• 24. toukokuuta 2018
  • Kirjastotiedote
  • gsclibrary

Kyrilliset aakkoset ovat olleet Euroopan unionin kolmannet viralliset aakkoset latinalaisen ja kreikankielisen aakkoston rinnalla Bulgarian liittymisestä vuonna 2007 lähtien. Ei ole sattumaa, että kyrilliset kirjaimet on kuvattu EU:n neuvoston ensimmäisen puheenjohtajavaltion Bulgarian logossa: aakkoset ovat yksi niistä symboleista, jotka parhaiten edustavat Bulgarian identiteettiä ja kulttuuria.

Bulgariassa vietetään 24. toukokuuta Bulgarian koulutuksen ja kulttuurin sekä slaavilaisen aakkoston päivää. EU:n neuvoston kielikirjasto isännöi Bulgarian opetus- ja tiedeministeriön järjestämää tilaisuutta päivän kunniaksi. Pyöreän pöydän keskustelussa, jonka otsikkona oli ”Monikielisyys – moninaisuudessaan yhtenäinen”, osallistujat keskustelivat siitä, miten kielet voivat toimia siltana ihmisten välillä ja avata pääsyn muihin maihin ja kulttuureihin sekä edistää keskinäistä ymmärrystä.

Myös kyrilliset aakkoset ovat toimineet siltana ihmisten, kulttuurien ja kansojen välillä yli yhdentoista vuosisadan ajan. Tiesitkö, että sen tarina on todella eurooppalainen?
Vuonna 863 keisari Mikael III lähetti kaksi bysanttilaista oppi-isää ja diplomaattia, veljekset Kyrillos ja Metodios, Suur-Moraviaan (joka vastaa suunnilleen nykyisin Keski-Euroopaksi kutsuttua aluetta) levittämään ortodoksista kristinuskoa länsislaavien keskuudessa. Veljekset päättivät kääntää pyhät kirjat, jotta ne olisivat ymmärrettäviä tavallisille ihmisille. Koska slaavilaista kieltä ei ollut helppo kirjoittaa kreikkalaisilla tai latinalaisilla aakkosilla, Kyrillos loi uuden kirjoitustavan, glagoliittiset aakkoset. Sen nimi tulee slaavilaisesta verbistä glagolati – ”puhua”. Tuohon aikaan uskonnollinen dogma määräsi, että pyhät tekstit voivat olla olemassa vain kreikaksi, latinaksi ja hepreaksi, koska Jumala on luonut niiden aakkoset. Jotta ensimmäiset slaavilaiset aakkoset olisivat yhtä jumalalliset, Kyrillos loi uudet kirjaimet käyttäen kolmea kristinuskolle pyhää elementtiä – ristiä, kolmiota ja ympyrää.

Kyriilin (869) ja Metodioksen (885) kuoleman jälkeen glagoliittisia aakkosia ei enää käytetty Moraviassa, ja heidän oppilaansa karkotettiin maasta. Siitä huolimatta Kyrillos ja Metodius antoivat paljon tärkeämmän panoksen Euroopan historiaan: he puolustivat slaavien oikeutta omiin aakkosiin ja tekivät slaavilaisesta kielestä tasavertaisen latinan ja kreikan kanssa kirkollisissa asioissa. Tämän seurauksena veljekset kunnioitettiin ortodoksisessa kirkossa pyhimyksinä vuonna 1880, ja paavi Johannes Paavali II julisti heidät Euroopan kanssapatruunoiksi vuonna 1980.

Tärkein syy siihen, että Kyrilloksen ja Metodiuksen panos historiaan ei ajan myötä hämärtynyt, oli se, että heidän oppilaansa levittivät heidän perintöään. Tässä vaiheessa Bulgaria astuu mukaan tarinaan. Boris I, Bulgarian hallitsija, joka otti kristinuskon vastaan vuonna 864, suojasi Kyrilloksen ja Metodiuksen oppilaita vuonna 886 ja antoi heille tarvittavan tuen, jotta he saattoivat jatkaa sekä aakkosten että kristillisen kaanonin levittämistä.

Kyrillisten aakkosten luomisesta on erilaisia hypoteeseja. Jotkut tutkijat uskovat, että heidän bulgarialaiset oppilaansa, Ohridin pyhä Kliment ja Preslavin pyhä Naum, muokkasivat glagoliittisia aakkosia saavuttuaan Bulgariaan vuonna 886. Uskotaan, että Pyhä Kliment nimesi uudet aakkoset kyrillisiksi opettajansa Pyhän Kyrilloksen mukaan. Olennaista on se, että 900-luvulla tapahtui kielellinen ja kulttuurinen vallankumous, joka teki Bulgariasta merkittävän kulttuurikeskuksen, joka levitti kyrillistä kirjoitusasua ja slaavilaiselle kielelle käännettyä uskonnollista kirjallisuutta koko laajempaan Itä-Eurooppaan. Nykyään kyrillisiä aakkosia käyttää noin 300 miljoonaa ihmistä Itä-Euroopan sekä Pohjois- ja Keski-Aasian maissa.

Lukijamme voivat tutustua yli 3500 bulgariankieliseen julkaisuun Eurekan – neuvoston kirjastojen kokoelmiin johtavan verkkoportin – kautta.

  • Neuvoston kirjasto sijaitsee Justus Lipsius -rakennuksessa, osoitteessa JL 02 GH, Rue de la Loi/Wetstraat 175, 1048 Bryssel (Froissart-sisäänkäynti) – aukioloajat maanantaista perjantaihin klo 10.00 – 16.00.
  • Neuvoskirjasto on avoinna kaikille Euroopan unionin neuvoston ja Eurooppa-neuvoston henkilökunnan jäsenille, harjoittelijoille, jäsenvaltioiden pysyville edustustoille, EU:n muiden toimielimien ja muiden elinten henkilökunnalle sekä tutkijoille ja opiskelijoille pyynnöstä. Pääsy joihinkin kirjaston aineistoihin voidaan rajoittaa vain paikan päällä tapahtuvaan tutustumiseen.