Miksi Linux on hyvä valinta ohjelmistokehittäjien käyttöjärjestelmäksi

Onko olemassa täydellistä käyttöjärjestelmää ohjelmistokehitystä varten? Joidenkin mielestä Linux saattaa olla juuri niin lähellä kuin vain voi olla mahdollista.

Katsotaanpa lyhyesti, mitä Linuxilla on tarjottavanaan, ja ehdotetaan muutamia hyviä Linux-jakeluita (distroja), joihin kannattaa tutustua itse.

RELATED:

Mikä on Linux?

Koska luet tätä artikkelia, sinulla on todennäköisesti jo käsitys siitä, mikä Linux on. Mutta asiaan perehtymättömille, Linux on eräänlainen käyttöjärjestelmä aivan kuten Windows, iOS, macOS jne.

Se on erittäin suosittu käyttöjärjestelmä. Itse asiassa Android-käyttöjärjestelmä on rakennettu Linux-ytimen päälle, joten voisi sanoa, että Linux-ydin on perusta, jolle Android on rakennettu. Mutta Linux käyttää myös monia muita internet- ja yrityspalvelimia, kuten lukuisia pörssejä ympäri maailmaa. Se on ollut käytössä suurin piirtein 1990-luvun puolivälistä lähtien. Linux on nykyään kirjaimellisesti kaikkialla.

Sitä pidetään yleisesti yhtenä luotettavimmista, vakaimmista ja turvallisimmista käyttöjärjestelmistä myös. Itse asiassa monet ohjelmistokehittäjät valitsevat Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäksi projekteissaan. On kuitenkin tärkeää huomauttaa, että termi ”Linux” koskee oikeastaan vain käyttöjärjestelmän ydinydintä.

Yksi Linuxin tärkeimmistä puolista on se, että se on avointa lähdekoodia. Tämä tarkoittaa sitä, että sen luomiseen käytetty koodi on ilmaista ja yleisön saatavilla, jotta sitä voi tarkastella, muokata ja jopa osallistua sen kehittämiseen (jos olet tarpeeksi taitava).

Linux on samankaltainen kuin muut käyttöjärjestelmät, joihin saatat olla tottunut, kuten Windows ja macOS jne. Siinä on graafinen käyttöliittymä, ja siinä on jopa versiot yleisistä ohjelmista, joihin olet todennäköisesti tottunut, kuten tekstinkäsittelyohjelmista, kuvankäsittelyohjelmista, videoeditoreista jne.

Mutta koska sen ydinosat ovat yleensä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, Linux eroaa muista käyttöjärjestelmistä. Linuxista on myös saatavilla monia distroja, jotka sisältävät erilaisia ohjelmistovaihtoehtoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käyttöjärjestelmä on monista kilpailijoistaan poiketen uskomattoman muokattavissa. Sen monia eri osa-alueita, ei pelkästään sovelluksia, voidaan vaihtaa ja kokeilla omien tarpeiden ja makujen mukaan.

Linux-käyttäjät voivat myös valita ydinkomponentit, esimerkiksi sen, mikä järjestelmä näyttää grafiikan ja vaikka mitä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että termi ”Linux” on hieman harhaanjohtava. Teknisesti ottaen mikä tahansa Linux-käyttöjärjestelmä koostuu GNU-ohjelmiston ja Linux-ytimen yhdistelmästä. Ensin mainittu on itse asiassa itsenäinen käyttöjärjestelmä, joka alun perin suunniteltiin Unixin korvaajaksi.

”GNU on lyhenne sanoista ”GNU’s Not UNIX!”. Se on UNIXin korvaaja eikä sisällä UNIX-pohjaista koodia. Lisäksi tämä käyttöjärjestelmä sisältää laajan ohjelmistokokoelman.” – pediaa.com.

Loppuosan artikkelista puhutaan GNU/Linuxista lyhyyden vuoksi yksinkertaisesti Linuxina. Kannattaa myös tiedostaa, että jommankumman näistä lyhenteistä käyttö yksinään on hieman kiistanalainen aihe.

Onko Linux hyvä kehittäjille?

