Suurin osa kristityistä pitää sunnuntaita, viikon ensimmäistä päivää, eikä lauantaita, seitsemättä päivää, neljännen käskyn mukaista sapattia. Voiko enemmistö olla väärässä tässä asiassa?
Selaa: Mikä päivä on sapatti?
Selaa: Kuka muutti sapatin sunnuntaiksi?

Jos Raamattu on oikeassa, enemmistö on väärässä. Raamattu sanoo: ”Muista sapatti, että pyhität sen…Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti” (2. Moos. 20:8, 10).

Vähemmistö kautta historian

Pohdi tätä: Milloin koko historian aikana totuus on ollut enemmistön hallussa? Nooa oli aikanaan säälittävässä vähemmistössä, mutta Nooa oli oikeassa. Abraham oli aikanaan mitättömässä vähemmistössä, mutta Abraham oli ”Jumalan ystävä”. Egyptin orjuutta pakeneva Israel oli heikko vähemmistö, mutta Israel oli Jumalan valittu kansa. Jeesus, sinun Vapahtajasi ja minun Vapahtajani, oli yksi kokonaista kansaa vastaan, sillä ”Hän tuli omiensa luo, eivätkä hänen omansa ottaneet häntä vastaan” (Joh. 1:11).” (Joh. 1:11)

Sabbatti ja varhaiskristityt

Varhaiskristillisenä aikakautena seurakunta oli pieni vähemmistö kylmää, kovaa maailmaa vastaan. Kun kristillinen kirkko sai poliittista valtaa, se myi puhtautensa ja Jumalan antaman totuutensa saadakseen sen.

Kristillisen aikakauden ensimmäiset 300 vuotta kristillinen uskonto oli laiton uskonto, mutta juutalaisuus oli laillinen uskonto. Apostolisen aikakauden aikana kristityt, jotka olivat tuolloin vähemmistönä, pitivät kätevänä sitä, että Rooman viranomaiset pitivät heitä juutalaisina, erityisesti kun oli kyse hyvin näkyvästi esillä olevasta sapatin noudattamisen tavasta. Tämä auttoi kristittyjä samaistumaan juutalaisuuteen ja mahdollisti sen, että varhaiset kristityt saivat legitiimiyden Rooman hallituksen silmissä.

Sabbatti vai sunnuntai?

Juutalaiset kapinoivat sittemmin Rooman valtakuntaa vastaan, ja roomalaiset tukahduttivat kapinan tuhoamalla Jerusalemin vuonna 70 jKr. ja uudestaan vuonna 135 jKr. Juutalaisten tukahduttaminen Rooman hallitukselta vaikeutti yhä enemmän kristittyjen yhdistämistä juutalaisiin. Siksi jotkut kristityt yrittivät toisen vuosisadan alkupuolella ottaa etäisyyttä juutalaisuuteen noudattamalla sunnuntaita.

Sen ajan pakanat, enemmistö, noudattivat viikon ensimmäistä päivää auringonjumalansa kunniaksi. Siirtymällä viettämään viikon ensimmäistä päivää seitsemännen sijasta kristityt saavuttivat kaksi asiaa: he ottivat etäisyyttä juutalaisuuteen ja helpottivat pakanoiden kristityksi tulemista.

Ei raamatullista tukea

Tälle muutokselle viettää sapattia sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä, ei ollut minkäänlaista raamatullista tukea, ja ajan myötä kristityt alkoivat kasvaa vähemmistöuskonnosta enemmistöksi. Jumalanpalveluksen kehittyminen tapahtui ajan kuluessa, sillä kaikki kristityt eivät heti alkaneet omaksua viikon ensimmäistä päivää pyhänä päivänä.

Historialliset todisteet jumalanpalveluksesta

Varhaisimmat todisteet sunnuntaina pidetystä kristillisestä jumalanpalveluksesta ajoittuvat noin vuosien 115 ja 135 väliseen aikaan, luultavasti Rooman kaupunkiin. Useiden vuosisatojen ajan jotkut kristityt pitivät sapattia viikon seitsemäntenä päivänä, lauantaina, kun taas toiset pitivät sunnuntaita pyhänä. 500-luvulle tultaessa sunnuntain noudattaminen oli normi ja lähes yleistä nopeasti kasvavassa kristillisessä kirkossa.

Onko enemmistö oikeassa?

Milloin enemmistö on koskaan ollut oikeassa? Kuten runoilija sanoo: ”Totuus ikuisesti telineillä, Vääryys ikuisesti valtaistuimella.”

Rakas ystävä, kysymys ei siis ole siitä, oletko sinä oikeassa vai olenko minä oikeassa? Kyse ei ole niinkään siitä, mitä sinä tai minä ajattelemme tästä kysymyksestä, vaan ”Mikä on totuus?” pitäisi olla ainoa pohdintamme.”

Totuuden lähde

Jumalan Sana on ainoa totuuden lähteemme. Jumalan pyhän kirjan tulee olla mittapuuna totuuden mittaamisessa. ”Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus” (Joh. 17:17). ”Lain ja todistuksen nimeen! Jos he eivät puhu tämän sanan mukaan, se johtuu siitä, että heissä ei ole valkeutta.” (Jesaja 8:20).” (Jesaja 8:20)

Varokaa eksytyksiä

Älkäämme koskaan käyttäkö argumenttia, jonka mukaan enemmistön täytyy olla oikeassa, sillä se on petollista. Varokaa, ettei se johda meitä harhaan ja me siten hylkäämme Herramme, niin kuin fariseukset hylkäsivät Hänet kauan sitten, kun he käyttivät tätä samaa argumenttia.

”Virkamiehet vastasivat: ’Kukaan ei ole koskaan puhunut niin kuin tämä mies!’. Silloin fariseukset vastasivat heille: ’Oletteko tekin eksyksissä? Onko kukaan hallitsijoista tai fariseuksista uskonut häneen?'” (Joh. 7:46-48).

Muistakaa, että siitä lähtien, kun synti tuli maailmaamme, totuudella ei ole koskaan ollut enemmistön tukea.