Harvoin kuluu kuukausi ilman, että esiin nousee uusi internet-meemi, jossa verrataan Donald Trumpin ja Barack Obaman presidenttikausia ja tyypillisesti suositaan edellistä jälkimmäistä.

Heinäkuussa 2018 saimme hälytyksen meemiin, jossa julistettiin, että vaikka presidentti Trump lahjoittaa koko palkkansa ja First Lady Melania Trump tyytyy pieneen neljän hengen Valkoisen talon henkilökuntaan, presidentti Obama ei lahjoittanut yhtään palkkaansa, ja First Lady Michelle Obama ympäröi itseään suurella henkilökunnalla, joka koostui 23:sta avustajasta. ”Elämässä on antajia ja ottajia”, viesti päättyi. Se oli suoraviivainen, ytimekäs ja törkeän harhaanjohtava samaan aikaan:

As mitä tulee siihen, että presidentti Trump lahjoittaa koko presidentin palkkansa (kuten hän lupasi tehdä kampanjansa aikana), tähän mennessä se on paikkansapitävä väite. Uutisoimme aiemmin, että Trump on tähän mennessä kirjoittanut neljännesvuosittain henkilökohtaisen sekin, joka vastaa neljäsosaa hänen vuosipalkastaan, seuraaville liittovaltion virastoille: Kansallispuistopalvelu, opetusministeriö, terveys- ja sosiaalipalveluministeriö, liikenneministeriö, veteraaniasioiden ministeriö, kansallinen alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin tutkimuslaitos ja sisäisen turvallisuuden ministeriö.

Viimeinen presidentti Barack Obama sen sijaan ei muuttanut koko presidentinpalkkaansa lahjoituksiksi (eikä luvannutkaan tehdä niin), mutta on väärin väittää, ettei hän lahjoittanut ”yhtään”. Forbesin mukaan presidentti Obama lahjoitti virkakautensa aikana hyväntekeväisyyteen noin 1,1 miljoonaa dollaria (mikä on 34 prosenttia hänen kahdeksan vuoden aikana saamastaan 3,2 miljoonan dollarin kokonaispalkasta). Tässä on osittainen tiliote näistä lahjoituksista:

Suurin vastaanottaja oli veteraaniperheitä tukeva Fisher House Foundation, joka sai entiseltä ylipäälliköltä 392 000 dollaria vuosina 2009-2015. Rahat näyttävät tulleen Obaman lastenkirjan Of Thee I Sing myynnistä. Juuri ennen Valkoiseen taloon astumistaan Obama sai valmiiksi kirjan käsikirjoituksen, jonka hän julkaisi Random Housen kanssa. Obama lupasi lahjoittaa kaikki kirjasta saamansa verojen jälkeiset tuotot Fisher House -säätiölle, jolla tuetaan haavoittuneiden ja kaatuneiden sotilaiden lapsille tarkoitettua stipendirahastoa.

Hän lahjoitti vielä 190 000 dollaria lasten hyväksi, mukaan lukien 48 000 dollaria Boys & Girls Clubsille. Hän lahjoitti myös 19 500 dollaria Detroitin Mosaic Youth Theatre -teatterille. Toinen 13 500 dollaria meni Christopher Houselle, Chicagossa toimivalle ryhmälle, joka tukee köyhiä työläisperheitä. Jopa Washingtoniin muutettuaan Obama pysyi uskollisena chicagolaisille juurilleen. Hän antoi 11 500 dollaria Midtown Educational Foundationille, joka tarjoaa rikkausohjelmia Windy Cityn köyhille kaupunkilaisnuorille, ja hän antoi 20 500 dollaria kahdelle ryhmälle, jotka taistelevat nälänhätää vastaan Illinoisissa.

Presidentti Obama jakoi omia rahojaan kansallisten tragedioiden jälkeen. Hän antoi 2 000 dollaria Bostonin pommi-iskusta vuonna 2013 kärsineiden perheiden rahastolle ja toiset 2 000 dollaria Sandy Hook Promise -säätiölle, joka edistää asevalvontaa, kolme vuotta sen jälkeen, kun ampuja terrorisoi Sandy Hookin peruskoulua vuonna 2012.

Obama antoi 5 000 dollaria lasten asioita tukevalle Beau Biden -säätiölle vuonna 2015, samana vuonna kun entisen varapresidentin Joe Bidenin poika Beau menehtyi.

Presidentti Obama myös yli kaksinkertaisti tuon hyväntekeväisyyssumman lahjoittamalla myös koko 1 dollarin.4 miljoonaa dollaria, jotka hän sai vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon voittajana, kymmenelle eri järjestölle:

– 250 000 dollaria Fisher House -järjestölle, joka on kansallinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka tarjoaa majoitustiloja potilaiden perheille, jotka saavat sairaanhoitoa sotilas- ja veteraaniasiainministeriön terveyskeskuksissa.

– 200 000 dollaria Clinton-Bushin Haiti-rahastolle, joka perustettiin Haitin maanjäristyksen jälkeen auttaakseen eloonjääneitä.

– 125 000 dollaria College Summitille, joka on kansallinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii lisäämään korkeakouluopiskelijoiden määrää.

