Kuurosokeutta (DB, deafblindness) ja synnynnäistä kuurosokeutta (CDB, congenital deafblindness) koskevan tietämyksen kokoamiseksi eräs tärkeä tekijä on eri tieteellisten tutkimusten tulosten vertailu. Pyrittäessä tekemään systemaattista kirjallisuuskatsausta kognitiivisesta arvioinnista ja CDB:stä kohdattiin huomattavia vaikeuksia tutkimusten kelpoisuuden määrittämisessä johtuen artikkeleissa käytettyjen määritelmien ja sisäänottokriteerien heterogeenisuudesta. Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena on antaa yleiskatsaus tähän terminologiseen ja metodologiseen heterogeenisuuteen sekä ehdotuksia tulevien tutkimuskäytäntöjen parantamiseksi. Systemaattinen katsaus määritelmiin, joita käytettiin (N = 30) tutkimuksissa, joissa käytettiin CDB:tä sairastavien henkilöiden psykologista arviointia, toimi otoksena DB:tä ja CDB:tä koskevasta tieteellisestä kirjallisuudesta. Puuttuvat tai heterogeeniset määritelmät ja sisäänottokriteerit sekä DB:n että CDB:n osalta ovat ilmeisiä otoksessa. Viisikymmentä prosenttia tutkimuksista ei ilmoittanut DB:n määritelmää ja 76,7 prosenttia CDB:n määritelmää. Tärkeimmät ristiriidat ovat: (2) erilaiset kriteerit DB:n alkamiselle CDB:n määrittelyssä (esim. ikä vs. kehitystaso). Tämän tutkimuksen tulokset kiinnittävät huomiota tieteellisesti riittämättömään lähestymistapaan DB:n ja CDB:n tutkimuksessa. Tulokset osoittavat, että tarvitaan selkeitä suuntaviivoja DB- ja/tai CDB-populaatioiden otoskuvauksia varten. Ehdotetaan, että tutkimuksissa, joihin osallistuu DB- ja CDB-osallistujia, annetaan seuraavat tiedot: käytetyt DB- ja CDB-määritelmät; aistivammojen vaikeusaste; aistien toimintakyvyn taso suhteessa liikuntakykyyn, tiedonsaantiin ja kommunikaatioon; ikä DB:n puhkeamishetkellä; sekä kommunikaatio- ja kielitaito DB:n puhkeamishetkellä.