Vaikka ihmisellä on kehossaan noin 100 miljardia hermosolua, muilla nisäkkäillä, kuten sinivalaalla, niitä on ainakin kaksi kertaa enemmän. Tennesseen yliopisto huomauttaa, että norsun aivot ovat noin kolme kertaa ihmisen aivoja suuremmat ja niissä on noin kolme kertaa enemmän hermoja.

Washingtonin yliopisto selittää, että hermot jaetaan kolmeen ryhmään: aistineuroneihin, motoneuroneihin ja interneuroneihin. Aistineuronit lähettävät tietoa keskushermostoon, kun taas motoneuronit lähettävät tietoa pois keskushermostosta. Esimerkiksi nenästä ja korvista vastaanotetut tiedot, kuten hajut ja äänet, kulkevat aistineuronien kautta aivoihin. Interneuronit yhdistävät aisti- ja motoneuronit toisiinsa.

Hermosolut ovat hyvin samankaltaisia kuin tavalliset solut, Washingtonin yliopisto kertoo. Niissä on solukalvo ja tuma, jossa on geneettistä materiaalia ja organelleja, ja ne käyvät läpi solujen perusprosesseja. Ne eroavat kuitenkin muista soluista selvillä tavoilla. Hermosoluilla on dendriittejä ja aksoneja, jotka siirtävät sähköisiä signaaleja keskushermostoon ja sieltä pois. Hermosoluja ei myöskään yleensä vaihdeta kuten muita elimistön soluja. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vähemmän hermosoluja hänellä on, vaikka on jonkin verran näyttöä siitä, että uusia hermosoluja voi kasvaa aikuisilla.