Täällä toivotaan, että Area 51:llä on avaruusolentoja. Ensinnäkin: niillä on luultavasti hienoja avaruusaluksia. Toisekseen, avaruusolentojen sanotaan saapuneen vuonna 1947, joten jos ne aikoisivat syödä meidät, ne olisivat todennäköisesti tehneet sen jo tähän mennessä. Vastatkaa lopuksi tähän kysymykseen: Kumpi on kiinnostavampi, maailma, jossa on avaruusolentoja, vai maailma, jossa niitä ei ole?

Area 51 on ollut viime aikoina paljon esillä uutisissa sen jälkeen, kun 27. kesäkuuta avattiin Facebook-sivu nimeltä ”Storm Area 51, They Can’t Stop All of Us”. Joukkorahoitteinen puolisatiirinen rynnäkkö salaperäiseen ilmavoimien tukikohtaan on suunniteltu 20. syyskuuta kello 3.00. Tähän mennessä 1,9 miljoonaa ihmistä on ilmoittanut lähtevänsä mukaan, ja toiset 1,4 miljoonaa ovat klikanneet olevansa kiinnostuneita, ja heitä on houkutellut sivun päättäväisen suoraviivainen vetoomus: ”Katsotaanpa niitä avaruusolentoja.”

Onko avaruusolentoja olemassa vai ei, on tietysti 72 vuotta vanhan salaliittoteorian ydin. Uskovaiset väittävät, että hallituksen väittämä sääilmapallon putoaminen lähellä Roswellia, New Mexicossa, oli itse asiassa muukalaisten läsnäolon ennakkovartio, jonka saapumista on siitä lähtien peitelty läheisen ilmavoimien tukikohdan porttien takana. Roswellin huhut olivat tietysti oma lukunsa viime sukupolvien aikana syntyneiden salaliittohöpinöiden etuvartiossa, johon kuuluvat myös 9/11-todennäkijät, Obaman aikakauden birtherit, Kennedyn salamurhan toinen ampuja ja paljon muuta roskaa.

Mutta Area 51 -tarinoilla näyttää olevan erityinen tarttuvuus, joka vetoaa jopa joihinkin skeptikoihin ja rationalisteihin, jotka vaativat, että yksinkertaisin vastaus mihin tahansa mysteeriin on todennäköisesti oikea – ja on paljon yksinkertaisempaa pitää näin räjähdysherkkää salaisuutta seitsemän vuosikymmenen ajan kuin että salaisuus lipsahtaisi. Mikä siis antaa Area 51 -tarinoille niiden kestävän vetovoiman?

Jollain tapaa Area 51 -huhuilla on paljon yhteistä kaikkien muiden salaliittoteorioiden kanssa kautta historian. Englantilaisen Kentin yliopiston psykologi Karen Douglasin ja hänen kollegoidensa vuonna 2017 Current Issues in Psychological Science -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan lähes kaikki salaliittoteoriat tyydyttävät kolme perustarvetta: ne tarjoavat ymmärrystä ja varmuutta, luovat hallinnan ja turvallisuuden tunnetta ja parantavat uskovien minäkuvaa.

Kaikki nuo kolme tarvetta ryöpsähtävät siististi yhteen. Pääsääntöisesti ihminen ei voi sietää nalkuttavaa epävarmuutta, joten mikä tahansa vastaus mysteeriin – jopa törkeä – on parempi kuin ei mitään. Sen myötä tietämyksen ja turvallisuuden tunne kasvaa. Ja koska suurin osa ihmisistä ei hallitse tätä tietoa – tai ainakaan usko siihen – ne, jotka uskovat, tuntevat kuuluvansa ainutlaatuisen hyvin informoituun vähemmistöön.

”Perusmallimme ihmisistä on, että hulluuden sulan ytimen päällä on ohut rationaalisuuden kuori”, sanoo Joseph Parent, Notre Damen yliopiston valtio-opin professori ja Miamin yliopiston valtio-opin apulaisprofessorin Joseph Uscinskin kanssa kirjoittanut teoksen ”Amerikkalaiset salaliittoteoriat”. Tarinat salaisista salaliitoista ovat Parentin mukaan ”emotionaalisia särkylääkkeitä”, jotka jäähdyttävät hulluutta osittain tarjoamalla voimakkaan tunteen ryhmään kuulumisesta.

