26-vuotias mies saapui päivystyspoliklinikalle (ED), ja hänellä oli päävaivana vatsakipu. Kun triage oli suoritettu, hänet kuljetettiin tutkimushuoneeseen, jossa kliinikko sai anamneesin esittäytyvästä sairaudesta. Kipu alkoi noin 90 minuuttia ennen päivystykseen saapumista ja herätti potilaan ”kunnon unesta”. Hän totesi, että kipu alkoi aluksi ”3:lla 10:stä”, mutta oli edennyt ”12:een 10:stä”, ja hän kuvaili sen olevan vatsan oikeassa alaneljänneksessä ja säteilevän hänen oikeaan kivekseen. Hän ei kuitenkaan ollut varma, mistä kipu alkoi tai oliko se pahempi jommassakummassa paikassa. Pahoinvointi oli ensisijainen liitännäisoire, mutta hän kiisti oksentelun, ripulin, kuumeen, dysurian tai hematurian. Lopuksi potilas kiisti trauman.

Lääketieteellinen anamneesi ei vaikuttanut asiaan: Hän kielsi aiemmat ruoansulatuskanavan sairaudet, eikä anamneesissa ollut munuaiskiviä, virtsatieinfektioita tai muita virtsa- ja sukupuolielinten sairauksia. Hänellä ei ollut leikkaushistoriaa. Potilas tupakoi alle askin savukkeita päivässä, mutta kielsi alkoholin tai huumeiden käytön.

Kuntotutkimus paljasti nuoren miehen kohtalaisen huonovointiseksi. Vaikka hän kuvasi kipuaan ”12:ksi 10:stä”, hänen verenpaineensa oli 121/72 mmHg, pulssinsa 59 lyöntiä/min, hengitystaajuutensa 20 henkeä/min ja lämpötilansa 96,8°F. Sydän- ja verenkiertoelimistön, hengityselimistön, tuki- ja liikuntaelimistön ja neurologian tutkimustulokset olivat kaikki normaalin rajoissa. Vatsan tutkimuksessa havaittiin lievästi arka oikea alempi kvadrantti syvältä tunnusteltaessa, mutta ei reboundia tai guardingia. Murphyn merkki oli negatiivinen.

Kiveksiin säteilevää kipua koskevan valituksen vuoksi tehtiin virtsatietutkimus. Penis vaikutti merkitsemättömältä, eikä siinä ollut vaurioita tai vuotoa. Nivustaipeessa ei ollut lymfadenopatiaa. Kivespussi näytti sopivan kokoiselta ja oli myös karkeasti katsottuna merkityksetön. Vasen kives ei ollut arka. Oikean kiveksen tunnustelu aiheutti kuitenkin kohtalaista tai voimakasta kipua. Näkyvää turvotusta ei ollut, eikä tyriä tai muita massoja ollut tunnusteltavissa. Kremasterin refleksi arvioitiin molemmin puolin, ja sen katsottiin puuttuvan oikealta puolelta.

Aloitettiin tutkimukset, joihin sisältyi täydellinen verenkuva, kattava metabolinen paneeli ja virtsa-analyysi; näiden testien tulokset olivat merkitsemättömiä. Muodostettiin erotusdiagnoosi, jossa painotettiin umpilisäkkeen tulehdusta ja kivesten kiertymää. Kivun erityisen luonteen ja sijainnin vuoksi harkittiin sekä vatsan ja lantion ultraäänitutkimusta että tietokonetomografiaa. Päätettiin tilata ultraäänitutkimus ja suunnitella tietokonetomografian tekemistä vain, jos ultraäänitutkimus olisi merkityksetön. Potilaalle annettiin kipulääkitys ja ultraäänitutkimus aloitettiin. Kuvauksen puolivälissä kliinikko ja hoitava lääkäri kutsuttiin tutkimushuoneeseen tarkastelemaan kuvassa 1 näkyvää kuvaa.

Seuraavalla sivulla: Keskustelu ja diagnoosi >>