai käyttäytyy muulla syntisellä tavalla, mutta jonka vanhempi marssittaa välittömästi pois saamaan kivuliaan selkäsaunan, miettii kahdesti, ennen kuin ylittää rajat samalla tavalla uudestaan.
Itsehillinnän kehittäminen lapsessa vaatii vanhemmilta johdonmukaisuutta ja sitkeyttä. Harva lapsi oppii itsehillintää yhden tai kahden piiskauksen avulla. Useimmat vaativat tämän kasvatusperiaatteen uskollista ja johdonmukaista soveltamista erityisesti varhaisempina vuosina. Mutta kipu on palkkion arvoinen. ”Kaikki kuritus ei hetkellisesti näytä iloiselta, vaan murheelliselta; mutta niille, joita se on kouluttanut, se tuottaa sen jälkeen vanhurskauden rauhallista hedelmää.” (Hebr. 12:11)
Kolmanneksi, piiskaaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden saarnata evankeliumia lapsillesi.
Kautta Raamatun, tavalla tai toisella, ihmisiä kehotetaan ”pakenemaan tulevaa vihaa” (Luuk. 3:7). Tuo viha on Jumalan vihan lopullinen vuodatus synnin vuoksi, ja se merkitsee iankaikkista tuskaa ja kidutusta niille, jotka eivät pakene. Piiskaamiseen liittyy kipua. Sitä ei ole tarkoitettu vanhempien turhautumisen purkautumiskeinoksi tai keinoksi häpäistä lapsia. Oikein toteutettuna siihen kuuluu, että rauhallinen, itsevarma ja rakastava vanhempi antaa muutaman kirvelevän iskun lapsen takapuoleen. Oikein toteutettuna se sattuu, ja kauemmin kuin vain muutaman sekunnin ajan. Tällä tavoin se on pieni esimakua siitä ikuisesta kivusta, jonka toivot ja rukoilet lapsesi välttävän. Selitä tämä, kun käytät keppiä.
Jos olet johdonmukainen käyttäessäsi keppiä, sinulla on myös tilaisuus paljastaa lapsesi sydämen itsepäinen syntisyys. Vaikka lapsesi tietää, että piiskaat häntä, sama synti purkautuu uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Tuomalla esiin tämän mallin kurinpidon aikana voit saarnata evankeliumin toista puolta auttamalla lastasi näkemään, että hän todella tarvitsee uuden luonteen – sydämen, joka rakastaa alistua eikä sellaista, joka rakastaa kapinoida. ”Ellei joku synny uudesti, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Joh. 3:3)
Viimeiseksi piiskaaminen tarjoaa tilaisuuden puhua rististä. Jumala käskee sinua käsittelemään lapsesi syntiä tavalla, joka sattuu, mutta hän käsitteli kansansa syntejä murskaamalla oman Poikansa kuolemaan (vrt. Jes. 53:10). Selitä, kuinka tämä paljastaa Jumalan synnin vihan syvyyden ja kuinka uskossa Kristukseen kaikki lapsesi synnit voidaan antaa anteeksi.
Kurittele poikaasi, kun vielä on toivoa, äläkä halua hänen kuolemaansa. (Sananl. 19:18).
Vastaa