Kuten olemme jo edellä käsitelleet, Linuxia pidetään yleisesti yhtenä parhaista käyttöjärjestelmistä. Tämä pätee erityisesti ohjelmisto-ohjelmoijien kannalta.

Käyttöjärjestelmän valinta riippuu viime kädessä henkilökohtaisesta mausta, ohjelmistokehitysympäristön tarpeista jne.

On kuitenkin olemassa suuri joukko ohjelmoijia, jotka vannovat Linuxin etujen nimeen sen kilpailijoihin verrattuna. Tämä johtuu monista eri syistä, mutta argumentit ylistävät yleensä sen avoimen lähdekoodin luonnetta ja sen yleistä käyttäjäystävällistä ekosysteemiä.

Joitakin tärkeimpiä syitä, miksi ohjelmoijat rakastavat Linuxia, ovat seuraavat.

Vapaata halvemmalla ei saa

Linux on avoimen lähdekoodin järjestelmä, joten sen voi ladata ja asentaa tietokoneelle ilmaiseksi. Tämä tekee siitä loistavan ohjelmistokehittäjille, olivatpa he sitten harrastajia, opiskelijoita, aloittelevia ohjelmoijia tai ammattilaisia.

Koska sinulla ei ole mitään taloudellisia etukäteiskustannuksia, ainoa kustannus sinulle on sen ymmärtäminen. Tämä ei tietenkään sisällä kustannuksia, jotka aiheutuvat Linux-yhteensopivan tietokoneen hankkimisesta (mikä on melko yleistä).

Suurin osa sen ohjelmistoista on myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, mikä on mukava bonus.

Linux on helppo kuin mikä asentaa (yleensä)

Jos et ole koskaan rakentanut tietokonetta tyhjästä, on todennäköistä, ettei sinun ole koskaan tarvinnut asentaa käyttöjärjestelmää itse. Onneksi Linuxin asentaminen on suhteellisen suoraviivaista — sinun ei tarvitse olla kokenut tietotekniikan ammattilainen (vaikka siitäkin on apua).

Ei se juuri eroa Windows-ohjelman asentamisesta. Toinen etu on se, että voit myös säilyttää minkä tahansa olemassa olevan käyttöjärjestelmän, kuten Windowsin, käyttämällä kaksoiskäynnistysvaihtoehtoa.

Vaikka jotkut Linux-distrot voivat vaatia hieman enemmän teknistä osaamista. Pidä itseäsi varoitettuna.

Jos rakastat kustomoida asioita, Linux on sinua varten

Linux on ihanteellinen käyttöjärjestelmä niille, jotka rakastavat puuhastelua ja kustomointia. Koska se on avointa lähdekoodia, sen jokseenkin jokaisella elementillä voi leikkiä, aina käyttöliittymästä ytimen ytimeen.

Sinulla on lähes absoluuttinen vapaus leikkiä eri vaihtoehdoilla, eikä sinun tarvitse huolehtia mistään oikeudellisista seuraamuksista. Itse asiassa sinun ei yleensä tarvitse suostua mihinkään käyttöoikeussopimukseen.

Linuxissa on suuri tuki useimmille ohjelmointikielille

Tarvitsitpa sitten kirjoittaa C:llä, C++:lla, CSS:llä, Javalla, JavaScriptillä, HTML:llä, PHP:llä, Perlillä, Pythonilla, Rubylla tai Valalla, Linux tukee niitä kaikkia. Vaikka saatat joskus törmätä joihinkin ongelmiin, useimmissa tapauksissa sinun pitäisi päästä sujuvasti eteenpäin.

Yleisesti ottaen, jos ohjelmointikieli ei ole rajoitettu tiettyyn käyttöjärjestelmään, kuten Visual Basic Windowsille, sen pitäisi toimia Linuxissa. Tee kuitenkin ensin kunnon tutkimus varmistaaksesi asian.

Jos törmäät tukiongelmiin, voit yleensä hankkia tarvittavat paketit Linuxin jakeluvarastoista.

Linuxissa on valtavasti sovelluksia, joista valita

Linuxissa on paljon hyviä tuettuja sovelluksia, jotka ovat käteviä monille ohjelmoijille. Vaikka voisitkin kirjoittaa koodisi pelkällä tekstitiedostolla, Linuxissa on muutamia erittäin hyödyllisiä ja aikaa säästäviä tekstieditoreja, jotka tekevät elämästäsi paljon helpompaa.

