Suharto ottaa vallan ja tuo vakautta

Suharto otti vallan haltuunsa ja vähitellen vapautti Sukarnon virastaan, ja vallan vakiinnuttaminen päättyi vuonna 1967. Suharton alaisuudessa armeija sai ylivoimaisen roolin kansallisissa asioissa, ja suhteet länteen paranivat. Indonesian talous parani dramaattisesti, ja kansalliset vaalit sallittiin, vaikka oppositiota valvottiin niin tiukasti, että toisinajattelu käytännössä tukahdutettiin.

Indonesia liittää Itä-Timorin

Indonesia valloitti vuonna 1975 entisen portugalilaisen puolen Timorin saaren; se valtasi alueen vuonna 1976. Separatistinen liike kehittyi heti. Toisin kuin muualla Indonesiassa, joka oli ollut Alankomaiden siirtomaa, Itä-Timoria hallitsivat portugalilaiset 400 vuoden ajan, ja vaikka 90 prosenttia indonesialaisista on muslimeja, itätimorilaiset ovat pääasiassa katolisia. Yli 200 000 timorilaisen kerrotaan kuolleen nälkään, tauteihin ja taisteluihin liittämisen jälkeen. Vuonna 1996 kaksi itätimorilaista vastarinta-aktivistia, piispa Carlos Filipe Ximenes Belo ja Jos Ramos-Horta, saivat Nobelin rauhanpalkinnon.

Kesällä 1997 Indonesia kärsi suuren taloudellisen takaiskun useimpien muiden Aasian talouksien tavoin. Pankit menivät konkurssiin ja Indonesian valuutan, rupian, arvo romahti. Syntyi hallituksen vastaisia mielenosoituksia ja mellakoita, jotka kohdistuivat pääasiassa maan vauraaseen etniseen kiinalaisväestöön. Talouskriisin syventyessä opiskelijamielenosoittajat valtasivat maan parlamentin ja vaativat Suharton syrjäyttämistä. Toukokuun 21. päivänä 1998 Suharto luopui vallasta päättäen 32 vuotta kestäneen valtakautensa ja luovutti vallan varapresidentti B. J. Habibielle.

Kesäkuun 7. päivänä 1999 pidettiin Indonesian ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit sitten vuoden 1955. Hallitseva Golkar-puolue väistyi Indonesian ensimmäisen presidentin Sukarnon tyttären Megawati Sukarnoputrin johtaman Indonesian demokraattisen puolue-taistelun (PDI-P) tieltä.

Itä-Timor itsenäistyy

Etniset, uskonnolliset ja poliittiset jännitteet, jotka pysyivät kurissa Suharton 32 vuotta kestäneen autoritaarisen vallan aikana, purkautuivat Suharton kaatumisen jälkeisinä kuukausina. Mellakat ja väkivaltaisuudet ravistelivat Acehin, Ambonin (Molukeilla), Borneon ja Irian Jayan maakuntia. Väkivalta oli kuitenkin raaempaa ja epäoikeudenmukaisempaa kuin Itä-Timorissa. Habibie päätti yllättäen 25 vuotta kestäneen Indonesian tinkimättömyyden ilmoittamalla helmikuussa 1999 olevansa valmis järjestämään kansanäänestyksen Itä-Timorin itsenäisyydestä. YK:n järjestämä kansanäänestys järjestettiin 30. elokuuta 1999, ja 78,5 prosenttia väestöstä äänesti Indonesiasta irtautumisen puolesta. Äänestystä seuranneina päivinä Indonesiaa kannattavat miliisit ja Indonesian sotilaat murhasivat siviilejä ja pakottivat kolmanneksen väestöstä pois alueelta. Valtavan kansainvälisen painostuksen jälkeen hallitus, joka ei joko halunnut tai pystynyt lopettamaan väkivaltaista riehumista, suostui lopulta päästämään YK:n joukot Itä-Timoriin 12. syyskuuta 1999. Itä-Timor itsenäistyi 20. toukokuuta 2002.

Levottomuudet vaivaavat Wahidin presidenttikautta

20. lokakuuta 1999 Indonesian parlamentti valitsi yllättäen Abdurrahman Wahidin Indonesian uudeksi presidentiksi kukistaen Indonesian demokraattisen puoluekamppailun suositun johtajan Megawati Sukarnoputrin. Wahid oli sekä sufi-pappi että taitava poliitikko, joka oli tunnettu rehellisyydestään ja maltillisuudestaan.

Mellakointi, pommitukset ja kasvavat levottomuudet piinasivat Indonesiaa edelleen vuonna 2000. Kesäkuun 4. päivänä 2000 separatistit julistivat Irian Jayan (jota kutsutaan myös Länsi-Papuaksi) itsenäiseksi valtioksi. Wahid vastusti jyrkästi maakunnan itsenäisyyttä, jossa on merkittäviä kupari- ja kultakaivoksia. Toisin kuin Itä-Timorilla, itsenäisellä Irian Jayalla ei ole juurikaan kansainvälistä tukea.