Parentin ja Uscinskin mukaan yksi salaliittojen huippuvaiheista oli toisen maailmansodan jälkeinen aika, jolloin ydinaseet ja kuolettava kuilu idän ja lännen välillä loivat jatkuvaa uhan tunnetta. Kaikki, mikä koski aseita, armeijaa tai salailua, oli erityisen hedelmällistä aluetta salaliitoille – ja Area 51:n huhut liittyvät kaikkiin kolmeen. Mitä tulee Area 51:een, epäilyissä oli aina enemmän kuin vähän perää. Vaikka siellä ei olekaan mitään etäisesti avaruusolentoja, se on silti erittäin salainen sotilastukikohta ja testauspaikka.

”Eräässä mielessä se on salaliitto, koska se on salainen alue”, sanoo David Ludden, Georgia Gwinnett Collegen psykologian professori. ”Hallitus todella tekee jotain, mistä se ei halua meidän tietävän.”

Sotilaat eivät tehneet mitään poistaakseen epäilyt sen jälkeen, kun Area 51 -tapahtuma alkoi levitä. ” on Yhdysvaltain ilmavoimien avoin harjoitusalue, ja kehotamme ketään olemaan yrittämättä tulla alueelle”, ilmavoimien tiedottaja Laura McAndrews kertoi Washington Postille 12. heinäkuuta ilmestyneessä jutussa. ”Yhdysvaltain ilmavoimat on aina valmiina suojelemaan Amerikkaa ja sen omaisuutta.”

Tämä älä-häiritse meitä -varoitus luultavasti lannistaa ainakin joitakin ihmisiä tulemasta paikalle 20. syyskuuta. Mutta jos McAndrews toivoi tekevänsä yhtään mitään E.T.-huhujen hiljentämiseksi, hän todennäköisesti teki juuri päinvastoin.

Roswellin erottaa toisistaan myös se, että lähes kaikki muut salaliittoteoriat vaativat jonkin yllyttävän tapahtuman: totuudenuskoisia ei ollut ennen syyskuun 11. päivää, syntymäpäiviä ei ollut ennen kuin presidentti Obama nousi kuuluisuuteen, ja tarvittiin todellisia kuun laskeutumisia, ennen kuin ihmiset alkoivat kuiskia, että ne olivat kaikki keksittyjä. Mutta tarinat avaruusolennoista ovat olleet kanssamme jo pitkään.

”Nämä teoriat ovat iskostuneet populaarikulttuuriin vuosikymmeniä”, Uscinski sanoo. ”Niitä on elokuvissa, tv-ohjelmissa ja lukuisissa kirjoissa. Jopa suuret valtavirran sanomalehdet ovat viime aikoina julkaisseet artikkeleita, joissa ehdotetaan, että hallitus peittelee avaruusolentovierailuja.”

Tässä on myös toiveiden täyttämisen elementti. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi lähetämme avaruusaluksia ympäri aurinkokuntaamme ja etsimme muiden tähtien ympärillä kiertäviä Maan kaltaisia maailmoja, on toive siitä, että löydämme merkkejä elämästä tai ainakin paikkoja, joissa elämä voisi elää. Maailmankaikkeus on hirvittävän yksinäinen, jos me olemme ainoa paikka, jossa valot palavat, ja on lohdullista ajatella, että avaruusolennot säästävät meidät etsimisen vaivalta ja ilmestyvät sen sijaan tänne. ”Se on niin vahvasti osa kansan mielikuvitusta”, Ludden sanoo.

Kuvitusta, valitettavasti, saattaa tosiaan olla kaikki mitä se on – tieteiskirjallisuutta paketoituna totuudeksi lajille, joka etsii seuraa. Vaikka syyskuun 20. päivän tapahtuma toteutuisi, vaikka väkijoukot jotenkin pääsisivät ilmavoimien porttien läpi, kukaan ei todennäköisesti oikeasti näkisi niitä avaruusolentoja. Se on kova totuus – ja tavallaan surullinenkin.

Tilaa avaruusuutiskirje. Rekisteröidy saadaksesi viikon uutiset avaruudesta.

Kiitos!

Turvallisuutesi vuoksi olemme lähettäneet vahvistussähköpostin antamaasi osoitteeseen. Klikkaa linkkiä vahvistaaksesi tilauksesi ja aloittaaksesi uutiskirjeidemme vastaanottamisen. Jos et saa vahvistusta 10 minuutin kuluessa, tarkista roskapostikansiosi.

Kirjoita Jeffrey Klugerille osoitteeseen [email protected].