Oletusarvoisesti käytössäsi on sovelluksia kuten Gedit ja Kate. Nämä ovat yleensä kaikki mitä tarvitset, mutta voit myös hankkia käsiisi Emacsin, Nanon ja Vimin, joita voi käyttää terminaalin sisällä. Puhumattakaan tietysti Atomista.

Voit myös ottaa ydinvaihtoehdon ja ottaa täysimittaisen integroidun kehitysympäristön (IDE) myös Linuxin kanssa.

Saanko esitellä ohjelmoijasi herran ja pelastajan, Bash-skriptauksen?

Jos haluat ohjelmoida jotakin hieman tarkempaa, eikä sinun tarvitse välittää kielestä, voit ”bash-skriptata” Linuxin komentoja käyttäen. Bash-skripti on tavallinen tekstitiedosto, joka sisältää sarjan komentoja. Linuxissa nämä komennot ovat vakiona mukana, mutta voit tarvittaessa asentaa myös muita komentoja. Ne ovat uskomattoman tehokkaita, puhumattakaan tehokkaista, ja monet Linuxia rakastavat ohjelmoijat harjoittelevat ammattiaan mieluummin terminaalissa.

”Bash-skriptillä voit koota komentoja yhteen ja luoda monimutkaisempia yhdistelmiä. Esimerkiksi postituslistaa hallinnoiva henkilö voi luoda skriptin, joka yhdistää tilaajalistat, poistaa kaksoiskappaleet ja muotoilee ne niin, että muut ohjelmat voivat lukea niitä.” – makeuseof.com.

Oppiessasi käyttämään Linuxia voit saada loistavan työpaikan

Linux on loistava vaihtoehto, jos yksinkertaisesti elät ja hengität ohjelmoinnista. Useimpien meistä on kuitenkin myös maksettava laskut.

Tässä kohtaa Linuxin käytön opettelu voi itse asiassa parantaa työllistymismahdollisuuksiasi markkinoilla. Linuxin käyttökokemus on erittäin haluttu taito monissa hyvin palkatuissa tehtävissä.

Olitpa sitten tulevassa työtehtävässäsi mukana hallinnoimassa yrityksen palvelinta tai kehittämässä sen pilvipohjaisia palveluita, potentiaaliset työnantajat kaipaavat huutavasti henkilöitä, jotka tuntevat Linuxin kaikki osa-alueet.

Vaikka sinulla ei olisikaan varsinaista kunnianhimoa ryhtyä Linux-legendaksi, jonkinlainen toiminnallinen perustietämys Linuxin käytöstä antaa sinulle kilpailuetua ohjelmoijana.

Mitä menetettävää sinulla on?

Onko Linux vaikea oppia?

Kuten kaikki muukin elämässä, se, kuinka helppoa tai vaikeaa jokin asia on, riippuu henkilökohtaisesta kokemuksestasi, omistautumisestasi ja halustasi oppia. Loppujen lopuksi, kuinka kauan sinulta kesti tottua Windowsiin, macOS/iOS:iin, Androidiin jne?

Käyttöjärjestelmä on itse asiassa melko helppo oppia. Tähän liittyy kuitenkin varoitus – siitä on apua, jos sinulla on jonkin verran kokemusta teknologiasta sekä käyttöjärjestelmän syntaksin ja peruskomentojen oppimisesta.

Yksi parhaista tavoista tutustua Linuxiin on kehittää joitakin projekteja sen avulla. Tämä auttaa nopeuttamaan Linuxin ymmärtämistä.

Kuten aiemmin keskusteltiin, syntaksin oppiminen on avainasemassa. Sinun on myös kehitettävä peruskomentojen tuntemusta.

Lyhyesti sanottuna, aloita sen käyttö ja harjoittele, harjoittele, harjoittele. Jos olet vasta-alkaja Linuxissa, tässä on joitain perusaskeleita, joita tarvitset käyttöjärjestelmän hallitsemiseksi.

Onko Linux välttämätön ohjelmointiin?