Syksyllä 2000 Suharto jätti kahdesti saapumatta oikeuteen vastaamaan korruptiosyytteisiin, jotka koskivat 570 miljoonan dollarin kavaltamista valtion varoista, mutta hänen asianajajansa väittivät, että hän oli liian sairas oikeudenkäyntiin. Heinäkuussa 2007 syyttäjät nostivat Suhartoa vastaan siviilikanteen, jossa vaadittiin 440 miljoonaa dollaria, jotka hän oli kavaltanut, ja 1,1 miljardia dollaria vahingonkorvauksia.

Syksyllä 2000 ja talvella 2001 presidentti Wahid joutui yhä useammin arvostelun kohteeksi korruptiosta ja epäpätevyydestä. Häntä syytettiin siitä, ettei hän ollut pysäyttänyt etnisiä yhteenottoja ja murhia Acehissa, Irian Jayassa, Molukkasaarilla ja erityisesti Borneolla, jossa dayak-kansa kääntyi madurese-maahanmuuttajia vastaan ja teurasti satoja. Wahid pakotettiin pois vallasta heinäkuussa 2001, ja varapresidentti Megawati Sukarnoputri astui valtaan.

Terroristit hyökkäsivät Balin yökerhoon

Terroristien pommi-isku Balin yökerhossa 12.10.2002 tappoi yli 200 ihmistä, enimmäkseen turisteja. Vuonna 2003 Amrozi bin Nurhasyim ja Imam Samudra, al-Qaidaan yhteydessä olevan islamilaisen terroristiryhmän Jemaah Islamiyahin jäsenet, tuomittiin kuolemaan osallisuudestaan pommi-iskuun. Radikaali muslimipappi Abu Bakar Bashir, jonka uskottiin olevan Jemaah Islamiyahin johtaja, sai kuitenkin vain kolmen vuoden lievän tuomion lievempien syytteiden perusteella, mikä sai jotkut kansainvälisessä yhteisössä kyseenalaistamaan Indonesian sitoutumisen terrorismin torjuntaan. Viranomaiset pidättivät Bashirin huhtikuussa 2004 – samana päivänä, jona hänet oli määrä vapauttaa vankilasta – väittäen, että heillä oli uusia todisteita, jotka todistivat, että Bashir on Jemaah Islamiyahin johtaja ja että hän hyväksyi Balin pommi-iskun. Maaliskuussa 2005 hänet todettiin syyttömäksi Jakartan Marriott-hotellin pommi-iskuista vuonna 2003 ja Balin yökerhon pommi-iskuista. Hänet tuomittiin kuitenkin lievemmästä syytteestä – rikollisesta salaliitosta. Tämä syyte kumottiin joulukuussa 2006.

Toukokuussa 2003 presidentti Megawati julisti Acehiin sotilashallinnon ja käynnisti hyökkäyksen, jonka tarkoituksena oli tuhota Vapaa Aceh -liike. Hyökkäys merkitsi Indonesian hallituksen ja Acehin separatistien välillä joulukuussa 2002 allekirjoitetun tulitauon päättymistä. Hallitus ja separatistit allekirjoittivat rauhansopimuksen elokuussa 2005, jolloin päättyi 30 vuotta kestänyt sota, joka oli vaatinut 15 000 ihmisen hengen. Acehilaiset suostuivat luopumaan itsenäisyysvaatimuksestaan vastineeksi oikeudesta perustaa poliittisia puolueita. Separatistit hajottivat armeijansa joulukuussa, mikä lopetti heidän kapinansa.

Megawatin PDI-P-puolue menestyi huonosti huhtikuun 2004 vaaleissa ja jäi toiseksi entisen presidentin Suharton Golkar-puolueen jälkeen. Heinäkuussa eläkkeellä oleva kenraali Susilo Bambang Yudhoyono sijoittui maan ensimmäisissä suorissa presidentinvaaleissa ensimmäiselle sijalle, mutta hän ei saanut tarpeeksi ääniä voittaakseen suoraan. Hän kuitenkin voitti Megawatin selvästi syyskuun toisissa vaaleissa.

Luonnonkatastrofit runtelevat Indonesiaa

26.12.2004 voimakkuudeltaan 9,0 magnitudin maanjäristys, jonka epikeskus oli Indonesian Sumatran saaren länsirannikolla, aiheutti Intian valtameressä valtavan voimakkaan tsunamin, joka tuhosi 12 Aasian maata. Katastrofissa kuoli ainakin 225 000 ihmistä, ja miljoonat jäivät kodittomiksi. Indonesia kärsi pahiten, ja siellä kuoli yli 150 000 ihmistä. Monet kuolemantapaukset tapahtuivat sodan runtelemassa Acehin maakunnassa.

