Liitonarkki on arkki, jossa oli kymmenen käskyä kaiverrettuja tauluja.

Heprealaisen Raamatun mukaan israelilaiset rakensivat arkin leiriytyessään Siinain autiomaassa paettuaan Egyptistä. Heprealaisessa Raamatussa ei täsmennetä, milloin he pakenivat Egyptistä, ja tutkijat kiistelevät siitä, oliko Egyptistä koskaan tapahtunut pakoa. Arkki katosi, kun babylonialaiset valloittivat Jerusalemin vuonna 587 eaa.

Heprealaisen Raamatun mukaan arkilla on useita näennäisesti maagisia voimia. Eräässä tarinassa Jordanjoki lakkasi virtaamasta ja pysyi paikallaan, kun arkkia kuljettanut pappisryhmä ylitti joen. Toisissa kertomuksissa kuvataan, kuinka israelilaiset ottivat arkin mukaansa taisteluun, jossa arkin voimat auttoivat israelilaisia voittamaan vihollisensa.

Kun filistealaiset kaappasivat arkin, heitä vaivasi kasvainten ja tautien puhkeaminen, mikä pakotti filistealaiset palauttamaan arkin israelilaisille. Joissakin tarinoissa kuvataan, kuinka kuolema tuli jokaiselle, joka kosketti arkkia tai katsoi sen sisälle.

Kahdessa raamatullisessa kertomuksessa kuvataan arkin rakentamista. Ensimmäinen ja tunnetuin versio löytyy 2. Mooseksen kirjasta, ja siinä kuvataan, kuinka arkin rakentamiseen käytettiin suuri määrä kultaa. Toinen versio, joka löytyy Mooseksen kirjasta, kuvaa lyhyesti pelkän puusta tehdyn arkin rakentamista.

Arkkiin liittyvien kertomusten ymmärtäminen on haastavaa erilaisten kertomusten vuoksi. Jotkut tutkijat uskovat, että useita arkkia on saatettu rakentaa ja käyttää samaan aikaan tai eri aikoina.

Seikkaperäinen arkki

Exoduksen kirjassa kerrottu kertomus arkin rakentamisesta kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti, kuinka Jumala käski Moosesta käskemään israelilaisia rakentamaan arkin puusta ja kullasta, ja Jumalan oletetaan antaneen hyvin tarkat ohjeet.

”Käske heidän tehdä arkki akaasiapuusta – kaksi ja puoli kyynärää pitkä, puolitoista kyynärää leveä ja puolitoista kyynärää korkea. Päällystäkää se puhtaalla kullalla sekä sisältä että ulkoa, ja tehkää sen ympärille kultainen listoitus.” 2. Moos. 25:10-11.

Akaasiapuusta ja kullasta tehtyjä pylväitä käytettiin arkin kantamiseen, ja kaksi kerubia (enkeliä) piti veistää kullasta ja sijoittaa arkin kannelle. ”Kerubien tulee levittää siipensä ylöspäin, varjostaen kannen niiden avulla. Kerubien tulee olla vastakkain ja katsoa kohti kantta.” 2. Moos. 25:20. Kymmenen käskyä kaiverretut taulut sijoitettiin arkin sisälle.

Heprealaisessa Raamatussa määrättiin, että liitonarkki sijoitettiin siirrettävään pyhäkköön, jota kutsutaan tabernaakkeliksi. Tabernaakkelin sisälle pystytettiin verho, joka esti ihmisiä näkemästä liitonarkkia, ja verhon eteen sijoitettiin alttari ja suitsukepolttimet. Savukkeet valmistettiin kumihartsista, onychamista, galbanumista ja suitsukkeesta, ja Aaronin, Mooseksen veljen, ja hänen poikiensa tuli polttaa niitä aamulla ja auringonlaskun aikaan.

Heprealaisen Raamatun mukaan Jumala valitsi Bezalel-nimisen miehen rakentamaan liitonarkkia ja tabernaakkelissa sijainneita kalusteita. ”Minä olen täyttänyt hänet Jumalan hengellä, viisaudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikenlaisilla taidoilla – tekemään taiteellisia suunnitelmia kulta-, hopea- ja pronssitöitä varten, hiontaan ja kiinnittämiseen kiviä, puun työstämiseen ja kaikenlaiseen käsityöhön.” 2. Moos. 31:3-5. Heprealaisen Raamatun mukaan Jumala valitsi Oholiabin Bezalelin apulaiseksi, ja heidän apunaan oli taitavia käsityöläisiä.

Kuningas Salomon aikana Jerusalemiin rakennettiin ensimmäinen temppeli, joka on juutalaisuuden pyhin paikka, ja liitonarkki sijoitettiin kullalla päällystettyyn sisimpään pyhäkköön, heprealainen Raamattu kertoo.

kaiverrus, joka kuvaa liitonarkkia. Kuva otettu vuonna 1885. Tarkka päivämäärä tuntematon.