Lyhyesti sanottuna ei, mutta se on hyvin suosittu ohjelmoijien keskuudessa eri syistä. Paitsi tietysti jos haluat liittyä vaikkapa RedHatiin tai olla Linuxia käyttävä kehittäjä — jolloin se on pakollinen.

Kaikkien muiden osalta Linuxilla on joitakin selviä etuja muihin käyttöjärjestelmiin verrattuna. Olemme käsitelleet joitakin niistä edellä, mutta muita Linuxin etuja kilpaileviin käyttöjärjestelmiin verrattuna ovat seuraavat:

• Linuxin mukana tulee yleensä suurin osa kääntäjistä ja tulkeista, joita tarvitset työn tekemiseen. Muissa käyttöjärjestelmissä, kuten Windowsissa, niitä ei yleensä ole.
• Jos Linuxissa ei ole tarvitsemiasi kääntäjiä, voit yleensä hankkia ne käyttöjärjestelmän komentoriviltä. Esimerkkikomentoja ovat ”yum install ” tai ”apt-get install”.

• Linux sisältää yleensä parhaan valikoiman matalan tason työkaluja, kuten sed, grep, awk piping ja niin edelleen. Ohjelmoijat käyttävät tällaisia työkaluja luodakseen esimerkiksi komentorivityökaluja.
• Monet ohjelmoijat, jotka suosivat Linuxia muiden käyttöjärjestelmien sijaan, rakastavat sen monipuolisuutta, tehoa, tietoturvaa ja nopeutta.
• Linuxissa on massiivinen yhteisö, joka auttaa sinua, jos jostain syystä jäät jumiin. He ovat yleensä hyvin kärsivällisiä aloittelijoita kohtaan, mutta valmistaudu myös kevyeen kiusoitteluun.
• Ohjausjärjestelmässä on myös kätevä, sisäänrakennettu paketinhallinta.
• Mahdollisuus muokata Linuxia minkä tahansa sen eri distrojen avulla on loistava tapa räätälöidä käyttöjärjestelmä omiin tarpeisiisi.
• Muiden käyttöjärjestelmien, kuten esimerkiksi Windowsin tai macOS:n, virheilmoitukset eivät yleensä ole kovin avuliaita. Linuxissa voit yleensä löytää ratkaisun joltakulta muulta, joka on ratkaissut ongelman. Jos ei, kysy yhteisön tukihenkilöiltä.
• Yksi hieno asia Linuxissa on se, että voit usein automatisoida monia toistuvia tehtäviä yksinkertaisilla koodiriveillä. Jos esimerkiksi opettelet C:tä ja haluat luoda uuden tiedoston, voit suorittaa yksinkertaisen koodin, joka luo tiedoston automaattisesti samalla syntaksilla, jota käytät säännöllisesti.

Mikä Linux-jakelu sopii parhaiten ohjelmistokehitykseen?

Jos olet nyt vakuuttunut Linuxin käyttämisestä ohjelmistokehittäjänä, seuraava kysymyksesi saattaa olla, mikä jakelu on hyödyllisin tarpeisiisi? Kuten käy ilmi, on olemassa melko monta vaihtoehtoa, jotka todella valmistavat sinua nopeampaan, sujuvampaan, turvallisempaan ja onnellisempaan Linux-pohjaiseen ohjelmointitulevaisuuteen.

Mutta muistathan, että kaikki tämänkaltaiset valinnat ovat viime kädessä luonteeltaan subjektiivisia. Tästä huolimatta kannattaa etsiä mahdollisimman turvallisia ja vakaita distroja, jotka tarjoavat myös kukoistavan tukiyhteisön.

Siten hyödyt säännöllisistä päivityksistä ja lukuisista resursseista, kuten virallisista foorumeista tai wikeistä sekä kolmansien osapuolten resursseista, kuten subredditistä. Seuraavassa on joitain parhaimmin arvioituja Linux-distroja.

Debian on korkeasti arvioitu

Debian-jakelu ei ole vain yksi suosituimmista jakeluista, vaan se muodostaa myös emokäyttöjärjestelmän monille muille Linux-jakeluille. Syy sen suosioon on se, että sen mukana tulee suuri määrä vakauteen ja turvallisuuteen tähtääviä paketteja.

