Oman silmämme kaltaiset erikoissilmät estävät myrkyllisiä laatikkomeduusoja törmäämästä esteisiin uidessaan merenpohjan poikki, todetaan uudessa tutkimuksessa.

Toisin kuin tavalliset meduusat, jotka ajelehtivat valtameren virrassa, laatikkomeduusat ovat aktiivisia uimareita, jotka kykenevät tekemään 180 asteen käännöksiä ja syöksähtelemään kohteiden välillä. Tutkijat epäilevät, että laatikkomeduusat ovat niin ketteriä, koska yksi niiden 24 silmästä havaitsee niiden tielle tulevat kohteet.

”Käyttäytymiseltään ne eroavat hyvin paljon tavallisista meduusoista”, sanoo tutkimuksen johtaja Anders Garm Lundin yliopistosta Ruotsista.

Laatikkomeduusojen silmät sijaitsevat kuppimaisissa rakenteissa, jotka roikkuvat niiden kuutionmuotoisista rungoista.

Mikäli meillä on yksi sarja monikäyttöisiä silmiä, jotka aistivat väriä, kokoa, muotoa ja valon voimakkuutta, laatikkomeduusoilla on neljä erityyppistä erikoissilmää. Alkeellisin sarja havaitsee vain valon voimakkuuden, mutta yksi silmäsarja on kehittyneempi ja pystyy havaitsemaan esineiden värin ja koon.

Yksi näistä silmistä sijaitsee kuppimaisen rakenteen yläosassa, toinen alapuolella, mikä antaa meduusalle ”äärimmäisen kalansilmäisen näkymän, joten se tarkkailee melkein koko vedenalaista maailmaa”, sanoi Garm, joka esittelee tutkimustuloksensa Society of Experimental Biologyn vuosikokouksessa Skotlannissa.

Testaamaan, auttoivatko nämä silmät meduusaa välttämään esteitä, Garm asetti meduusan virtauskammioon ja asetti sinne erilaisia esineitä nähdäkseen, pystyikö meduusa välttämään niitä. Vaikka meduusat pystyivät väistämään erivärisiä ja -muotoisia esineitä, läpinäkyvät esineet osoittautuivat vaikeammiksi.

”Ne eivät pysty reagoimaan läpinäkyviin esineisiin”, Garm sanoi.

Koska meduusat kuuluvat Garmin mukaan yhteen ensimmäisistä silmät kehittäneistä eläinryhmistä (heimoon Cnidaria), niiden silmien toiminnan ymmärtäminen osoittaa tutkijoille, millaisia silmät olivat evoluution alkuvaiheessa.

  • Top 10 tappavinta eläintä
  • Miten ihmisen silmä toimii
  • Kuvia: Meren alla

Uudemmat uutiset

{{artikkelin nimi }}