Kaiverrus, joka kuvaa liitonarkkia. Kuva otettu vuonna 1885. Tarkka päivämäärä tuntematon. (Image credit: Alamy)

Vaatimaton arkki

Deuteronomiumin kirja sen sijaan kertoo paljon vaatimattomamman liitonarkin rakentamisesta. Kirjassa kerrotaan, että jossakin vaiheessa israelilaiset palvoivat Jumalan sijasta kultaista vasikkaa. Mooses suuttui tästä niin, että hän murskasi kivitaulut, joihin oli kaiverrettu kymmenen käskyä. Jumala määräsi Mooseksen auttamaan luomaan uudet taulut, joihin oli kaiverrettu kymmenen käskyä, ja valmistamaan puisen arkin, johon ne voitiin sijoittaa.

”Kaiverra kaksi samanlaista kivitaulua kuin ensimmäiset ja tule minun luokseni vuorelle. Tehkää myös puinen arkki. Minä kirjoitan tauluihin ne sanat, jotka olivat ensimmäisissä tauluissa, jotka te rikoitte. Sitten sinun on pantava ne arkkiin.” 5. Moos. 10:1-2.

”Niin minä tein arkin akaasiapuusta ja veistelin kaksi kivitaulua, jotka olivat samanlaiset kuin ensimmäiset taulut, ja minä nousin vuorelle nämä kaksi taulua käsissäni. Herra kirjoitti näille tauluille sen, minkä hän oli kirjoittanut jo aiemmin, ne kymmenen käskyä, jotka hän oli julistanut teille vuorella…..” Mooseksen kirja 10:3-4. Sen jälkeen Mooses pani taulut puisen arkin sisälle.

Useita arkkia?

On mahdollista, että arkkia oli useita, joita on voitu käyttää samaan aikaan tai eri aikoina.

”Ennen kuin kaikki israelilaisten kulttiasiat keskittyivät yksinomaan pääkaupunkiin, Jerusalemiin, arkkia oli ollut, luultavasti erityyppisiä, kaikkialla missä palvottiin”, kirjoittaa Tudor Parfitt, Florida International Universityn uskonnon professori, joka on tutkinut laajasti liitonarkkia, kirjassaan The Lost Ark of the Covenant: Solving the 2 500 years-old Mystery of the Fabled Biblical Ark” (Harper Collins, 2008).

Nämä varhaiset arkit olisivat olleet ”yksinkertaisia puisia säiliöitä”, Parfitt kirjoitti. Sen jälkeen kun Israelin jumalanpalvelus keskitettiin Jerusalemiin, tarina saatettiin kertoa uudelleen kuvaamaan yhtä taidokasta, kullasta tehtyä liitonarkkia, Parfitt kirjoitti.

Tämä basreliefikuva, jossa liitonarkkia kannetaan, on peräisin Auchin katedraalista Ranskassa. Äskettäin käännetty hepreankielinen teksti väittää paljastavansa kuningas Salomon#39;n temppelistä löytyneiden aarteiden sijainnit ja käsittelee itse arkin kohtaloa.

Tämä perusreliefikuva, jossa liitonarkkia kannetaan, on peräisin Auchin katedraalista Ranskassa. Äskettäin käännetty hepreankielinen teksti väittää paljastavansa kuningas Salomon temppelin aarteiden sijainnit ja käsittelee itse arkin kohtaloa. (Kuvan luotto: Kuva: I. Vassil, julkaistu julkiseen käyttöön Wikimedian kautta)

Tarinoita selviytymisestä

Ei tiedetä, mitä arkille tapahtui sen jälkeen, kun babylonialaiset tuhosivat ensimmäisen temppelin. Makkabealaisten kirjan mukaan arkki kätkettiin Nebo-vuorella olevaan luolaan profeetta Jeremian toimesta, joka sanoi, että tämä ”paikka pysyy tuntemattomana, kunnes Jumala kokoaa kansansa jälleen yhteen ja osoittaa armonsa”. 2 Makkabalaiskirje 2:7.

Toinen tarina kertoo, miten arkki tuotiin Etiopiaan, ja se on nyt Siionin Marian kirkossa Axumissa. Oletettavasti vain arkin vartija saa nähdä tämän arkin, mutta Live Science kertoi hiljattain, että tutkija nimeltä Edward Ullendorff näki arkin toisen maailmansodan aikana ja totesi, että se ei ollut alkuperäinen arkki.

On monia muitakin tarinoita arkin säilymisestä, jotka Parfitt mainitsee kirjassaan. On tarinoita siitä, miten se on kätketty Jerusalemin lähelle, Mekan kaupunkiin ja jopa Uuteen-Guineaan.

Eräässä tekstissä, jota kutsutaan nimellä ”Treatise of the Vessels”, sanotaan, että arkki ”ei tule paljastumaan ennen Messiaan, Daavidin pojan, tulon päivää….”. Ja Ilmestyskirjassa väitetään, että arkki nähdään vasta lopun aikana.

”Silloin Jumalan temppeli taivaassa avattiin, ja hänen temppelissään nähtiin liitonarkki. Ja tuli salamoita, jyrinää, ukkosenjylinää, maanjäristys ja kova raekuuro.” Ilm. 11:19.