KESKUSTELU

Tietojemme mukaan tämä syntymäkohorttitutkimus on ensimmäinen, jossa on todettu, että äidin kokonaismaitotuotteiden saanti, maidon, erityisesti täysrasvaisen maidon, juuston ja kalsiumin saanti raskauden aikana oli itsenäisesti yhteydessä pienentyneeseen vinkumisen riskiin 16-24 kuukauden ikäisillä lapsilla, vaikka tällaista käänteistä yhteyttä äidin jogurtin saannin kanssa ei havaittu. Toisaalta äidin raskaudenaikaisen maitotuotteiden, maidon, jogurtin, juuston ja kalsiumin kokonaiskulutuksen ja jälkeläisten ekseemariskin välillä ei havaittu aineellista yhteyttä. Lapsilla, joiden äiti oli käyttänyt raskauden aikana päivittäin vähintään 4,309 μg D-vitamiinia, oli merkitsevästi pienempi riski sairastua vinkunaan ja ekseemaan, mikä viittaa pikemminkin kynnysvaikutukseen kuin monotoniseen suuntaukseen. Tämä on ensimmäinen ei-länsimaisessa väestössä tehty tutkimus, jossa tutkitaan äidin D-vitamiinin saannin yhteyttä jälkeläisten allergisiin häiriöihin.

Äidin raskauden aikaisen maitotuotteiden, maidon ja juuston kokonaiskulutuksen mahdolliset suojavaikutukset vauvojen hengityksen vinkumiseen hävisivät olennaisesti, kun tässä tutkimuksessa kontrolloitiin lisäksi äidin kalsiumin saantia raskauden aikana. Näin ollen maitotuotteisiin liittyvät suotuisat yhteydet saattavat johtua jossain määrin kalsiumista tai kalsiumiin liittyvistä mittaamattomista ainesosista. Jogurtissa olevat tuntemattomat tekijät ovat saattaneet häiritä äidin raskaudenaikaisen kalsiumin saannin odotettua hyötyä jälkeläisten vinkunan kehittymisessä väestössämme. Kaikki kehon nesteissä oleva kalsium, olipa se sitten veressä, interstitiaalisissa tiloissa tai solujen sytosolissa tai organelleissa, on peräisin ravinnosta 24. Lymfosyyttien kehityksen ja kypsymisen eri vaiheissa voi toteutua useita Ca2+ -tuloreittejä 25. Hammond ym. 26 havaitsivat, että solunulkoisen kalsiumin lisääntyminen aiheutti Ca2+:n vapautumisen solunsisäisistä varastoista ihmisen B-soluissa, aktivoi signalointikaskadeja ja johti lisääntyneeseen erilaistumisklusterin (CD83) ilmentymiseen ja herkkyyteen Tollin kaltaisten reseptorien, B-solureseptorien ja sytokiinireseptorien signaaleille. Läheiset B-solut voivat havaita solunulkoisen kalsiumin paikalliset muutokset ja valmistella niitä vuorovaikutukseen T-solujen kanssa 26. Näin ollen äidin suuremman kalsiumin saannin raskauden aikana voidaan olettaa hillitsevän solunulkoisen kalsiumin vaihteluita sikiössä ja muokkaavan synnytyksen aikaista immuunivastetta B-solujen kalsiumin havaitsemismekanismin alaregulaation kautta, jolloin lapsen allergisten sairauksien riski pienenee. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu yhteyttä äidin raskaudenaikaisen kalsiumin saannin ja imeväisten ekseemariskin välillä.

