Kiertäjäkalvosin on ryhmä olkapään alueen lihaksia ja niiden jänteitä, jotka stabiloivat ja vahvistavat olkapäätä ja mahdollistavat sen monet liikkeet. Kiertäjäkalvosimen muodostavat neljä lihasta, jotka kaikki yhdistävät lapaluun ja olkaluun.

Neljä kiertäjäkalvosimen lihasta ovat:

  • supraspinatus,
  • infraspinatus,
  • teres minor ja
  • subscapularis.

Kiertäjäkalvosimen toiminnot liittyvät glenohumeraaliniveleen, sillä se tarjoaa vakautta ja liikettä tässä nivelessä.

Kiertäjäkalvosimeen vaikuttavat sairaudet häiritsevät glenohumeraalinivelen toimintaa aiheuttaen kyvyttömyyttä suorittaa liikkeitä tässä nivelessä, ja niihin liittyy usein kipua. Yleisin vamma on kiertäjäkalvosimen repeämä.

Rakenne

Kiertäjäkalvosin on lihasjänteinen rakenne. Kaikki neljä kiertäjäkalvosimen lihasta saavat alkunsa lapaluun rungosta, ja niiden jänteet asettuvat proksimaalisen olkaluun tuberositeettiin. Kiertäjäkalvosimen lihakset muuttuvat jänteiksi, kun ne lähestyvät kiinnityskohtia. Neljä jänteestä sulautuvat yhteen ja muodostavat kiertäjäkalvosimen jänteen. Yhdessä glenohumeraalinivelen nivelkapselin, coracohumeraaliligamentin ja glenohumeraaliligamenttien kanssa neljä lihasjändettä sulautuvat toisiinsa sulautuvaksi levyksi, ennen kuin ne asettuvat humeraalisten tuberositeettien sisään.

Kaikki nämä pehmytkudosrakenteet sekä kuitumainen nivelkapseli ovat tärkeitä glenohumeraalinivelen stabiloinnissa.

Toiminta

Kiertäjäkalvosin huolehtii useista liikkeistä glenohumeraalinivelessä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että tämä lihasjänteinen rakenne on välttämätön humeraalipään ja glenoideaalisen ontelon stabiloinnissa.

Glenohumeraalinivelestä puuttuu luinen stabiliteetti, joten se tukeutuu voimakkaasti sekä staattisiin että dynaamisiin pehmytkudosstabilaattoreihin. Kiertäjäkalvosimen lihakset auttavat ylläpitämään glenohumeraalinivelessä vakaan ytimen, jonka ympärillä muut olkavarren lihakset voivat tehokkaasti vaikuttaa olkaluuhun.

Kiertäjäkalvosimen nivelen stabiloinnin lisäksi kiertäjäkalvosimen lihakset huolehtivat myös useista liikkeistä tässä nivelessä, kuten abduktiosta, sisäisestä rotaatiosta, ulkoisesta rotaatiosta ja olkavarren ojennuksesta. Yleisesti ottaen jokainen kiertäjäkalvosimen lihas huolehtii erilaisista liikkeistä.

Kiertäjäkalvosimen lihakset

Supraspinatuslihas

Supraspinatuslihas (tai pelkkä supraspinatuslihas, lat. musculus supraspinatus) on kolmionmuotoinen lihaskimppu, joka täyttää lapaluun supraspinatusfossan. Se saa alkunsa lapaluun takapinnalla sijaitsevasta supraspinous fossa -kuopasta, joka kiinnittyy proksimaalisen olkaluun suureen kyhmyyn. Supraspinatus-lihaksen jänne kulkee acromionin alta, glenohumeraalinivelen yli ja kiinnittyy suuremman tuberositeetin ylempään fasettiin.

Tämän kiertäjäkalvosinlihaksen päätehtävät ovat käden abduktio ja olkanivelen stabilointi. Supraspinatuksen hermotuksesta huolehtii hermo suprascapularis (C5).

Infraspinatus

Infraspinatusta (lat. musculus infraspinatus) hermottaa myös hermo suprascapularis (C5 – C6). Lihas saa alkunsa lapaluun takapinnalta, tarkemmin sanottuna infraspinous fossasta, ja se kiinnittyy olkavarren suureen kyhmylään. Lihaksen jänne kiinnittyy ison kyhmyluun keskimmäiseen puoliskoon.

