Parabeenit … sana itsessään herättää ristiriitoja, ja monista syistä. Parabeeneja on yhdistetty syövän kehittymiseen (uudet tiedot viittaavat siihen, että vastoin aiempia tutkimuksia myös kliinisesti merkitykselliset parabeenipitoisuudet voivat edistää syövän kasvua, kun ne yhdistetään rintakudoksen luonnollisiin kasvuhormoneihin (1)), ihoallergioihin (pieni, mutta todellinen ilmiö, joka vaihtelee 0-4,2 %:n välillä väestöstä (2)) ja ihon vanhenemiseen. Tässä artikkelissa keskitytään ihon ikääntymiseen, ja siihen liittyy erityisesti metyyliparabeeni.

Oletpa sitten ikääntymisenvastainen harrastaja, joka arvostaa aurinkovoiteita, ikääntymisenvastaisia seerumeita ja naamioita; meikkiharrastaja; käytät ihonhoitotuotteita ongelmallisen ihon hoitoon (kuiva iho, akne jne.), tai pidät vain puhdistusaineesta ja aurinkovoiteesta, on erittäin todennäköistä, että olet tietämättäsi altistunut metyyliparabeenille yhden tai useamman ihonhoitotuotteen kautta (minä ainakin olen altistunut!).

  • Mitä metyyliparabeeni on

Ihonhoitotuotteet, olivatpa ne sitten seerumeita, voiteita, voiteita tai paksuja naamioita, tarvitsevat säilöntäaineita estääkseen bakteerien, homeiden ja sienten kasvun, jota väistämättä esiintyy kaikissa koostumuksissa. Parabeenit ovat kaikkialla ihonhoidossa, koska ne ovat erittäin tehokkaita näitä tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan ja edullisia. Yleisin kosmetiikassa esiintyvä parabeeni on metyyliparabeeni, joka on p-hydroksibentsoehapon metyyliesteri. Sen molekyylipaino on 152 g/mol, joten se kulkeutuu helposti kaikkien ihokerrosten läpi sarveiskerroksesta dermikseen. Sitä käytetään pitoisuuksina 0,1-0,4 %:n välillä (15), mutta nämä pitoisuudet eivät ole niin vähäpätöisiä kuin miltä ne näyttävät.

Mitkä ovat siis metyyliparabeenin kosmeettiset seuraukset?

  • Se lisää merkittävästi ihon UV-vaurioita (aurinkosuoja EI ole parannuskeino)

In in vitro -tutkimuksessa metyyliparabeenin pieniä pitoisuuksia (.003 %) ja matala-annoksinen UVB-valo – – jotka kumpikaan eivät aiheuttaneet voimakkaita kielteisiä vaikutuksia ihmisen ihosoluihin, kun niitä annettiin erikseen – – reagoivat synergisesti ja aiheuttivat dramaattisia haitallisia vaikutuksia ihosoluihin. Tällaisia vaikutuksia olivat muun muassa oksidatiivisen stressin, lipidiperoksidaation ja tulehdusmerkkien lisääntyminen, jotka kaikki vaikuttavat UVB:n aiheuttamiin ihovaurioihin. (8)

Toisessa in vitro -tutkimuksessa havaittiin, että metyyliparabeenin ja UV-valon vuorovaikutuksesta peräisin oleva erityinen fototuote, 3-hydroksi-metyyliparabeeni, synnytti ihokudoksessa aktiivisen metaboliitin, joka johti oksidatiiviseen DNA-vaurioon. (9) Ihon nopeutuneen vanhenemisen lisäksi, mikä on vakavampaa, tämä voi johtaa karsinogeneesiin. Tämä saattaa osittain selittää satunnaiset havainnot, joiden mukaan aurinkovoiteiden käyttö liittyy suurempaan riskiin sairastua pahanlaatuiseen melanoomaan (lukuun ottamatta ilmeisiä selityksiä: suurempi yleinen altistuminen auringolle, käytetyt matalan suojakertoimen koostumukset ja riittämättömät käyttömäärät).