Aiemmin siteerattuun brittiläiseen syntymäkohorttitutkimukseen ja yhdysvaltalaiseen syntymäkohorttitutkimukseen osallistuneiden raskaana olevien naisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti oli 137 IU päivässä-1 ja 548 IU päivässä-1 vastaavasti 11, 12. Vastaava luku tässä tutkimuksessa oli 248 IU päivässä-1. D-vitamiinilla täydennetty maito on tärkein D-vitamiinin saannin lähde yhdysvaltalaisessa ruokavaliossa 11. Kala ja kananmunat ovat japanilaisten tärkeimmät D-vitamiinin saannin lähteet. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin saannin ja lapsuusiän vinkumisen riskin välillä havaittiin käänteinen yhteys kolmessa eri väestössä riippumatta D-vitamiinin saannin määrästä. Pääasiallinen D-vitamiinin lähde on auringonvalolle altistumisen aiheuttama ihon synteesi väestöistä riippumatta 27. Kahdessa aiemmassa syntymäkohorttitutkimuksessa 11, 12 ja tutkimuksessamme ei otettu huomioon auringonvalolle altistumisen tilaa. Toisessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä prospektiivisessa tutkimuksessa raportoitiin, että lapsilla, joiden äideillä oli raskauden loppuvaiheessa korkeammat 25 (OH)-D-vitamiinin seerumipitoisuudet, oli merkitsevästi suurempi riski sairastua näkyvään ekseemaan tutkimuksessa 9 kuukauden iässä ja astmaan 9 vuoden iässä 28. D-vitamiinin vaikutukset allergisiin häiriöihin saattavat riippua D-vitamiinialtistuksen ajoituksesta. Suomessa tehdyssä syntymäkohorttitutkimuksessa henkilöillä, jotka olivat saaneet D-vitamiinilisää säännöllisesti ensimmäisen vuoden aikana, oli muihin verrattuna marginaalisesti merkitsevästi suurentunut riski sairastua astmaan 31 vuoden iässä 29. Suurempi D-vitamiinin saanti 5 kuukauden iässä oli merkitsevästi positiivisessa yhteydessä ekseeman riskiin 6 vuoden iässä ruotsalaisilla lapsilla 30.

Tässä tutkimuksessa oli metodologisia vahvuuksia. Tutkimushenkilöt olivat homogeenisia sen suhteen, että heillä oli sama asuinpaikkatausta. Sisällytimme laajasti tietoa mahdollisista sekoittavista tekijöistä. Prospektiivinen tutkimusasetelma todennäköisesti vähensi muistamisharhan mahdollisuutta. Vinkunan ja ekseeman määritelmä perustui ISAAC-kysymyksiin, vaikka ISAAC-kysymysten validointitestejä ei ole tehty japanilaisille pikkulapsille. Tulostilaa ei yritetty selvittää sairauskertomusten tarkastelun avulla. Lisäksi tutkittavat tulokset mitattiin eri ikäisinä 16-24 kuukauden iässä, ja lisäksi tiedetään, että hengityksen vinkuminen imeväisiässä ei ole hyvä astman ennustaja pitkällä aikavälillä. Nämä haitat saattavat vääristää havaittujen vaikutusten suuruutta kohti nollaa.

Tässä tutkimuksessa on muitakin rajoituksia, jotka ansaitsevat tunnustuksen. DHQ-mittarimme pystyi vain arvioimaan kulutusta, vaikka DHQ-mittarin ja ruokavaliokirjanpidon välinen korrelaatio oli kohtuullinen, kuten edellä on kuvattu. Seurauksena olisi ollut arvojen aliarviointi tuloksissamme. DHQ-mittarimme suunniteltiin arvioimaan viimeaikaista ravinnonsaantia, toisin sanoen yhden kuukauden ajalta ennen kyselylomakkeen täyttämistä. Tämä haitta lienee kuitenkin lieventynyt sen jälkeen, kun on otettu huomioon vuodenaika, jolloin tiedot kerättiin. Ruokavalion muutokset viimeisen 1 kuukauden aikana otettiin huomioon, koska raskaana olevat naiset todennäköisesti muuttavat ruokavaliotaan. Tietoja pastöroimattomasta maidosta tai raakamaidosta ei sisällytetty DHQ-kyselyyn; japanilaiset käyttävät kuitenkin harvoin raakamaitoa edes maaseudulla. Emme sisällyttäneet tietoja siitä, asuiko joku osallistujista maatilalla, jossa raakamaidon kulutus saattaisi olla todennäköisempää kuin kaupunkialueilla. Lähtötilanteessa lähes kaikki osallistujat asuivat Osakan prefektuurissa, kaupunkialueella, jonka väestötiheys on 4 655 ihmistä neliökilometrillä; näin ollen maatilaperheiden mukaan ottaminen on minimoitu. Havaitut käänteiset yhteydet äidin saamaan kalsiumiin ja ≥4,309 μg D-vitamiinia vuorokaudessa heikentyivät, kun tehtiin lisäoikaisu äidin käyttämän dokosaheksaeenihapon tai E-vitamiinin suhteen. Vaikka otimme huomioon useita mahdollisia sekoittavia tekijöitä, emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että havaitut käänteiset yhteydet ovat seurausta kontrolloimattomien ravitsemuksellisten tai muiden kuin ravitsemuksellisten tekijöiden aiheuttamasta jäljellä olevasta sekoittavasta vaikutuksesta.

