Herra on julistanut, että lähetystyö on kaikkien Hänen seuraajiensa vastuulla (ks. Matt. 28:19-20; Oppi ja Liitot 88:81). Herran kirkon jäsenet voivat elämänsä hyvyydellä ja todistustensa voimalla jakaa evankeliumin sanomaa ja auttaa valmistamaan perheenjäseniä, ystäviä ja muita tuttavia, jotka eivät ole Myöhempien Aikojen Pyhiä, kokoaikaisten lähetyssaarnaajien opettamiksi.

Kun koemme evankeliumin mukanaan tuomia siunauksia, haluamme luonnollisesti jakaa nuo siunaukset muiden kanssa. Herra puhui siitä ilosta, joka tulee elämäämme, kun jaamme Hänen evankeliumiaan:

”Jos käy niin, että te koko päivänne raadatte huutaessanne parannusta tälle kansalle ja tuodessanne, paitsi jos se on yksi sielu minun luokseni, kuinka suuri onkaan teidän ilonne hänen kanssaan Isäni valtakunnassa.

”Ja nyt, jos teidän ilonne on suuri yhdestä sielusta, jonka olette tuoneet minun luokseni Isäni valtakuntaan, kuinka suuri on teidän ilonne, jos tuotte monta sielua minun luokseni!”” (Oppi ja Liitot 18:15-16).

Ylösnousemuksensa jälkeen Herra käski opetuslapsiaan ”menemään … ja opettamaan kaikkia kansoja, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19). Tämän käskyn täyttämiseksi kirkon kyvykkäillä nuorilla miehillä on velvollisuus valmistautua hengellisesti, fyysisesti ja emotionaalisesti palvelemaan täysipäiväisinä lähetyssaarnaajina. Myös naimattomilla naisilla ja kypsillä pariskunnilla on mahdollisuus palvella kokoaikaisessa lähetystyössä.

Lähetystyöhön kuuluu myös kirkkoon liittyneiden auttaminen ja tukeminen. Kuten presidentti Gordon B. Hinckley opasti, jokainen kirkon uusi jäsen tarvitsee kolme asiaa: ystävän, vastuun ja hoivan ”Jumalan hyvällä sanalla” (Moroni 6:4).