Extrapolointia näistä havainnoista ihmisen ihoon todellisissa olosuhteissa on kritisoitu, sillä edellä mainitut tutkimukset tehtiin in vitro ja niitä analysoitiin vesiliuoksissa, mikä todennäköisesti nosti UV-vaurioiden määrää. Oksidatiivisen stressin, tulehduksen ja solukuoleman huomattava lisääntyminen ei kuitenkaan ole hyvä merkki, ja vaikka vaurioiden määrä vähenisi jonkin verran kuivalla ihmisen iholla, lisääntyneiden vaurioiden määrä on todennäköisesti edelleen merkittävä. Lisäksi äskettäin havaittiin, että valomyrkyllisyyden huomattava lisääntyminen vahvistui in vivo -tutkimuksessa, jossa käytettiin karvattomia hiiriä. Tässä tutkimuksessa metyyliparabeenin ja siihen liittyvien aineiden (esim. propyyliparabeenin) käytännölliset pitoisuudet geelivoidevalmisteessa, jota levitettiin paikallisesti eläinten paljaalle selälle, lisäsivät huomattavasti UV-säteilylle altistuneen ihon vaurioitumisen määrää verrattuna samaan säteilytysmäärään ilman parabeeneja sisältävää valmistetta. UV-annos ei ollut mitenkään liiallinen, vaan se simuloi vain luonnollisia UV-olosuhteita kesäpäivänä.

Mielenkiintoista on, että tässä tutkimuksessa analysoitiin myös vaikutuksia ihoon, kun parabeenivalmisteeseen sisältyi aurinkosuojaa. Tässä lyhytaikaisessa tutkimuksessa ihon muutokset eivät eronneet merkittävästi kontrolliryhmästä (ei säteilytystä eikä parabeenialtistusta), vaikka kirjoittajat totesivatkin, että aurinkosuojan koostumuksen fototoksiset ainesosat (parabeenit) aiheuttivat todennäköisesti edelleen oksidatiivista stressiä – vaikkakin vähäisemmässä määrin – mikä todennäköisesti vaati ihosoluilta antioksidanttista puolustusta. (10) Koska UV-altistus oli erittäin lyhytaikaista (säteilytys tapahtui 15 minuutin ajan kerran päivässä viitenä peräkkäisenä päivänä (11) ), ei ollut riittävää tunnistaa, kuinka paljon ylimääräisiä vaurioita tapahtui ihossa, joka oli altistunut parabeeneille ja samanaikaisesti suojattu aurinkovoiteella. Lisäksi tutkimuksessa ei ollut mukana parabeenitonta aurinkovoidetta sisältävää ryhmää, joten ihovaurioiden lisääntymistä, jota olisi todennäköisesti esiintynyt aurinkovoidetta+parabeeneja sisältävässä ryhmässä verrattuna parabeenitonta aurinkovoidetta sisältävään ryhmään, ei voitu todentaa.

Mitä varmasti tiedetään, on se, että mikään aurinkovoide ei suojaa ihoa täydellisesti auringolta ja että parabeenit voimistavat UV-vaurioita in vivo. Tämän tiedon perusteella on perusteltua olettaa, että käyttämällä parabeeneja sisältävää aurinkovoidetta verrattuna parabeenittomaan aurinkovoiteeseen syntyy ajan mittaan enemmän negatiivisia ihomuutoksia kuin jos käytettäisiin parabeeneja sisältämätöntä aurinkovoidetta. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka huomattavia nämä lisävahingot olisivat. Vaikka keskustelun kohteena oleva parabeeni on metyyliparabeeni, on syytä huomata, että edellä mainitussa tutkimuksessa (10) propyyliparabeeni aiheutti eniten fototoksisia vaikutuksia, ja tätä ainetta käytetään usein yhdessä metyyliparabeenin kanssa monissa ihonhoitotuotteissa.