Seurantaprosentti ei ollut hyvä. Lähtötilanteen 1002 osallistujasta 239 äiti-lapsi-paria ei osallistunut kolmanteen tutkimukseen. Kolmanteen tutkimukseen osallistumattomien 239:n ja 763:n osallistujan välillä ei ollut olennaisia eroja äidin iän jakautumisen, äidin ja isän astman, atooppisen ekseeman ja allergisen nuhan sekä äidin kokonaisenergian, maidon, jogurtin, juuston ja kalsiumin saannin suhteen. Verrattuna kolmanteen tutkimukseen osallistumattomiin osallistujiin osallistujat ilmoittivat harvemmin perheen pienistä tuloista ja matalasta äidin ja isän koulutustasosta, ja heillä oli suurempi todennäköisyys saada runsaasti D-vitamiinia. Lisäksi osallistumisprosentti Neyagawan kaupungissa oli lähtötilanteessa vain 17,2 prosenttia, ja muilla alueilla osallistumisprosenttia ei voitu laskea, koska osallistumiskelpoisten koehenkilöiden tarkkaa lukumäärää lähteistä, joista osallistujat rekrytoitiin, ei ollut saatavilla. Näin ollen tässä tutkimuksessa mukana olleet äiti-lapsi-parit eivät todennäköisesti edustaneet japanilaisia äiti-lapsi-pareja koko väestössä. Itse asiassa tutkimuksemme äitien koulutustaso oli korkeampi kuin väestössä yleensä. Japanin vuoden 2000 väestölaskennan mukaan Osakan prefektuurissa 30-34-vuotiaiden naisten, joilla oli <13, 13-14, ≥15 vuotta ja tuntematon määrä koulutusvuosia, osuus oli 49,2, 32,3, 13,6 ja 4,9 prosenttia 31 . Nykyisellä väestöllä saattoi olla suurempi tietoisuus terveydestä kuin väestöllä yleensä.

Yhteenvetona tämän prospektiivisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että äidin suurempi maitotuotteiden kokonaismäärän, maidon, juuston, kalsiumin ja D-vitamiinin kulutus raskausaikana saattaa vähentää imeväisikäisen vinkumisen riskiä. Myös äidin korkeampi D-vitamiinin saanti raskauden aikana saattaa suojata lasten ihottumalta. Aineistomme ei kuitenkaan tarjonnut näyttöä siitä, että jogurtin nauttiminen raskauden aikana ehkäisisi lapsuusiän vinkunaa ja ekseemaa. Koska äidin raskaudenaikaisen maitotuotteiden kokonaismäärän, maidon, juuston ja kalsiumin saannin ja lapsen ekseemariskin välillä ei ole käänteistä yhteyttä, emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tällainen saanti ehkäisee hengitystieinfektioita eikä atopiaa. Näiden havaintojen vahvistaminen vaatii vielä lisää vahvistusta.