Se voi tuntua puristukselta, tylsältä kivulta tai kuin kuumaa rautaa lyötäisiin lapaluiden viereiseen alueeseen. Se voi vaikeuttaa hengittämistä, vaikeuttaa auton peruuttamista pihatiellä tai tehdä istumisesta lähes sietämätöntä. Sen vaikutukset ovat selvät, mutta syy ei ole niin helppo määrittää.

Fysioterapeuttina näen usein potilaita, jotka ovat kamppailleet tämän kanssa kuukausia ja luulevat, että kyseessä on lihasrevähdys. Lääkärin Google, hierojat tai hyvää tarkoittava puoliso, joka painaa aluetta, mainittiin usein todisteena. Jos viittaat anatomian kaavioihin, näet, että tällä selkärangan alueella on useita lihaskerroksia. On syviä selkärangan lihaksia, selkärangan varrella olevia lihaksia, joita kutsutaan erector spinae -lihaksiksi, ja lihaksia, jotka vetävät lapaluita yhteen (rhomboideus, trapezius jne.). Samoin kuin muillakin kehomme alueilla, painamalla ei kuitenkaan aina voi sanoa, mikä kipua aiheuttaa. On totta, että tämäntyyppinen kipu ei todellakaan ole ”tökkivä” asia.

Todelliset lihasvenähdykset tällä alueella lienevät aika harvinaisia. Vuonna 2010 tehty tutkimus ”Mitä paikallinen arkuus kertoo kivun alkuperästä”. todettiin, että ainakaan niskakipupotilailla arkuus ei ollut kovin hyödyllinen kivun lähteen määrittämisessä.1 Arkuuteen luottaminen ei ole täysin varmaa luultavasti siksi, että kyseessä on niin sanottu ”viitattu arkuus”. Olet ehkä kokenut tämän ennenkin: kädessäsi on pistelevä tai polttava tunne, joka on todella herkkä, jos kosketat sitä. Olet kuitenkin luultavasti tajunnut, että pistely ja kirvely eivät itse asiassa johtuneet käden ihosta – se johtui jostain muusta alueesta, joka teki kädestäsi herkän. Tämä on hermostosi toimintaa. Yleensä kun jokin alue ärsyttää hermopäätteitä kehossasi, aivosi saattavat saada viestin ja reagoida siihen aktivoimalla puolustusjärjestelmän niin, että alat suojella kyseistä aluetta. Se voi sekä synnyttää kivun tunteen JA tehdä alueista herkempiä. Täydellisessä maailmassa suojelet aluetta ja luontoäiti tekee työnsä.

Mikä siis aiheuttaa kipua olkavarren alueella? Yllä on infograafi joidenkin nivelten ja välilevyjen lähetekuvioista niska- ja rintarangan alueella. Kuten näet, kaikki edellä mainitut rakenteet voivat aiheuttaa lapaluiden väliin kohdistuvaa kipua ja arkuutta. Vaikka kipua aiheuttavan alueen koskettaminen voi olla osa diagnoosin tekemistä, sen ei selvästikään pitäisi olla ainoa asia, johon luotat.

On muitakin yksinkertaisia asioita, joita voit tehdä määrittääksesi, tuleeko olkavarren kipu esimerkiksi niskasta. Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että seuraavista kahdesta asiasta oli apua samanlaisen niskasairauden diagnosoinnissa:

1.) olkavarren alue on kipein, ja

2.) niskan liikkeet lisäävät olkavarren kipua.5

Muista: nämä testit eivät yksinään riitä johtamaan diagnoosiin. Useat positiiviset testit voivat kuitenkin alkaa osoittaa sinua oikeaan suuntaan.

Paras tapa saada selville voi yksinkertaisesti olla perusteellinen lääkärintarkastus pätevän terveydenhuollon tarjoajan toimesta. Jos sinulla on kysyttävää tai huolenaiheita, tavoita minut suoraan alla. Kerro minulle, jos tästä blogista oli sinulle yhtään apua!

  1. Siegenthaler A, Eichenberger U, Schmidlin K, Arendt-Nielsen L, Curatolo M. What does local tenderness say about the origin of pain? Tutkimus kohdunkaulan zygapofysiaalisen nivelen kivusta. Anesth Analg. 2010;110(3):923-927. doi:10.1213/ANE.0b013e3181cbd8f4.
  2. Aprill C, Dwyer A, Bogduk N. Cervical zygapophyseal joint pain patterns. II: Kliininen arviointi. Spine. 1990;15(6):458-461.
  3. Dreyfuss P, Tibiletti C, Dreyer SJ. Thoracic zygapophyseal joint pain patterns. Tutkimus normaaleilla vapaaehtoisilla. Spine. 1994;19(7):807-811. doi:10.1097/00007632-199404000-00014.
  4. Cloward RB. Kohdunkaulan diskografia. A contribution to the etiology and mechanism of neck, shoulder and arm pain. Ann Surg. 1959;150:1052-1064.
  5. Wainner RS, Fritz JM, Irrgang JJ, Boninger ML, Delitto A, Allison S. Reliability and diagnostic accuracy of the clinical examination and patient self-report measures for cervical radiculopathy. Spine. 2003;28(1):52-62. doi:10.1097/01.BRS.0000038873.01855.50.