  • Se vähentää kollageenin muodostumista UV-altistuksesta riippumatta

Vaikka aurinkosuojavoiteen käyttäminen voisikin kokonaan lievittää UV-altistuksen aiheuttamien ihovaurioiden voimistumista, on olemassa aivan toinen UV-altistuksesta riippumaton ongelma, jota ei oteta huomioon, ja se on metyyliparabeenin välittämä kollageenin väheneminen. Kun auringolle altistuminen jätetään kokonaan pois yhtälöstä, pitkäaikainen altistuminen häviävän pienille määrille metyyliparabeenia normaaleille vastasyntyneen ihmisen epidermiksen keratinosyyteille vähensi tyypin IV kollageenin ilmentymistä. Metyyliparabeeni vähensi lisäksi entsyymiaktiivisuutta, joka vastaa hyaluronihapon tuotannosta (5) (toinen olennainen ihokomponentti, joka edistää solujen lisääntymistä ja suojaa ihoa surkastumiselta sekä säilyttää kosteuden ja täyteläisyyden ja epäsuorasti parantaa kimmoisuutta ja ryppyjen ulkonäköä (12)). Samassa tutkimuksessa havaittiin myös, että metyyliparabeeni vaikutti proliferaationopeuteen ja solujen morfologiaan, mikä viittaa siihen, että pitkäaikainen altistuminen voi lisäksi johtaa epänormaalisti epäjärjestyneeseen epidermikseen. (5)

Näitä tuloksia tuettiin ja laajennettiin hyvin tuoreessa tutkimuksessa, jossa käytettiin ihmisen ihofibroblasteja (ihon ihosoluja). Siinä metyyliparabeenin havaittiin pieninä pitoisuuksina vähentävän annosriippuvaisesti kollageenin biosynteesiä. Useiden kollageenityyppien (tyyppi I, III, IV) mRNA-tason ilmentymisen osoitettiin vähentyneen. Sen lisäksi, että metyyliparabeeni esti kollageenisynteesiä, se myös stimuloi kollageenia pilkkovia entsyymejä, mikä osaltaan vaikutti elatusaineessa havaittuun selvästi vähentyneeseen kollageenipitoisuuteen. Metyyliparabeeni häiritsi ennustettavasti solujen proliferaatiota, solujen elinkelpoisuutta ja esti myös solujen selviytymistä (13). Edellisessä tutkimuksessa ei havaittu negatiivista vaikutusta solujen elinkelpoisuuteen, mutta se johtuu luultavasti siitä, että pitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa 10-kertaiset, mutta silti normaalit kosmetiikassa esiintyviin määriin nähden.

Metyyliparabeenin haitallisia vaikutuksia kollageeniin, hyaluronihappoon ja itse ihosolujen elinkelpoisuuteen ei ole vielä tutkittu in vivo, mutta näiden alustavien tulosten pitäisi olla erittäin huolestuttavia kaikille ihon terveydestä kiinnostuneille.

  • Kertyminen … lisää loukkaantumista

Metyyliparabeeni aiheuttaa edellä mainitut merkittävät vaikutukset jo suhteellisen pienillä pitoisuuksilla, ja nämä tuhoavat vaikutukset pahenevat pitoisuuksien kasvaessa. Metyyliparabeenipitoisuuksien luultiin metaboloituvan nopeasti ihon esteraaseiksi kutsuttujen entsyymien avulla, mutta on käynyt ilmi, että nämä entsyymit hajottavat metyyliparabeenia hitaammin kuin luultiin, mikä aiheuttaa aineen kertymisen ihokerroksiin, erityisesti jos metyyliparabeenia sisältäviä tuotteita käytetään useammin kuin kerran 36 tunnin aikana (4)*, mikä on hyvin tyypillistä kosmeettisille valmisteille, kuten aurinkovoiteille, kosteusvoiteille ja puutereille.

(*Huomionarvoista on, että muut kirjoittajat ovat käyttäneet tätä samaa tutkimusta väittäessään, että metyyliparabeenilla ei ole kumulatiivisia vaikutuksia 36 tunnin jälkeen, mutta tämä perustuu vain yhteen kokeeseen, joka koski vain yhtä annosta parabeenialtistusta. Toisessa kokeessa, jossa metyyliparabeenialtistus toistettiin 12 tunnin välein – mikä on realistinen altistustiheys, kun otetaan huomioon, kuinka usein tuotetta käytetään ja/tai että useita metyyliparabeenia sisältäviä tuotteita voidaan helposti käyttää koko päivän ajan – huomattavia kumulatiivisia vaikutuksia esiintyi aivan varmasti, ja ne kumuloituivat käytännöllisesti katsoen lineaarisesti 12 tunnin jälkeen, ja tämä kumuloituminen voimistui huomattavasti 36 tunnin jälkeen.)