Linux-maailmassa aloitteleville on netissä aivan valtavasti opetusohjelmia ja muuta tukea, joiden avulla voi ratkaista monia tavallisia ongelmia, joihin törmää.

Yksi tärkeä asia, joka kannattaa muistaa Debianin suhteen, on se, että jos haluat käyttää Linuxia oppiaksesi koodauksen vivahteita, se ei ehkä ole paras vaihtoehto sinulle. Parempia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Ubuntu 20.04, Linux Mint tai Zorin.

Ubuntu on myös erittäin hyvä

Jos harrastat web-kehitystä, Pythonia jne, niin Ubuntu on luultavasti yksi parhaista Linux-distroista sinulle. Canonicalin kaltaisten tahojen ja avoimen lähdekoodin yhteisön tuen ansiosta Ubuntusta on myös kasvanut yksi Linux-ekosysteemin kirkkaimmista valoista.

Ubuntu on Debianin johdannainen, ja sitä käytetään nykyään laajasti pilvi- ja palvelinsovelluksissa. Tätä distroa on myös saatavana useissa eri muodoissa erilaisilla työpöytäympäristöillä ja muilla ominaisuuksilla, jotka sopivat useimpiin makuihin.

Sen valtava käyttäjätukiyhteisö ja hiottu käyttökokemus, puhumattakaan säännöllisistä Long-term Support (LTS) -julkaisuista, tekevät siitä loistavan valinnan ohjelmistokehittäjille. Se tukee myös erittäin arvostettua .deb-paketinhallintajärjestelmää.

CentOS on loistava Red Hat -kehitykselle

Red Hat Enterprise Linuxin (RHEL) ilmainen yhteisöpainos CentOS on loistava vaihtoehto ykkösversion RHEL:lle. Se on pitkälti sama kuin Red Hatin maksullinen Linux-versio yhdellä ratkaisevalla erolla: se on ilmainen.

Se on erittäin vakaa Linux-distro, ja sen mukana tulee myös Developer Toolset, joka tarjoaa useita välttämättömiä työkaluja useimmille ohjelmistokehittäjille. CentOS:n Xen-virtualisointialusta tarjoaa myös tavan lokeroida projektisi ja ajaa sovelluksia turvallisesti virtuaalikoneen sisällä.

Pop!_OS on mahtava ohjelmoijille

Pop!_OS on jälleen yksi loistava Linux-distro. Erona tähän on se, että se on suunniteltu alusta alkaen ohjelmointi- ja tekijälähtöiseksi.

Se perustuu Ubuntuun ja sisältää myös erittäin suositun GNOME-työpöytäympäristön, jota opit myös rakastamaan. Siinä on paljon hyödyllisiä toimintoja, kuten kätevät pikanäppäimet, vankka sovelluskauppa ja pääsy arkistoihin, kuten TensorFlow (avoimen lähdekoodin koneoppimisalusta).

Sen loistava ikkunanhallintajärjestelmä ja saumaton vaihtaminen integroidun ja dedikoidun grafiikan välillä tarjoavat monien mielestä vertaansa vailla olevan ohjelmointikokemuksen.

Fedoraa suosii Linuxin ytimen luoja Linus Torvald

Ja lopuksi parhaiden Linux-distrojen listalla on Fedora. Se on tavallaan samanlainen kuin CentOS, mutta se sisältää monia RHELin ominaisuuksia, ja se on jopa yksi Linus Torvaldin suosimista distroista.

Se sisältää huippuominaisuuksia, ja se on erittäin suosittu ohjelmistokehittäjien keskuudessa ympäri maailmaa. Tämä johtuu sen vakaudesta, ajantasaisista ominaisuuksista ja mahtavasta kehittäjäportaalista.

Fedora on myös siisti vaihtoehto Red Hat Enterprise Linuxille, ja sen mukana tulee Eclipsen monikielinen IDE, jota voidaan käyttää esimerkiksi PHP:lle, Javalle, C:lle, C++:lle ja monille muille.

Ja se on siinä.

Oletko vakuuttunut Linuxiin siirtymisestä ohjelmistokehitystarpeissasi? Jos olet, nauti seikkailusta, johon olet lähdössä. Jos et, voit kertoa meille miksi.