Kasvaessani järjettömällä pelolla numeroa neljä kohtaan Otan kolme… ei, tee siitä viisi.

Numero neljä on pelottava… tai ainakin niin minut kasvatettiin uskomaan. ”Älä osta niitä neljää!” ”Älkää antako neljää tuollaista!” ”Emme missään nimessä aio asua neljännessä kerroksessa.” ”Heinäkuun neljäs päivä kaikkine ilotulituksineen? Pyydät vain hankaluuksia.” Pahinta on se, ettei koskaan pysty ostamaan niitä nelospakkauksia Izze-soodaa. Ilmeisesti ne ovat täynnä myrkkyä tai jotain sellaista onnetonta.

Kolmetoista toisaalta? Ei mitään ongelmaa. Lisää vielä perjantai mukaan? Ketä kiinnostaa. Miksi siis vihataan numeroa neljä?

Japanilaisia taikauskoja numerosta 4

Olet ehkä kuullut japanilaisesta taikauskosta numerosta neljä. Jos olet jo lukenut Vietin artikkelin nelihenkisistä (har har har har!) taikauskoista, toivottavasti tämä osio ei kyllästytä sinua kuoliaaksi (har har har har har!).

Pikaversio siitä, miksi numero neljä on epäonninen, on se, että se kuulostaa ihan samalta kuin sana kuolemalle (shi 死（し）). Joskus todella, todella kauan sitten joku tajusi tämän ja luultavasti laittoi vuohensa kuolemaan huhtikuun 4. päivänä (keksin tässä vain juttuja). Sitten hän alkoi kertoa kaikille, että neljä = kuolema ja että kaikkien on varottava, koska silloin tapahtuu ikäviä asioita. Jotkut uskoivat häntä, asia levisi, ja loppu on historiaa.

Se ei kuitenkaan lopu tähän. Jos luet postaukseni Goroawase: Japanese Numbers Wordplay, osaat paitsi muistaa japanilaisten mainosten lopussa näkyvät puhelinnumerot myös todennäköisesti huomata, että epäonniselta kuulostavia numeroita on vielä enemmän. Esimerkiksi:

• 24 voi muuttua nishiksi eli kaksoiskuolemaksi (nishi ニ死（にし）)
• 42 (vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen!) voi tulla shini, eli ”kuolema” tai ”kuolemaan” (shini 死（し）に)
• 43 voi tulla shisan, joka kuulostaa shizanilta, eli kuolleena syntymiseltä (shinzan 死産（しさん）)
• 45 voi olla shigo, tai ”kuoleman jälkeen” (shinzan 死後（しご）)
• 49 (tosin hieman venytettynä) voi tulla shinu made kurushimu, eli ”kärsiä kuolemaan asti.”

Olen varma, että tuolla on paljon muitakin neljään liittyviä epäonnisia epäonnisia numeroita (444, omg!), mutta nämä ovat tärkeimmät. Ilmeisesti 42 on huono ikä yllä olevan listan mukaan, puhumattakaan 45:stä, joka ennakoi kuolemaasi pari vuotta myöhemmin.

Periaatteessa kuitenkin joku kiinalainen kaveri, joka tykkää sanaleikeistä, huomasi samankaltaisuudet näissä sanoissa ja alkoi kertoa kaikille, jotka kuuntelivat. Sitten se levisi ympäriinsä ja kävi muutaman tuhannen vuoden ajan, mikä johti taikauskoihin, puuttuviin kerroksiin rakennuksissa, psykologisiin häiriöihin ja muuhun. Kuinka hauskaa!

Miten se on syntynyt?

Kaikki japanilaiset näyttävät tulleen tavalla tai toisella Kiinasta, eikä epäonninen numero neljä ole poikkeus. Itse asiassa Kiina levitti tätä taikauskoa myös moniin muihin Aasian maihin… periaatteessa kaikkiin Aasian maihin, jotka lainasivat kanjia tai loivat oman kielensä kiinan pohjalta. Se on aika kiehtovaa.

Et tarvitse puhua mitään näistä kielistä nähdäksesi yhtäläisyydet tässä. Jopa tapauksissa kuten vietnaminkielessä (jossa ääntäminen ei ole lainkaan samanlainen kuin kiinan ”alkuperäisessä”) sekä sanat neljä että kuolema ovat hyvin samankaltaisia (sattumaa? En usko). Yllä olevassa taulukossa kielet, joissa näiden kahden sanan välillä on suurimmat erot, ovat mandariinikiina ja kantoninkiina. Mitä eroa niissä on? Vain äänensävy.