Kun pieni kosmeettisesti merkityksellinen pitoisuus (0,15 % valmisteesta) metyyliparabeenia levitettiin kyynärvarteen kahdesti päivässä, metyyliparabeenin määrä sarveiskerroksessa (SC) kaksinkertaistui viikon kuluessa 12 tunnin kuluttua ensimmäisestä levityksestä havaitusta määrästä. Kuukauteen mennessä SC:n pitoisuus kasvoi 12-kertaiseksi ensimmäisen levityksen jälkeen havaittuun alkuperäiseen määrään verrattuna! Kun käyttö lopetettiin kokonaan, pitoisuus SC:ssä laski dramaattisesti 48 tuntiin mennessä, vaikka pitoisuudet olivat edelleen hieman korkeammat kuin lähtötilanteessa. (5) Nämä havainnot ovat hätkähdyttäviä, kun otetaan huomioon, että metyyliparabeeni imeytyy kasvoihin paljon tehokkaammin. (13)

Pahinta on, että monet metyyliparabeenia sisältävät tuotteet koostuvat myös muista ainesosista, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti johtaa suurempaan kertymiseen ihoon, alkoholi on tästä hyvä esimerkki. Alkoholin on osoitettu hidastavan esteraasien kykyä hajottaa metyyliparabeenia in vitro, ja lisäksi se lisäsi pirullisen parabeenin ihoimeytymistä marsun iholla, myös in vitro. (6,7) Alkoholi on tunnetusti paikallisesti käytettävien aineiden tunkeutumista tehostava aine ihmisen iholle, joten ei ole kaukaa haettua olettaa, että metyyliparabeenia ja alkoholeja sisältäviä tuotteita käytettäessä sen kertyminen ihoon lisääntyisi sen tunkeutumisen lisääntymisen ja hajoamisen tehokkuuden vähenemisen vuoksi.

  • Metyyliparabeenia sisältävät ihonhoitotuotteet

Metyyliparabeenia löytyy kaikista ihonhoitotuotteista: Puhdistusaineissa, kosteusvoiteissa, ikääntymisen vastaisissa seerumeissa/voiteissa/seerumeissa, aurinkosuojatuotteissa, itseruskettavissa tuotteissa, aknevoiteissa, pohjusteissa, meikkipohjusteissa, rusketusvoiteissa, meikinpoistoaineissa, ripsivoiteissa, huulipunissa, luomivoiteissa, naamioissa, ja myös säilöntäaineessa, jonka moni DIY-ihonhoitotuotteita käyttävä saattaa tuntea, Germaben II.

Luettelo tuotemerkeistä, jotka sisältävät metyyliparabeenia:

(Varoitus: Nämä ovat yksinkertaisesti tuotemerkkejä, joihin olen törmännyt ja jotka sisältävät metyyliparabeenia yhdessä tai useammassa tuotteessaan. On lukemattomia muitakin tuotemerkkejä, jotka sisältävät parabeenia kaavoissaan, joten on erittäin suositeltavaa tarkistaa KAIKKIEN kosmetiikkamerkkien etiketit. Samoin ei pitäisi tuntea tarvetta sulkea pois koko alla lueteltua tuotemerkkiä, koska useimmissa niiden muissa tuotteissa ei välttämättä ole metyyliparabeenia. On tärkeää tutkia huolellisesti jokaisen yksittäisen tuotteen etiketti, olipa tuotemerkki mikä tahansa.)

L’Oréal

Jergens

Cerave

Neutrogena

Olay

Covergirl

Maybelline

Eucerin

La Roche-Posay

Banana Boat

Cetaphil

Clean & Clear

Pond’s

Obagi

Gold Bond

Skin Actives

  • Vaihtoehtoja metyyliparabeenille (ja parabeeneille yleensä)

Ei mitään, tarve sisällyttää säilöntäaineita kosmeettisiin valmisteisiin mikrobien mikrobikasvua vastaan on olennainen. Onneksi on olemassa päteviä vaihtoehtoja. Muita parabeenittomia (ja formaldehydittömiä!) säilöntäaineita, jotka ovat tehokkaita ja laajalti käytettyjä, ovat fenoksietanoli, natriumbentsoaatti, kaliumsorbaatti, Neolone, OptiphenPlus, hydantoiini, Glycacil, Natrulon ja bentsetoniumkloridi. (14)

