Judaksen pää, jota käytettiin Leonardo da Vincin Viimeisessä ehtoollisessa
Judaksen pää, jota käytettiin
Leonardo da Vincin Viimeisessä ehtoollisessa

Kuningas Jaakon Raamattukirjassa mainitaan kaksikymmentäkaksi kertaa Juudas Iskariotin, miehen, joka petti Jeesuksen, elämä. Kuka hän oli? Mitä Kristus sanoi hänen luonteestaan? Katuiko hän ihmiskunnan Vapahtajan pettämistä aivan kuten Pietari muutti mielensä sen jälkeen, kun hän oli kolme kertaa kieltänyt Herran? Miten Juudas kuoli?

Juudas on yksi Raamatun historian onnettomimmista ja traagisimmista hahmoista. Hänestä tuli pelinappula Saatanan pahassa pelissä, jonka tarkoituksena oli tuhota Messias kokonaan, teko, joka lopulta epäonnistui, kuten profetia ennusti (1. Moos. 3:14-15).

Millainen mies Juudas Iskariot oli? Vanhan perimätiedon mukaan hän ja Jeesus olivat lapsesta asti olleet ystäviä, ja Kristus joutui jatkuvasti vetämään hänet ulos vaikeuksista. Vaikka tämä perimätieto ei ehkä pidä aivan paikkaansa, on loogista päätellä, että nämä kaksi olivat enemmän kuin pelkkiä tuttavia.

Vaikka Raamattu vaikenee Juudaksen elämästä ennen kuin hänestä tuli opetuslapsi, se kertoo meille muutamia asioita hänestä Jeesuksen toiminnan aikana. Hän oli tietenkin yksi kahdestatoista apostolista (Mark. 3:14, 19), jonka sukunimen Iskariot uskotaan merkitsevän ”murhamiestä” tai vuokramiestä (Hitchcock’s Bible Names) tai ”Keriotin miestä” (A Dictionary of the Holy Bible). Kerioth oli Juudan heimon perintömaahan kuuluva kaupunki (Joosua 15:25).

Judas vastasi ryhmän rahoista (Joh. 13:29) ja oli varas, joka säännöllisesti varasti siitä (Joh. 12:6). Hänet tunnettiin valehtelijana (Joh. 12:3 – 6), joka oli myös petollinen ja ahne (Matt. 26:14 – 15). Häntä kutsuttiin petturiksi (Luuk. 6:16) ja hänet tunnistettiin petturiksi viimeisen pääsiäisen aikana (Joh. 13:21 – 26). Hän oli valmis teeskentelemään kunnioittavansa jotakuta omien itsekkäiden tarkoitusperiensä vuoksi (Mark. 14:44 – 45, Matt. 26:49).

Jeesus kutsui Juudasta paholaiseksi (Joh. 6:70) ja kadotuksen pojaksi (Joh. 17:12), jonka olisi ollut parempi, ettei hän olisi koskaan syntynyt (Matt. 26:24). On mielenkiintoista huomata, että Kristus ei ainoastaan tiennyt, että hänet petettäisiin, vaan hän itse valitsi petturin! Kun hän valitsi ne kaksitoista miestä, jotka seuraisivat häntä, hän totesi: ”Enkö minä valinnut teitä kaksitoista, ja yksi teistä on paholainen?” Hän sanoi. (Joh. 6:71, HBFV).

Saatana, paholainen, riivasi Juudaksen henkilökohtaisesti viimeisen pääsiäisen aikana (Joh. 13:27), epäilemättä varmistaakseen, että Kristus kuolisi maailman syntien tähden. Hänen petoksestaan maksettu hinta oli kolmekymmentä hopearahaa, summa, joka on ennustettu Raamatussa (Sak. 11:12, Matt. 26:14 – 15).

Judas tunsi itsensä niin pahaksi petettyään jonkun viattoman, että hän yritti tuloksetta palauttaa hänelle maksetut lahjusrahat. Hänen itsevihansa jatkoi kuitenkin kasvamistaan vielä senkin jälkeen, kun hän oli palauttanut saamansa rahat.

Me tiedämme, että Juudas tunsi katumusta teoistaan (Matt. 27:3) ja tiesi tehneensä syntiä. Hänen katumuksensa ei kuitenkaan johtanut todelliseen katumukseen ja sydämen muutokseen, kuten Pietarin kohdalla tapahtui (ks. Luuk. 22:55 – 62, Joh. 18:17, 25 – 27 jne.). Se johti siihen, että hän teki itsemurhan (Matt. 27:5, Ap. t. 1:18).

Vähemmistö Raamatun kommentaareista toteaa, että Juudas todennäköisesti tappoi itsensä hirttäytymällä puuhun, josta oli näkymä Hinnomin laaksoon. On kuitenkin mahdollista, että Matteuksen evankeliumissa käytetty ilmaus ”hirttäytyi” on toinen tapa sanoa, että hän puukotti itsensä isolla veitsellä tai miekalla. Hänestä ei mainita mitään muuta sen jälkeen, kun hänen elämäänsä viitataan viimeisen kerran Raamatussa Apostolien teot 1:25:ssä.