Yhdistyneiden kansakuntien viesti on, että kaikki toimijat kannattavat konferenssin järjestämistä Kyproksen kysymyksestä keskustelemiseksi, ja se osoittaa, että muun muassa prosessin ”säännöstöä” on kunnioitettava.

Samanaikaisesti se osoittaa, että on olemassa ”yhteinen näkemys”.

Nämä ehdot, siinä muodossa kuin ne on asetettu, voidaan lukea ja hallita useaan kertaan – eli se ei estä Ankaraa osallistumasta, vaikka se selventää, että sillä on toinen agenda.

Huomautetaan, että Yhdistyneet kansakunnat sijoittaa Kyproksen konferenssin koolle kutsumisen tammikuun 2021 jälkimmäiselle kahdelle viikolle.

Mitä turkkilaiset sanovat?

Erdoganin hallinto ei sulje pois keskustelua mistään kysymyksestä tai ajatuksesta, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien pyytämät kysymykset ja ajatukset, mutta myös Nikosia. Samaan aikaan turkkilainen osapuoli pyytää omia ajatuksiaan – ja sen se on jo varmistanut.

Konferenssissa, jossa esitetään kaikki Kyprosta koskevat näkemykset, jotka ovat täysin vastakkaisia, umpikuja on väistämätön… Ja tähän Ankara pyrkii.

Kahden valtion skenaario

Turkkilaisen suunnitelman mukaan pattitilanne viiden osapuolen konferenssissa on myös pattitilanne Kyproksen ratkaisussa, josta asianosaiset ovat neuvotelleet jo vuosia.

Lyhyesti sanottuna turkkilaiset väittävät, että ”aika on loppumassa, näistä asioista on keskusteltu vuosikymmeniä, näkemysten lähentymisestä ei ole näköpiirissä, ja siirrymme muihin asioihin.”

Taktiikka, jota Turkki tällä hetkellä julkisesti edistää, on se, että se asettaa pöydälle skenaarion Kyproksen kahden valtion ratkaisusta, joka ei ole, sanottakoon näin ohimennen, miehitysvallan lopullinen pyrkimys.

Se tavoittelee pohjimmiltaan liittovaltiota, joka antaisi sille määräysvallan koko maassa.

Toinen skenaario on kuin uuden umpikujan jälkeen vakiinnuttaa asemansa määräämällä uusia saavutuksia. Samaan aikaan Turkilla on suunnitelmissaan uusia yksipuolisia täytäntöönpanotoimia, jotka toteutetaan sekä maalla että merellä, samalla kun se säilyttää Famagustan kysymyksen.

Lähteiden mukaan Ankaran seuraavat suunnitelmat ovat valmiina ja ne pannaan täytäntöön riippumatta Eurooppa-neuvoston 10. ja 11. joulukuuta tekemästä päätöksestä Turkin vastaisista pakotteista.

Samat lähteet totesivat, että jos pakotteita asetetaan, se nähdään vastauksena EU:n päätökselle. Jos ei, Ankaran ei tarvitse pelätä mitään, koska sillä ei ole rangaistusta toimistaan.

Kosovon esimerkki

Taustalla on samaan aikaan tärkein toimija Britannia, joka on jo tehnyt omia harjoituksiaan paperilla seuraavia vaiheita varten.

Erityisesti he ovat kuitenkin syventyneet niihin rajoihin, joita voidaan siirtää ratkaisumallin suhteen, jotta se ei vaikuttaisi heidän sotilastukikohtiensa läsnäoloon saarella.

Se on selvä käydyistä sisäisistä keskusteluista, joita käydään, näkemykset, joita esitetään, ovat, että kahden valtion ratkaisu ei palvele heitä. Niitä palvelee kuitenkin malli, jossa on selkeitä liittovaltiomaisia elementtejä ja jota voidaan kutsua federaatioksi.

Se on malli löyhän federaation ja konfederaation väliltä.

Nicosialla ei näytä olevan muuta suunnitelmaa kuin se, että se osallistuu epäviralliseen keskusteluun, jotta se ei joutuisi vastuuseen.

Kypros arvioi lisäksi, että tällä toimenpiteellä Ankaran ekspansiiviset toimet ”jäädytetään”.

Miehityshallintoa ei voida tunnustaa kansainvälisesti, ellei Kyproksen tasavalta tee sitä. Mutta tämä ei tietenkään voi tapahtua, ellei ole taipumusta itsemurhaan.

Miksi sitä ei voida tunnustaa?

Tältä osin on huomattava, että Kyproksen tasavalta oli puuttunut Kosovon vetoomukseen Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen (2010) korostaakseen, että kyseessä ovat eri tapaukset.

Kosovoa koskevan lausunnon 81 kohdan mukaisesti todetaan, että voimankäytöstä (hyökkäys, miehitys, sota) johtuvia laittomia muodostelmia ei voida tunnistaa. Tässä viittauksessa viitataan myös nimeltä Kyproksen tasavaltaan, Rhodesiaan ja Bosnian Serbitasavaltaan (Republika Srpska).

Saksa on este

Ateena ja Nikosia arvioivat tietoja viimeiseen asti 10. ja 11. joulukuuta kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen.

Saksa on edelleen merkittävä este yrittäessään määrätä pakotteita Turkkia vastaan, joka ei onnistunut käyttämään hyväkseen Berliinin lokakuussa antamaa tarjousta, jonka mukaan se antaisi ”diplomatialle aikaa” vielä kaksi kuukautta.

Ankara ei ole ainoastaan jättänyt käyttämättä aikaa diplomatiaan, vaan on myös ryhtynyt muihin yksipuolisiin toimiin, kuten avannut miehitetyn Famagustan suljetun alueen.

Hallintoa Ateenasta ja Nikosiasta hoitavat pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades. He joutuvat törmäämään Berliinin kanssa, ja he pelkäävät Ankaran reaktiota.

Eurooppa-neuvostossa saatetaan tehdä päätös uudesta ”ankarasta varoituksesta” Turkille ja siitä, että (jälleen) ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell valmistelee pakotelistan.

Että Turkin laittomuudet palkitaan!

Tekijän näkemykset eivät välttämättä vastaa Greek City Timesin näkemyksiä.

Costas Venizelos on toimittaja, Kyproksella ilmestyvän sanomalehden Phileleftheros päätoimittaja. Hän on kirjoittanut Kyproksen kysymystä käsitteleviä kirjoja ja on väitellyt viestinnän tohtoriksi. Hän on SLPressin säännöllinen toimittaja.

Uudistukset.

Tilaa päivitykset Tilaa päivitykset