  1. Goodman B. FAQ: Parabeenit ja rintasyöpä . WebMD. WebMD; 2015 . Saatavissa: https://www.webmd.com/breast-cancer/news/20151027/parabens-breast-cancer#1
  2. Garner N, Siol A, Eilks I. Parabeenit säilöntäaineina henkilökohtaisen hygienian tuotteissa. Chemistry in Action. 2014;103:36-43.
  3. Methylparaben . EWG. . Saatavissa: https://www.ewg.org/
  4. El Hussein S, Muret P, Berard M, Makki S, Humbert P. Assessment of principal parabens used in cosmetics after their passage through human epidermis-dermis layers (ex-vivo study). Experimental dermatology. 2007 Oct 1;16(10):830-6.
  5. Ishiwatari S, Suzuki T, Hitomi T, Yoshino T, Matsukuma S, Tsuji T. Effects of methyl paraben on skin keratinocytes. Journal of applied toxicology. 2007 Jan 1;27(1):1-9.
  6. Lakeram M, Paine AJ, Lockley DJ, Sanders DJ, Pendlington R, Forbes B. Transesterification of p-hydroxybenzoate esters (parabens) by human intestinal (Caco-2) cells. Xenobiotica. 2006 Jan 1;36(9):739-49.
  7. Kitagawa S, Li H, Sato S. Skin permeation of parabens in excised guinea pig dorsal skin, its modification by penetration enhancers and their relationship with n-octanol/water partition coefficients. Chemical and pharmaceutical bulletin. 1997 Aug 15;45(8):1354-7.
  8. Handa O, Kokura S, Adachi S, Takagi T, Naito Y, Tanigawa T, Yoshida N, Yoshikawa T. Methylparaben potentiates UV-induced damage of skin keratinocytes. Toxicology. 2006 Oct 3;227(1-2):62-72.
  9. Okamoto Y, Hayashi T, Matsunami S, Ueda K, Kojima N. Metyyliparabeenin yhdistetty aktivoituminen valosäteilyn ja esteraasi-metabolian vaikutuksesta oksidatiiviseen DNA-vaurioon. Kemiallinen tutkimus toksikologiassa. 2008 Jul 26;21(8):1594-9.
  10. Hossy BH, da Costa Leitão AA, dos Santos EP, Matsuda M, Rezende LB, Rurr JS, Pinto AV, Ramos-e-Silva M, de Pádula M, de Oliveira Miguel NC. Aurinkovoiteen ja sen apuaineiden fototoksinen arviointi: In vivo ja in vitro -tutkimus. Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology. 2017 Aug 1;173:545-50.
  11. Hossy BH, da Costa Leitao AA, Luz FB, Dos Santos EP, Allodi S, de Pádula M, de Oliveira Miguel NC. Aurinkosuojavalmisteen vaikutukset albiino karvattomiin hiiriin: morfologinen lähestymistapa. Archives of dermatological research. 2013 Aug 1;305(6):535-44.
  12. Göllner I, Voss W, von Hehn U, Kammerer S. Suun kautta nautitun hyaluronaaniliuoksen nauttiminen parantaa ihon kosteuspitoisuutta, ryppyjen vähentämistä, elastisuutta ja ihon karheutta: Kliinisen tutkimuksen tulokset. Journal of evidence-based complementary & alternative medicine. 2017 Oct;22(4):816-23.
  13. Majewska N, Zaręba I, Surażyński A, Galicka A. Methylparaben-induced decrease in collagen production and viability of cultured human dermal fibroblasts. Journal of Applied Toxicology. 2017 Sep 1;37(9):1117-24.
  14. Formaldehydi-parabeenittomat säilöntäaineet . Formaldehydi & Parabeenittomat säilöntäaineet – Preservativesindia. . Saatavilla osoitteesta: http://preservativesindia.com/formaldehyde-paraben-free-preservatives.htm
  15. Preservatiivihakemisto. . HighBeam Research – Lehtiarkistot ja lehtiartikkelit. The Washington Post; . Saatavissa osoitteesta: https://www.highbeam.com/