Yhteenveto:

Miten tahansa asiaa tarkastellaankin, Chiapas on Meksikon osavaltioista kaikkein jälkeenjäänein. Sen tulot asukasta kohti ovat 32 liittovaltion osavaltiosta alhaisimmat, hädin tuskin 40 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta (kuvio 1). Vuosikymmenen 2003-2013 kasvuvauhti oli myös alhaisin (0,2 prosenttia)1 , minkä vuoksi Chiapasin ja maan keskiarvon välinen tuloero kasvoi 53 prosentista 60 prosenttiin. Toisin sanoen nykyisin Meksikon työntekijän keskitulot ovat kaksi ja puoli kertaa suuremmat kuin Chiapasin keskitulot. Kaksi seuraavaksi köyhintä osavaltiota, Oaxaca ja Guerrero, ovat 25 prosenttia ja 30 prosenttia Chiapasia korkeammalla tasolla.2 Instituto Nacional de Estadística y Geografía de Méxicon (INEGI, kansallinen tilasto- ja maantieteen instituutti) mukaan Chiapas on myös osavaltio, jossa on korkein köyhyysaste (74,7 prosenttia) sekä äärimmäinen köyhyys (46,7 prosenttia).3

Nämä Meksikon liittovaltion osavaltioiden väliset merkittävät tulotasoerot heijastuvat fraktaalimaisina Chiapasin sisällä. Itse asiassa, kun rikkain kokonaisuus (Mexico City) on kuusi kertaa varakkaampi kuin köyhin (Chiapas), ero Chiapasin sisällä rikkaimman kunnan (Tuxtla Gutiérrez) ja köyhimmän kunnan (Aldama ja Mitontic) välillä on yli kahdeksankertainen.4

Kuten Meksikon sisällä on erilaisia ”Meksikoita ”5 , niin myös Chiapaksessa on erilaisia Chiapaksia (kuva 2). Jakauman oikealla puolella sijaitsevan Tuxtla Gutiérrezin tulot henkeä kohti ovat viisi keskihajontaa osavaltion keskiarvon yläpuolella. Seuraavaksi seuraa joukko väliinputoajakaupunkeja, San Cristóbal de las Casas, Comitán de Domínguez, Tapachula ja Reforma, jotka ovat kahdesta ja puolesta neljään keskihajontaan keskiarvon yläpuolella. Muut Chiapasin kunnat (kaikkiaan 122) seuraavat perässä, ja ne sijoittuvat jakauman äärimmäiselle vasemmalle puolelle. Lisäksi sekä kaupunkitasolla saatavilla olevat tilastot että käyntimme Chiapasin eri kunnissa näyttävät viittaavan siihen, että myös näiden kuntien sisällä on merkittäviä eroja.

Tältä kannalta katsottuna kysymykset siitä, miksi Chiapas on köyhä tai mikä selittää sen merkittävän jälkeenjääneisyyden Meksikon muihin alueisiin verrattuna, muuttuvat paljon monimutkaisemmiksi. Miksi joillakin Chiapasin alueilla on korkea tulotaso, kun taas toisilla alueilla tulot pysyvät pysähtyneinä, ne ovat täysin riippuvaisia liittovaltion tulonsiirroista ja jäävät vaille nykyaikaisen elämän etuja?

1 Tämä on INEGI:n ilmoittama muun kuin öljyn bruttokansantuotteen kasvuvauhti, jonka katsotaan edustavan paremmin tuotannollista kirjoa. Joka tapauksessa Chiapasin yleinen kasvuvauhti (-0,2 %) oli myös alhaisin kaikista Meksikon kokonaisuuksista kyseisellä vuosikymmenellä.
2 Viittaa muuhun kuin öljyyn perustuvaan bruttokansantuotteeseen; yleisesti ottaen Guerrero ja Oaxaca ovat 19 % ja 16 % Chiapasia korkeammalla tasolla.
3 Kasvuluvut viittaavat vuosikymmeneen 2003-2013, köyhyysluvut ovat INEGIn julkaisemia lukuja vuodelta 2012.
4 Chiapasin kuntien vertailut perustuvat vuoden 2010 väestölaskennan 10 prosentin otoksen tietoihin, jotka ovat osavaltion tasolla edustavia.
5 Tämä on viittaus raporttiin A tale of two Mexicos: Growth and prosperity in a two-speed economy, McKinsey Global Institute (2014).