?Osa 2, Fahrenheit 451 Sivu 68, 69 1. Mildred sanoo nämä sanat Guy Montagille. Hän kertoo miehelle, että kirjat eivät ole ihmisiä, jotka löytyvät hänen tv-salongistaan, jonka kanssa hän viihtyy. Hän kutsuu televisiossa olevia ihmisiä perheekseen. Hän vertaa kirjoja televisioonsa. Hän sanoo, että televisiossa olevat ihmiset kertovat hänelle asioita ja saavat hänet nauramaan, ja he ovat täynnä värejä, kun taas kirjat ovat mustavalkoisia, eikä niissä ole mitään järkeä kenellekään, eivätkä ne naurata häntä, vaan saavat hänet tuntemaan olonsa huonoksi. Sivu 70, 71 1. Tämän lainauksen sanoi Faber Montagille.

Monagin maailmassa ihmiset ovat pinnallisia; he eivät ajattele tai puhu syvällisesti mistään, ja näyttävät jopa pelkäävän tehdä niin. Faber sen sijaan ajattelee hyvin syvällisesti kaikesta, hän ei puhu vain tietyistä asioista; hän puhuu asioista, joilla hänellä on jokin merkitys. Sivu 74-76 1. Montag muistelee näitä muistoja itselleen. Mielestäni tällä lapsuusmuistolla on suuri symboliikka hänen nykyiselle elämälleen. Yritys kaataa hiekkaa seulaan edustaa sitä, että hän yrittää kaataa kaiken tämän tiedon päähänsä, mutta se putoaa koko ajan ulos.

Ja tämä palkinto, joka on kolikko, jonka hän saa serkultaan, edustaa palkkiota lukemisesta ja muistamisesta, tiedosta. Tässä lainauksessa kirjailija käyttää takaumaa. 2. Kertoja Ray Bradbury sanoo nämä Montagin tilannetta kuvaavat sanat. Junaradion kova meteli hänen yrittäessään opetella Raamatun jakeita hukuttaa Montagin. Kirjailija käyttää metaforaa verratessaan radion kovaäänistä ja kauheaa ääntä oksentamiseen. 3. Kertoja Ray Bradbury sanoo nämä sanat käyttämällä allitteraatiota, joka on äänteiden, tässä tapauksessa D:n, toistoa.

Hän käyttää myös vertausta ”Se sihisi kuin käärme. ” Tätä käytetään osoittamaan Montagin hämmennystä ja tyhjyyttä. Mainoksen äänet häiritsivät Montagia oppimasta Raamatun jakeita, aivan kuten paholainen estää miestä tekemästä hyviä tekoja. Sivu 79, 80 1. Faber puhuu nämä sanat Montagille, kun hän selittää kirjojen tärkeyttä. Hän vaatii, että Montag ei etsi itse kirjoja vaan niiden sisältämää merkitystä. Hän määrittelee laadukkaan tiedon teksturoiduksi ja yksityiskohtaiseksi tietämykseksi elämästä, tietämykseksi ihmiskunnan kasvojen ”huokosista”… Faber sanoo nämä sanat Guy Montagille. Kirjoissa voi käyttää omaa mielikuvitustaan ja on vapaa ajattelemaan ja tulkitsemaan. Kirjan jokainen sana tuntuu olevan asiantunteva, kun taas televisiossa näet sen, mitä ajattelet, etkä voi laajentaa mielikuvitustasi. Sivu 82, 83 1. Faber sanoo nämä sanat Guy Montagille. Salamanteri edustaa tässä lainauksessa palomiehiä. Faber näkee, että yhteiskunta voi muuttua vain, jos palomiehet muuttavat itseään sisältäpäin.

Faber kuvaa, miten tämä ajatus kirjojen istuttamisesta palomiesten taloihin johtaa palomiesten itsetuhoon, kun he löytävät kirjoja omasta talostaan, ja lopulta palomiehen ammatti häviää tästä maailmasta. 2. Tässä lainauksessa kertoja eli Ray Bradbury kuvaa niitä toimia, joita Montagin kädet tekivät. Tässä Montagsin kädet ilmaisevat sitä, mitä hänen tietoisuutensa tuskin pystyy tunnistamaan. Hän ei oikeastaan halua vahingoittaa vanhaa raamattua, mutta hänen omatuntonsa ilmeisesti ymmärtää, että Faberin apu on sitäkin tärkeämpää. Sivu 87, 89, 90 1.

Faber sanoo Guy Montagille nämä sanat. Tässä lainauksessa käytetään kirjallista keinoa Metafora, jossa Faber viittaa itseensä mehiläiskuningattarena ja Montag hänen pesänsä jäsenmehiläiseen. Tässä lainauksessa hän sanoo, että hän jäisi mieluummin kotiin ja opastaisi Montagia sieltä käsin sen sijaan, että lähtisi ulos ja ottaisi riskejä kuten Montag. Tällä Ray Bradbury osoittaa Faberin pelkurimaisuuden. 2. Tässä lainauksessa kertoja Ray Bradbury kuvailee salongissa olevien naisten hymyjä käyttämällä viittausta ”Cheshire cat smiles”. ” Keshiren kissa on virnuileva hahmo kirjassa Liisa Ihmemaassa. Tätä lainausta käytetään kuvaamaan naisten kasvoilla olevia tekohymyjä ja heidän tekoonnellisuuttaan. Kyseisen yhteiskunnan ihmiset käyttivät tekohymyä näyttääkseen onnellisilta muiden ihmisten edessä, mutta todellisuudessa he eivät ole sitä. 3. Tässä lainauksessa kertoja Ray Bradbury sanoo nämä sanat. Tämä lainaus kertoo meille, että tämän yhteiskunnan ihmisiä kiehtoo väkivalta, ja niin kiehtovat myös salongin naiset, jotka innostuvat kovasti, kun nämä kauheat kohtaukset tapahtuvat. Tämä oli myös samanlainen asenne, jota Clarisse väitti luokkatovereillaan olevan. Sivu 91 1. Lainauksen alkupuolella rouva