Kiina on aina ollut yksi Aasian vaikutusvaltaisimmista maista, varsinkin jo kauan sitten. Ne levittivät tuotteita, ideoita, uskontoa ja kulttuuria. Vaikka ei voi mitenkään oikeasti tietää, sanoisin, että on aika turvallista olettaa Kiinan levittäneen myös tätä taikauskoa ympäri Aasiaa. Kävi siis ilmi, että voin syyttää kiinalaisia järjettömästä pelostani neljää kohtaan. Niin sitä pitää, Kiina. Way to go.

Mitä tämä tarkoittaa

Koska numeroa neljä pidetään epäonnena niin laajalla skaalalla, näet monia esimerkkejä tästä pelosta jokapäiväisessä elämässä lähes kaikissa itäaasialaisissa kulttuureissa.

• Ei koskaan kannata antaa neljää jostain asiasta (kokeile sen sijaan kolmea tai viittä).
• Hisseistä puuttuu usein neljäs kerros. Äärimmäisissä tapauksissa myös kerrokset 40-49 (ja joskus mikä tahansa kerros, jossa on nelonen) * puuttuu. Tämä on samanlaista kuin se, että joissakin rakennuksissa jätetään 13. kerros pois länsimaisissa kulttuureissa.
• Kiinassa sotilaslentokoneet alkavat numerolla 5, kuten ”Shenyang J-5).
• Taiwanan ja Etelä-Korean merivoimat eivät käytä numeroa 4 riipusnumeroissaan.
• Joskus Koreassa neljäs kerros merkitään 4:n sijasta numerolla F.
• Korail (Korean kansallinen rautatieyhtiö) jätti veturin numeron 4444 väliin.

Vaikkakin tämä on vain taikauskoa (ainakin minä sanon itselleni niin), se todella vaikuttaa siihen, miten ihmiset käyttäytyvät (asioita ei tehdä nelosissa… lahjoja ei anneta nelosissa… jne.). Sen lisäksi se vaikuttaa myös ympäristöön (hissit, asioiden numerointi jne.). On selvää, että numeron neljä pelko on iso asia – mutta voiko se koskaan olla liikaa?

Tetrafobia: numeron neljä pelko

Sana tetrafobia tulee kreikan kielen sanoista tetras (neljä) ja phobos (pelko). Laita nämä yhteen ja saat ”neljän pelon”. Tetrafoobikot pelkäävät numeroa neljä niin paljon, etteivät he voi elää normaalia elämää. Kuten useimpiin häiriöihin, siihen ei ole mitään erityistä syytä (muuta kuin omat aiemmat kokemukset), vaikka jotkut uskovat, että äärimmäinen tetrafobia liittyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Minä en onneksi ole tässä vaiheessa (mene pois! Sinä olet se hullu!), mutta on mielenkiintoista nähdä, miten paljon yksi ainoa numero voi sotkea jonkun elämän.

Mutta kuinka moni oikeasti joutuu numeron neljä takia sekaisin? Voiko se oikeasti aiheuttaa kuoleman, kuten numeron lukeminen antaa ymmärtää? No… itse asiassa kyllä.

British Medical Journal raportoi tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kuolleisuustilastoja Yhdysvalloissa kahdenkymmenenviiden vuoden ajalta. He havaitsivat, että kuukauden neljäntenä päivänä kiinalaiset ja japanilaiset kuolivat kolmetoista prosenttia todennäköisemmin sydämen vajaatoimintaan kyseisenä päivänä. Pelkästään Kaliforniassa kiinalaiset ja japanilaiset kuolivat kaksikymmentäseitsemän prosenttia todennäköisemmin sydänkohtaukseen kuukauden neljäntenä päivänä.

Tutkimus tehtiin sen selvittämiseksi, voisiko ulkopuolinen psykologinen stressi todellakin laukaista tappavia sydänkohtauksia. Näiden tietojen perusteella se näyttäisi olevan täysin mahdollista… joko niin, tai sitten numero neljä on todella epäonninen.

Toivottavasti ette kaikki ala miettiä tätä tutkimusta kuukauden neljäntenä päivänä ja saa sydänkohtausta 🙁

Kuka muu siis pelkää numeroa neljä? Välttelen sitä kun voin, varmasti, mutta ainakin tiedän että se on järjetöntä, ja tietäminen on puolet taistelusta, vai mitä lapset? Olen myös onnekas, että minulla ei yleensä ole aavistustakaan mikä päivä on. Se tarkoittaa, että minun pitäisi olla turvassa kuukauden neljännen päivän sydänkohtausoireyhtymältä, toivottavasti.

Jos olet kiinnostunut tämänkaltaisista typeristä taikauskoista, muista lukea Vietin postaus, joka käsittelee monenlaisia taikauskoja. Sinun ei kannata pelätä vain numeroa neljä.