Miksi autistiset lapset stimuloivat? Linkkejä ahdistuneisuuteen, aistien käsittelyyn

Mitä on stimulointi?

Stimulointi on arkikielinen termi itseään stimuloivalle käyttäytymiselle, ja siihen liittyy yleensä toistuvia liikkeitä tai ääniä, joita tehdään säädellysti mutta joilla ei näytä olevan mitään näkyvää tarkoitusta. Me kaikki stimuloimme silloin tällöin. Se on normaalia. Ehkä pyörittelet hiuksiasi, taputat jalkojasi tai hakkaat rystysiäsi. Termi ”stimmaaminen” viittaa kuitenkin yleensä voimakkaampaan ja useammin toistuvaan käyttäytymiseen, jota kehitysvammaiset henkilöt, mukaan lukien autistit, osoittavat.

Esimerkiksi autistinen lapsi saattaa räpytellä käsiään, keinua edestakaisin, pyörittää esineitä tai kävellä ympäriinsä. Hän saattaa myös stimuloida äänellisesti (kutsutaan myös verbaalisiksi tai oraalisiksi stimulaatioiksi). Tällaisia käyttäytymismuotoja ovat esimerkiksi itsekseen mumiseminen, sylkeminen, huokailu, kiljuminen ja saman lauseen toistaminen yhä uudelleen ja uudelleen. Joissakin ääritilanteissa toistuva käyttäytyminen voi johtaa itsensä vahingoittamiseen, esimerkiksi kun henkilö lyö päänsä kovaa pintaa vasten (ns. head banging) tai puree itseään. Autismin kirjon henkilöt voivat myös jankuttaa tai kiinnittyä tiettyihin asioihin, kuten valoon, sanaan, tekstuuriin tai videoon.

Stimulaatio liittyy ahdistuneisuuteen

Tuttu, toistuva liikehdintä voi olla rauhoittavaa. Tohtori Temple Grandin kertoo, että hän stimuloi rauhoittuakseen.3 Hän toteaa,

”Se voi toimia vastapainona ylivoimaiselle aistiympäristölle tai lievittää suurta sisäistä ahdistuneisuutta, jota nämä lapset tuntevat tyypillisesti päivittäin.”

Stimulaatio voi olla keino lievittää paineita. Ajattele sitä kuin painekattilan höyryventtiiliä, joka auttaa säilyttämään optimaalisen paineen sisällä vapauttamalla osan höyrystä tarvittaessa. Jos lyöt peukaloasi vasaralla, ravisteletko sitä? Ravisteluliike auttaa harhauttamaan sinut kivusta.

Vuonna 2012 tehty tutkimus ahdistuneisuuden ja toistuvan käyttäytymisen välisestä yhteydestä autistisilla lapsilla osoitti, että ne, joilla oli korkeampi ahdistuneisuus, osoittivat myös enemmän stimuloivaa käyttäytymistä.2

Ahdistuneisuus autismissa liittyy aistien käsittelyyn

Monilla autismin kirjon henkilöillä tämä ahdistuneisuus on seurausta heidän aistien käsittelyynsä liittyvistä ongelmista.4

Tutkijat ovat havainneet, että autistisilla lapsilla on alhainen aivojen serotoniinitaso.1 Serotoniini on aivojen kemikaali (välittäjäaine), joka osallistuu aistiviestien käsittelyyn, joten alhainen serotoniinitaso johtaa yleensä aistienkäsittelyongelmiin. Kun henkilön aivot eivät käännä aistitietoa hyvin, se johtaa ahdistuneisuuteen.

Ei ole oikeastaan yllättävää, että autismin kirjon henkilöt elävät valtavan ahdistuneisuuden kanssa, kun otetaan huomioon, että he saattavat kokea aistitiedon ylikuormitusta samaan aikaan, kun heillä ei ole kommunikointitaitoja selittää, mitä he tarvitsevat tai haluavat. Stimulointi voi auttaa lievittämään tätä ahdistusta.

Vaikkapa autistinen lapsi saattaa hyppiä jatkuvasti ylös ja alas, kun hän katsoo hauskaa tv-ohjelmaa. Vaikka lapsi pitää ohjelmasta, kuvat ja äänet saattavat silti aiheuttaa aistien ylikuormitusta. Stimulointi on lapsen tapa hallita aistien ylikuormitusta ja nauttia ohjelmasta.

Sensory Enrichment Therapy™ auttaa aistien käsittelyssä ja vähentää ahdistuksen muodostumista

Aistien käsittely ja ahdistuneisuus ovat kaksi suurinta aluetta, joilla aistien käsittely ja ahdistuneisuus edistyvät aistienkäsittelyterapiaa (Sensory Enrichment Therapy™) tekevillä henkilöillä, joilla on kehitysvammaisuutta, mukaan lukien autismi. Kliinisissä tutkimuksissa lapset, jotka käyttivät Sensory Enrichment Therapy -terapiaa sekä tavanomaisia terapioita, näkivät Lyhyen aistiprofiilin pistemäärän paranevan keskimäärin 11,4 pistettä verrattuna 2,8 pisteeseen lapsilla, jotka käyttivät vain tavanomaista hoitoa.5 Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 1002 lasta ja aikuista, joilla oli autismi ja aspergerin oireyhtymä, ahdistuneisuus oireena parani keskimäärin 20 %.6

Mendability auttaa perheitä tekemään Sensory Enrichment Therapy -terapiaa, uutta aivojen autismiterapiaa, missä tahansa he asuvatkin, verkkoportaalin ja etälääkäripalvelujen avulla.

1. Chamberlain RS, Herman BH. Uusi biokemiallinen malli, joka yhdistää aivojen melatoniinin, proopiomelanokortiinipeptidien ja serotoniinin toimintahäiriöt autismissa. 1990;28(9):773-793.
2. Rodgers J, Glod M, Connolly B, McConachie H. The relationship between anxiety and repetitive behavior in autism spectrum disorder. 2012;42(11):2404-2409.
3. Why Do Kids with Autism Stim? – Autismi Aspergerin Digest. 2011 Dec 27 . http://autismdigest.com/why-do-kids-with-autism-stim/
4. Wigham S, Sarah W, Jacqui R, Mikle S, Helen M, Mark F. The Interplay Between Sensory Processing Abnormalities, Intolerance of Uncertainty (Epävarmuuden sietokyvyn puute), Anxiety (ahdistuneisuus) and Restricted and Repetitive Behavior (rajoitettu ja toistuva käyttäytyminen) in Autism Spectrum Disorder. 2014;45(4):943-952.
5. Woo CC, Donnelly JH, Steinberg-Epstein R, Leon M. Environmental enrichment as a therapy for autism: A clinical trial replication and extension. 2015;129(4):412-422.
6. Aronoff E, Hillyer R, Leon M. Environmental Enrichment Therapy for Autism: Outcomes with Increased Access. 2016

Onko stimming ja ahdistuneisuus sinulle tai läheisellesi huolenaiheena?

Sensory Enrichment Therapy™ auttaa kehittämään vastustuskykyä stressiä, siirtymiä ja odottamattomia muutoksia vastaan tehostamalla aivojen kehitystä näillä alueilla.