Phelps sanoo nämä sanat Montagille ja kahdelle muulle naiselle hänen huoneessaan. Lainauksen toisessa osassa Mildred sanoo nämä sanat Montagille. Rouva Phelps mainitsee, että jos hänen miehensä kuolee sodassa, hän ei hermostu. Mildred sanoo nämä sanat Montagille mainitakseen epäsuorasti siitä, millaista heidän rakkauselämänsä on ollut viime vuosina ja että vaikka he ovat miehiä ja vaimoja, he ovat molemmat emotionaalisesti etäisiä. Nämä kaksi ovat esimerkkejä siitä, että heidän yhteiskunnassansa ei ole lainkaan todellista kiintymystä; on vain pintasuhteita, jotka täyttävät tilaa. 2. Kertoja Ray Bradbury sanoo nämä sanat käyttäen kaunista kuvastoa.

Tämä luo ihanaa kuvastoa, koska se osoittaa meille nimenomaisesti, miten Montag yrittää ymmärtää, mitä naiset ajattelevat tutkimalla heidän ilmeitään, koska hän ei löydä mitään muuta keinoa yrittää ymmärtää heitä. Hänestä tuntuu, että kaikki, mitä naiset hänelle sanovat, on merkityksetöntä. Sivu 95, 97 1. Kertoja Ray Bradbury sanoo sanat. Hän vertaa kärpäsen siipien pehmeää lepatusta korvassa siihen värinään, joka syntyi Montagin korvassa, kun Faber ohjasi häntä lukemaan heidän korviinsa kiinnitetyn vihreän laitteen kautta. Hän käytti kirjallista keinoa Metafora. Lainauksessa oleva kärpänen viittaa Montagin korvaan kiinnitettyyn korvakappaleeseen. Kertoja Ray Bradbury kuvaa rouva Phelpsin reaktiota runon kuultuaan. Rouva Phelps on yksi Mildredin ystävistä, ja hän on emotionaalisesti irrottautunut elämästään ja vaikuttaa välinpitämättömältä, kun hänen kolmas miehensä lähetetään sotaan. Kun Montag lukee hänelle runon, hän itkee, koska runo herätti hänen tunteensa, jotka sosiaalinen media oli pitkään estänyt. 3. Nämä sanat rouva Bowles sanoo Montagille. Kun Montag lukee runon ääneen, rouva Phelps alkaa itkeä, ja hänen reaktiostaan rouva Bowles on järkyttynyt. Rouva Bowlesin mielestä kirjoissa ei ole järkeä ja ne vain satuttavat ihmisiä.

Tämän yhteiskunnan ihmiset haluavat aina olla onnellisia eivätkä halua elämäänsä kipua tai liikaa stressiä. He eivät halua ajatella itse ja siksi he ajattelevat, että kirjat ovat järjettömiä ja he ajattelevat, että televisio on kiva, koska heidän ei tarvitse ajatella, koska he näkevät jotain merkityksetöntä, joka saa ihmisen ajattelemaan mitä se haluaa. Sivu 101 1. Kertoja Ray Bradbury kuvaa Montagin toimintaa. Luovutettuaan Raamatun Beattylle ja saatuaan häneltä niin monta kysymystä, syyllisyys siitä, että hän ei ollut varastanut vain yhtä kirjaa vaan monta, mutta vain yhden kirjan luovuttaminen sai Montagin sekoamaan.

Hän piilottaa kätensä pöydän alle, pois näkyvistä ajatellen olevansa syyllinen rikokseen ja tuntee myös, että hänen kätensä ovat veren tahrimat. 2. Nämä sanat sanoo kapteeni Beatty Guy Montagille. Bradbury käyttää tässä, ja viittaus paavin. Pierian lähde on paavin käyttämä alluusio, joka kuvaa mytologista paikkaa, josta muusat saavat tietonsa. Tämä tarkoittaa, että meidän on opittava kaikki tai ei mitään. Liian vähäinen tieto on vaarallista, mutta ymmärrys pelastaa meidät. Vain vähän oppiminen voi olla harhaanjohtavaa.

Samoin kapteeni Beatty yrittää epäsuorasti kertoa Montagille, että hänen pitäisi pysyä erossa kirjoista tai tiedosta, koska hän tietää vain vähän ja se voi johtaa hänen omaan tuhoonsa. Sivu 104, 106 1. Faber sanoo nämä sanat Guy Montagille. Enemmistöön viitataan täällä hallituksena. Kun Beatty yrittää hämmentää Montagia kysymyksillään, Faber kehottaa häntä pysymään vahvana ja olemaan hämmentymättä. Hän pelkää, että hallituksen puolella on paljon ihmisiä vastakohtana sille puolelle, jolla hän ja Montag ovat, joten heidän on taisteltava tätä julmuutta vastaan yksin, omillaan. Kertoja Ray Bradbury kuvaa tässä sitaatissa, kuinka Montag muisteli kaikkia niitä asioita, joita hänelle tänä yönä tapahtui. Hän ajatteli Mildredin ystäviä, jotka tulivat tänä iltana kylään, miten he suhtautuivat seuraan, miten hän luki heille runon, mikä oli heidän reaktionsa jne. Hän alkoi kyseenalaistaa itseään, tekikö hän oikein lukiessaan runon naiselle vai ei? Jos hän ei olisi saanut tätä tuhoisaa hetkeä, jolloin hänen talonsa paloi, ei olisi tapahtunut.