Toukokuun 26. päivänä 2006 yli 6 200 ihmistä sai surmansa 6,3 magnitudin maanjäristyksessä Jaavalla. Noin 130 000 jäi kodittomaksi. Vain kaksi kuukautta myöhemmin, 17. heinäkuuta, maanjäristys ja tsunami iskivät Jaavalle ja tappoivat yli 500 ihmistä. Se oli neljäs suuri maanjäristys maassa 19 kuukauden aikana.

Suharto kuoli 27. tammikuuta 2008 vietettyään suurimman osan kuukaudesta sairaalassa sydän-, keuhko- ja munuaissairauksien vuoksi. Hänen kuollessaan oli vielä vireillä vuonna 2007 nostettu siviilikanne, jossa vaadittiin 440 miljoonaa dollaria, jotka hän oli kavaltanut, ja 1,1 miljardia dollaria vahingonkorvauksia. Häntä ei koskaan syytetty rikosoikeudellisesti kavalluksesta tai noin 500 000 ihmisen kuolemasta, jotka kuolivat epäiltyjen kommunistien puhdistuksessa 1960-luvun lopulla. Yhdistyneet kansakunnat on kutsunut Suhartoa korruptoituneimmaksi nykyajan johtajaksi.

Amrozi bin Nurhasyim, Imam Samudra ja Mukhlas, joka tunnetaan myös nimellä Ali Ghufron, teloitettiin marraskuussa 2008 teloituskomennolla osallisuudestaan Balin yökerhossa vuonna 2002 tapahtuneeseen pommi-iskuun, jossa kuoli 202 ihmistä, enimmäkseen turisteja.

Indonesiassa pidetään parlamentti- ja presidentinvaalit

Presidentti Susilo Bambang Yudhoyonon demokraattinen puolue kasvatti 9. huhtikuuta 2009 pidetyissä parlamenttivaaleissa ääniosuuttaan vuoden 2004 vaaleista. Samaan aikaan Indonesian islamilaisten puolueiden kannatus laski noin 20 prosenttiin 38 prosentista. Lännessä tuloksiin suhtauduttiin myönteisesti merkkinä siitä, että Indonesia oli omaksumassa maltillisen demokratian islamilaisten ääriliikkeiden sijaan. Yudhoyono voitti heinäkuun presidentinvaaleissa murskavoiton.

Poliisi aloitti helmi- ja maaliskuussa 2010 Acehin maakunnassa useita ratsioita al-Qaidaan kytköksissä olevan islamilaisen terroristiryhmän Jemaah Islamiyahin epäiltyihin koulutusleireihin. Viisitoista terrorismista epäiltyä pidätettiin. Viikkoja myöhemmin poliisi ampui ja tappoi Dulmatinin, vuoden 2002 Balin pommi-iskujen epäillyn pääsuunnittelijan.

Alustavien tulosten mukaan oppositiossa oleva Indonesian demokraattinen kamppailupuolue sijoittui ensimmäiseksi huhtikuussa 2014 pidetyissä parlamenttivaaleissa saaden 19 prosenttia äänistä. Se oli kuitenkin pettymys, sillä puolue oli toivonut saavansa 25-30 prosenttia. Heikko tulos pakottaa puolueen muodostamaan koalition, jotta sen ehdokas, Jakartan pormestari Joko Widodo, voidaan asettaa presidentiksi. Puolueen tai koalition on saatava 25 prosenttia kansanäänistä tai 20 prosenttia parlamentin paikoista, jotta se voi asettaa valitsemansa ehdokkaan.

22. heinäkuuta 2014 Indonesian vaalilautakunta ilmoitti heinäkuun alun presidentinvaalien virallisen ääntenlaskennan: Jakartan kuvernööri Joko Widodo eli Jokowi voitti vaalit yli 8 miljoonalla äänellä. Hävinnyt ehdokas, entinen kenraali Prabowo Subianto, vetosi vilppiin ja riitautti äänestyksen.

Kolme lentokoneen putoamista kahdeksan kuukauden aikana tappoi satoja ihmisiä

Liikennesuihkukone AirAsian lento QZ8501 katosi joulukuun 2014 lopulla Indonesian ilmatilassa, ja koneessa oli 162 ihmistä. Eloonjääneitä ei ollut. Kone oli matkalla Indonesian Surabayasta Singaporeen, kun se katosi Jaavanmeren yllä. Ennen kuin kone menetti yhteyden, yksi lentäjistä otti yhteyttä lennonjohtoon ja pyysi lentämään korkeammalla huonon sään vuoksi. Onnettomuus seurasi Malaysia Airlinesb

:n katoamista.