Tässä Etelä-Kalifornian sydämessä sijaitsevassa kaupunginosaryhmässä asuu kaksi Amerikan pahamaineisinta jengiä: Crips ja Bloods. Heidän 40 vuotta kestäneen riitansa aikana yli 15 000 ihmistä on murhattu jatkuvassa väkivallan kierrossa, joka jatkuu taukoamatta. Naapurustot on piiritetty ja rajat on vedetty tiukasti; kadun ylittäminen tai väärään suuntaan kääntyminen voi merkitä kuolemaa. Lähes neljännes alueen nuorista miehistä, jotka selviytyvät väkivallasta, päätyy vankilaan tai vankilaan.
Forest Whitakerin kertomassa CRIPS AND BLOODS: Made in America -elokuvassa yhdistyvät nykyisten ja entisten jengiläisten, kouluttajien, historioitsijoiden, perheenjäsenten ja asiantuntijoiden syvähaastattelut sekä historiallista ja nykypäivän kuvamateriaalia, joiden avulla kuvataan havainnollisesti afroamerikkalaisten jengien välistä kilpailua Etelä-Los Angelesissa. Kolme entistä jengiläistä – Ron, Bird ja Kumasi – kertovat kokemuksistaan, joita he saivat varttuessaan naapurustossa 1950-luvulla, jolloin rotuerottelu piti mustat ja valkoiset tiukasti erillään toisistaan sekä poliisin valvomilla asuinalueiden rajoilla että partiolaisten kaltaisissa julkisissa järjestöissä. Nuoret mustat miehet alkoivat perustaa omia ryhmiä, kerhoja, joissa he löysivät yhteenkuuluvuuden tunteen. Kilpailevien kerhojen välisestä tappelusta tuli osa tätä kulttuuria, mutta silloin ainoat aseet olivat vahvat nyrkit.
1950-luku oli Los Angelesissa mustien vaurauden aikaa, jota ruokki teollisuuden työpaikkojen runsaus. Vuosikymmenen lopulla nämä teollisuudenalat alkoivat kuitenkin kadota, mikä johti korkeisiin työttömyyslukuihin. Tämä talouden syöksykierre yhdessä vuosien ajan jatkuneiden ennakkoluulojen, rotuprofiloinnin ja poliisin kovakouraisten menetelmien kanssa johti räjähdysalttiiseen tilanteeseen. Vuonna 1965 rutiininomainen liikennepysäytys purkautui Wattsin kaduilla täysimittaiseksi kansalaiskonfliktiksi. FBI tappoi ja vangitsi monia aikakauden Black Pride -liikkeen johtajia, ja ilman vahvaa johtajuutta, joka olisi ohjannut nuorisoa myönteiseen suuntaan, jengit aktivoituivat jälleen. Tällä kertaa aseina olivat aseet.
Elokuvassa nykyiset jengiläiset kertovat jengielämästä ja asemasta, suojelusta ja muista eduista, joita jäsenyys heille antaa, ja piirtävät synkän kuvan fyysisestä, sosiaalisesta ja henkilökohtaisesta tuhosta, joka on Etelä-Los Angelesin tunnusmerkki. Akateemikot ja muut asiantuntijat, kuten Kalifornian osavaltion senaattori Tom Hayden ja kirjailija Gerald Horne, ehdottavat keinoja, joilla voidaan ratkaista perimmäiset ongelmat sen sijaan, että vain hyökättäisiin jengeihin liittyvää katuväkivaltaa vastaan. Samaan aikaan lupaavimmat ratkaisut saattavat tulla itse lähiön ihmisiltä, sillä entiset jengiläiset ja muut huolestuneet henkilöt ovat ottaneet tehtäväkseen työskennellä nuorten kanssa ja tarjota myönteisen vaihtoehdon jengiin kuulumiselle.
Ohjaaja Stacy Peralta (Dogtown ja Z Boys, Riding Giants) tuo tavaramerkkinsä dynaamisen visuaalisen tyylin ja tarinankerronnallisen kyvykkyytensä tähän usein sivuutettuun lukuun Amerikan historiassa. Kovaotteinen, mutta lopulta toivoa herättävä CRIPS AND BLOODS ei ainoastaan dokumentoi Bloodsin ja Cripsin syntyä ja niiden kasvua South Centralin rajojen ulkopuolelle, vaan tarjoaa myös näkemyksiä siitä, miten tämä jatkuva tragedia voitaisiin ratkaista.
Tutustu elokuvassa esiintyviin henkilöihin >>
Tutustu aikajanaan ja interaktiiviseen karttaan Los Angelesin eteläisestä keskusta-alueesta >>
Hanki DVD >>
Vastaa