Pater John Flader

Kysymys: Onko meidän aina rukoiltava Isää Jeesuksen kautta vai voimmeko rukoilla suoraan Isää? Entä voimmeko rukoilla myös Mariaa, enkeleitä ja pyhimyksiä?

Tämä kysymys on mielenkiintoisempi kuin ensisilmäyksellä näyttää.

Voidaan aloittaa rukouksen määritelmästä katolisen kirkon katekismuksessa: ”Rukous on mielen ja sydämen kohottamista Jumalan puoleen tai hyvien asioiden pyytämistä Jumalalta.” (Pyhä Johannes Damaskinus, De fide ort. 3, 24; CCC 2559)

Tässä näemme klassisen käsityksen rukouksesta Jumalalle osoitettuina sanoina tai ajatuksina. Se voi tapahtua pyytämällä Jumalalta jotakin, kiittämällä häntä, kertomalla hänelle, että olemme pahoillamme, ylistämällä häntä, käymällä hänen kanssaan keskustelua meditaatiossa tai mielen rukouksessa tai katsomalla häntä rakkaudella siinä hiljaisemmassa ja yksinkertaisemmassa rukouksen muodossa, joka tunnetaan kontemplaationa.

Kun puhumme ”Jumalasta” tässä merkityksessä, viittaamme tavallisesti Jumalaan hänen ykseydessään, yhtenä Jumalana. Monet rukoukset on suunnattu Jumalalle tällä tavoin, muun muassa katumuksen teko: ”Oi Jumalani, olen sydämestäni pahoillani kaikista synneistäni …”

Mutta mikään ei estä meitä rukoilemasta ketä tahansa kolmesta jumalallisesta persoonasta erikseen. Niinpä rukoilemme Isää suoraan Isä meidän -rukouksessa: ”Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi …”. Rukoilemme Jeesusta, Jumalan Poikaa, suoraan Fatiman rukouksessa ruusukkorukouksessa: ”Oi Jeesus, anna meille syntimme anteeksi, pelasta meidät helvetin tulelta …” – ja ”Jeesus-rukouksessa”: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda minua, syntistä” (vrt. CCC 2616). Ja me rukoilemme suoraan Pyhää Henkeä lukuisissa rukouksissa, muun muassa: ”Tule, Pyhä Henki, täytä uskovien sydämet ja sytytä heissä rakkautesi tuli …”

Mitä tulee Jeesuksen kautta rukoilemiseen, muistamme hänen sanansa: ”Mitä tahansa te pyydätte minun nimessäni, minä teen sen, että Isä kirkastuisi Pojassa; jos te pyydätte jotakin minun nimessäni, minä teen sen” (Joh. 14:13-14). Ja jälleen: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te jotakin pyydätte Isältä, hän antaa sen teille minun nimessäni” (Joh. 16:23). Kirkko liturgiassaan tekee näin. Esimerkiksi messun kolme niin sanottua ”puheenjohtajan rukousta” – Collect, rukous uhrilahjojen yli ja ehtoollisen jälkeinen rukous – on kaikki osoitettu Isälle ”Kristuksen, meidän Herramme, kautta”.

Katekismus vahvistaa tämän rukoustavan: ”Ei ole muuta kristillisen rukouksen tapaa kuin Kristus. Olipa rukouksemme sitten yhteisöllinen tai henkilökohtainen, äänellinen tai sisäinen, sillä on pääsy Isän luo vain, jos rukoilemme ’Jeesuksen nimessä’. Jeesuksen pyhä ihmisyys on siis se tapa, jolla Pyhä Henki opettaa meitä rukoilemaan Jumalaa, Isäämme”. (CCC 2664)

Tämä ei tarkoita, että meidän on aina mainittava rukouksissamme nimenomaisesti Jeesus, jos haluamme, että ne tulevat kuulluiksi. Emme mainitse hänen nimeään Isä meidän -rukouksessa, ja olemme varmoja, että tämä rukous miellyttää Isää. Riittää, että meillä on tavanomainen aikomus rukoilla Jeesuksen kautta, ilman että meidän tarvitsee tehdä tämä aikomus todeksi jokaisessa rukouksessa. Ja vaikka emme ajattelisikaan Jeesusta rukoillessamme, hän on välittäjä, joka esittää rukouksemme Isälle.

Voimmeko rukoilla myös Marialle, enkeleille ja pyhille? Totta kai voimme. Ave Maria on osoitettu Neitsyt Marialle: ”Terve Maria, armoa täynnä, Herra on sinun kanssasi …”. Muut marialaiset rukoukset, kuten Terve, pyhä kuningatar, Memorare ja monet muut, on osoitettu suoraan Marialle. Kun näissä rukouksissa pyydämme palveluksia, ymmärretään, että Neitsyt Maria ei itse myönnä niitä, vaan hän pyytää Jumalaa myöntämään ne. Siksi sanomme esimerkiksi: ”Rukoile meidän syntisten puolesta”. Ymmärretään, että Maria rukoilee puolestamme Isälle Jeesuksen kautta, ja siksi kirkko antaa meille perinteisen ilmaisun ”Jeesukselle Marian kautta”.

Ja voimme rukoilla myös enkeleille ja pyhimyksille. Suosituimpia rukouksia enkeleille ovat rukous suojelusenkelille ja rukous arkkienkeli Mikaelille. Pyhimyksille osoitettuja rukouksia on lukuisia, aina Pyhästä Joosefista kirkon historian kanonisoitujen pyhimysten pitkän luettelon läpi.

Mutta meidän ei tarvitse rajoittua rukoilemaan kanonisoituja pyhimyksiä. Voimme rukoilla kenelle tahansa vainajalle, myös omille vanhemmillemme, sisaruksillemme ja lapsillemme. Vaikka he olisivat kiirastulessa, he voivat rukoilla puolestamme. Kun kastettu lapsi kuolee, tiedämme varmasti, että hän on taivaassa, joten voimme rukoilla häntä täysin luottaen siihen, että hän rukoilee voimallisesti puolestamme. Voimme siis rukoilla ketä tahansa, ja tämä rukous tavoittaa aina Jumalan Jeesuksen kautta.”

Kirjoittanut: