Merriam-Websterin sanakirjan mukaan superfood on ”ruoka-aine (kuten lohi, parsakaali tai mustikka), jossa on runsaasti yhdisteitä (kuten antioksidantteja, kuituja tai rasvahappoja), joita pidetään hyödyllisinä ihmisen terveydelle”. Tieteellisesti katsottuna superfoodille ei kuitenkaan ole olemassa virallista määritelmää, paitsi että se on elintarvike, joka tarjoaa runsaasti toivottuja ravintoaineita, jotka liittyvät henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tai sairauksien ja tautien ehkäisyyn. Ajatus määritellä jokin ruoka-annos superfoodiksi vaikuttaa enemmänkin sopivan siihen, että korostetaan halua ylläpitää terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti hedelmiä, vihanneksia, vähärasvaista lihaa ja täysjyväviljaa.
Miten termi superfood on muuten syntynyt? Ehkä ei ole yllättävää, että termillä ei ollut juurikaan tekemistä minkään virallisen tieteellisen tai ravitsemuksellisen tutkimuksen kanssa. Termi superfood syntyi itse asiassa 1900-luvun alkupuolella banaanien markkinointistrategiana. United Fruit Companyn kehittämä yritys käytti termiä mainostaakseen banaanien käytännöllisyyttä päivittäisenä halvan ja helposti sulavan ravinnon lähteenä. Vuonna 1918 ilmestyneessä The Scientific Monthly -lehdessä julkaistussa artikkelissa kirjoittaja Samuel C. Prescott totesi, että ”koska syötävää osaa ympäröi paksu kuori, se on tehokkaasti suojattu bakteerien, homeiden ja muiden hajoamistekijöiden hyökkäyksiltä.”
Lisää sitä muroihin, syö yksi lounaan kanssa, lisää sitä jopa salaattiin tai paista se päivälliseksi – hedelmän monet käyttötavat tekivät siitä käytännössä superhedelmän.
Kun hedelmän suosio alkoi levitä, niin myös sen lempinimi levisi. Jonkin aikaa lääkärit suosittelivat banaania keinona torjua useita vaivoja, kuten keliakiaa ja diabetesta. Ennen gluteenin löytämistä American Medical Association uskoi, että banaanit lapsen ruokavaliossa lievittäisivät keliakiaa tai jopa parantaisivat sen.
21. vuosisadan superfoodit
Muutama sata vuotta sen jälkeen, kun se keksittiin, termi superfood on käytännöllisesti katsoen synonyymi oletetuille terveysvaikutuksille. Internet ja sosiaalinen media voivat markkinoida niin sanotun superfoodin hyötyjä virallista vauhtia. Elintarviketeollisuus tarvitsee vain vähän tieteellistä tutkimusta tietystä elintarvikkeesta, muutaman hyvin muotoillun uutisartikkelin ja tarttuvan elintarvikemarkkinointikampanjan, ja sekin voi olla vasta löydetty ”superruoka”.”
Vaikka joillakin ”superfoodeilla” on todistettuja terveyshyötyjä ja ravitsemusasiantuntijoiden hyväksyntä, skeptikot väittävät, että tilapäiset villitykset ja/tai julkkikset popularisoivat muita elintarvikkeita niin paljon, että ne ovat vääristeltyjä.”
Vastaa