– 125 000 dollaria Posse-säätiölle, joka myöntää stipendejä lupaaville julkisten lukioiden opiskelijoille.

– 125 000 dollaria United Negro College Fundille.

– 125 000 dollaria Hispanic Scholarship Fundille.

_ 125 000 dollaria American Indian College Fundille.

– 125 000 dollaria Appalachian Leadership and Education Foundationille.

– 100 000 dollaria AfriCarelle, joka edistää terveyttä, elintarviketurvaa ja veden saatavuutta pääasiassa Afrikassa.

– 100 000 dollaria Keski-Aasian instituutille, joka edistää koulutusta ja lukutaitoa, erityisesti tyttöjen lukutaitoa, Pakistanin ja Afganistanin syrjäseuduilla.

Kokonaisuutena kaikki nuo lahjoitukset muodostivat yli 78 prosenttia presidentti Obaman Valkoisessa talossa ollessaan saamasta kokonaispalkasta.

Vaikka presidentti Obaman lahjoitukset saattoivat olla pienempi prosenttiosuus hänen presidentin palkastaan kuin se 100 prosenttia, jonka presidentti Trumpin ennustetaan lahjoittavan presidenttikautensa aikana, vertailu on yksipuolinen, ellei oteta huomioon, että Trump astui virkaansa ilmoittamallaan useiden miljardien miljardien nettovarallisuudella, kun taas Obaman yhteenlaskettu varallisuus oli vain murto-osa siitä. Trump ei tarvinnut presidentin palkkaansa, ja hän sanoi niin – ennen Trumpin virkaanastumista ainoat presidentit, jotka olivat lahjoittaneet koko palkkansa, olivat John F. Kennedy ja Herbert Hoover, jotka molemmat olivat myös itsenäisesti varakkaita.

Kysymys ensimmäisten naisten henkilökunnan koosta on samalla tavalla altis vääristelylle. Huhu, joka kiersi Obamien ollessa vielä Valkoisessa talossa, väitti, että Michelle Obamalla oli ”ennennäkemätön” määrä työntekijöitä, mutta tosiasiassa hänen henkilökuntansa, joka oli 22-24 työntekijää, oli kooltaan verrattavissa Laura Bushin henkilökuntaan George W. Bushin hallinnon viimeisenä vuotena. (Ja heidän henkilökuntansa kalpeni Lady Bird Johnsonin ja Betty Fordin henkilökunnan rinnalla, joilla kummallakin oli noin 30 työntekijää, sekä Jackie Kennedyn, jolla tiettävästi oli noin 40 työntekijää.)

Asiat mutkistuvat Melania Trumpin kohdalla. Ensinnäkin hän muutti Valkoiseen taloon vasta 11. kesäkuuta 2017, viisi kuukautta miehensä presidenttikauden jälkeen. Kyllä, mutta ero on väitettyä pienempi. Väite, jonka mukaan hänellä on vain neljä työntekijää, perustuu Valkoisen talon toimistohenkilöstöä koskevaan vuoden 2017 vuosiraporttiin kongressille. Kyseisessä raportissa luetellaan kyllä tasan neljä henkilökunnan jäsentä, joiden nimikkeet yhdistävät heidät suoraan first ladyyn, mutta se ei ole täydellinen eikä ajantasainen laskelma seuraavista syistä:

Ensiksikin raportti julkaistiin 1. heinäkuuta 2017, vain hieman yli kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Melania Trump muutti itäsiipeen. Hänen henkilökuntansa oli tuolloin parhaimmillaankin luurankomainen.

Toiseksi, jos sovellamme samoja kriteerejä, joita käytettiin Michelle Obaman henkilökunnan laskemiseen, mukaan on laskettava myös ainakin kaksi työntekijää, jotka eivät ole titteliltään suoraan yhteydessä first ladyyn: presidentin erityisavustaja/valkoisen talon sosiaalisihteeri ja sosiaalisihteerin sijainen. Pelkästään näiden virkojen ansiosta Melania Trumpin henkilökunnan koko hänen ensimmäisten kahden viikon aikana Valkoisessa talossa oli kuusi.

Viimeiseksi, jostain syystä kongressille annetuissa vuosikertomuksissa ei luetella first ladyn koko henkilökuntaa. Esimerkiksi tammikuussa 2018 Melania palkkasi kolme uutta työntekijää, mutta vain yksi heistä mainitaan 1. heinäkuuta 2018 laaditussa raportissa.

Presidenttirouvan viestintäjohtaja Stephanie Grishamin (joka ei vastannut pyyntöömme päivitetystä luettelosta) lehdistölle antamissa lausunnoissa ilmoitettiin, että Melania Trumpin henkilökuntaan kuului yhdeksän työntekijää lokakuusta 2017 alkaen. Hänen kolme uutta työntekijää, jotka hän palkkasi tammikuussa 2018, olisivat nostaneet henkilöstömäärän 12 työntekijään – määrä on edelleen pienempi kuin Michelle Obamalla, mutta kolminkertainen verrattuna vain neljään työntekijään, joita häneltä vaadittiin.

Keskustelun kohteena oleva meemi käyttää siis epätarkkoja lukuja ja harhaanjohtavia vertailuja, jotta Trumpeista saataisiin kuva ”antajina” ja Obamoista ”ottajina”.