Infraaspinatus stabiloi olkaniveltä ja huolehtii olkavarren ulkorotaatiosta.

Teres minor

Teres minor (lat. musculus teres minor) on pyöreä lihas, joka saa alkunsa lapaluun lateraalireunasta infraglenoidisen tuberositeetin alapuolelta. Se kiinnittyy olkavarren isomman kyhmyluun alaosaan. Sitä hermottaa kainalohermo (C5).

Kuten muutkin kiertäjäkalvosimen lihakset, se stabiloi olkapäätä. Se huolehtii myös olkavarren ulkorotaatiosta ja ojennuksesta.

Subscapularis

Subscapularis (lat. musculus subscapularis) on suuri kolmikulmainen lihas, joka täyttää lapaluun subcapulaarisen fossan. Se saa alkunsa etupuolelta lapaluun lateraalista pintaa pitkin ja kiinnittyy proksimaalisen olkaluun pikkukyhmyyn. Sekä ylempi että alempi lanneselkäydinhermo (C5 – C6) hermottavat lanneselkäydinlihasta kahdesti, ja ylempi lanneselkäydinhermo hermottaa suurempaa osaa lihaksesta.

Subscapularis on kiertäjäkalvosimen lihaksista suurempi ja voimakkain. Se huolehtii olkavarren sisärotaatiosta ja adduktiosta sekä stabiloi olkaniveltä.

Nervointi ja verenkierto

Kahta kiertäjäkalvosimen lihasta, supraspinatus- ja infraspinatus-lihasta, hermottaa suprascapulaarihermo. Kainalohermo hermottaa teres minor -lihasta. Sekä ylempi että alempi subscapularishermo hermottavat subscapularis-lihasta.

Kiertäjäkalvosimen lihasten valtimoverenkierto tapahtuu yleensä kuudesta kainalovaltimon haarasta, joista merkittävin osuus tulee suprascapulaarisesta valtimosta sekä anteriorisesta ja posteriorisesta circumflex humeraalisesta valtimosta.

Yleiset vammat

Kiertäjäkalvosimen vaivat ovat johtava syy olkapään kipuihin ja olkapäähän liittyvään työkyvyttömyyteen. Useimmiten nämä häiriöt liittyvät ikään liittyviin degeneratiivisiin muutoksiin, mutta niitä voi esiintyä myös akuutin vamman yhteydessä. Yleisin tähän lihasryhmään vaikuttava vamma on kiertäjäkalvosimen repeämä. Muita yleisiä vaivoja ovat muun muassa kiertäjäkalvosimen jännetulehdus ja tendinopatia.

Kiertäjäkalvosimen repeämä on yhden tai useamman kiertäjäkalvosimen jänteen vamma. Yleisin vaurioitunut jänne on supraspinatus-lihaksen jänne. Kiertäjäkalvosimen repeämän oireita voivat olla kipu, joka yleensä lisääntyy liikkeen tai asianomaisen lihaksen heikkouden myötä, tai olkapään jäykkyys. Tärkeimpiä vaurion aiheuttajia ovat degeneratiiviset muutokset, toistuvat mikrotraumat ja vakavat akuutit traumaattiset vammat. On myös monia muita mahdollisia syitä, kuten atraumaattiset vammat, sisäiset tekijät (esimerkiksi hypovaskulaarisuus) sekä ulkoiset tekijät, kuten subakromiaalinen ja sisäinen impingement. Kattava anamneesi, strukturoitu lääkärintarkastus ja röntgenkuvat riittävät usein kiertäjäkalvosimen vammojen diagnosoimiseksi, mutta lisäkuvantaminen (esimerkiksi magneettikuvaus) voi olla tarpeen vaurion selvittämiseksi. Kiertäjäkalvosimen repeämän hoitoon voi kuulua lepoa, kylmäsovelluksia kipeälle alueelle, fysioterapiaa ja leikkausta sekä kipua ja turvotusta vähentäviä lääkkeitä. Huomaa, että kaikki kiertäjäkalvosimen repeämät eivät vaadi leikkausta.

Toinen yleinen vamma on kiertäjäkalvosimen jännetuppitulehdus, joka on kiertäjäkalvosimen pehmytkudoksen akuutti tulehdus.

Kiertäjäkalvosimen jännetuppitulehdus puolestaan on kiertäjäkalvosimen pehmytkudoksen krooninen tulehdus tai degeneratiivinen prosessi.