Meitä pommitetaan päivästä toiseen niin monilla mediaviesteillä, että harvoin pysähdymme miettimään, mitä ne käskevät meitä ajattelemaan, tekemään tai tuntemaan.

Paljon on kirjoitettu epärealistisista kauneusstandardeista, joita naisille on asetettu. Naisnäyttelijät, mallit ja tv-persoonat ovat ylivoimaisen laihoja, mikä on vaikuttanut haitallisesti lukemattomien naisten ruokailutottumuksiin ja itsetuntoon.

Mutta viime vuosina olemme huomanneet jotakin muutakin: naisille suunnatussa mediassa on esitelty malleja, jotka eivät ole vain ylivoimaisen laihoja, vaan myös lihaksikkaita.

Vartalokuvakysymyksiä tutkivina psykologeina halusimme testata, ovatko naiset tietoisia tästä trendistä – ja pyrkivätkö he itse tällaiseen ulkonäköön.

Vartalokuilu kasvaa

Nyt suurin osa naisista lienee tietoinen siitä, että heidän vartalonsa ja televisiossa ja lehdissä esiintyvien mahdottoman laihojen naisten vartaloiden välillä vallitsee ero.

Tämä ero havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1980 tehdyssä tutkimuksessa, jossa verrattiin tavallisten amerikkalaisten naisten ruumiinpainoa tunnettujen mediahenkilöiden, Miss America -kilpailijoiden ja Playboy-keskiaukeaman keskiaukeamien painoihin. Tutkijat havaitsivat, että vuosien 1959 ja 1978 välisenä aikana naisten keskipaino yleisessä väestössä kasvoi, kun taas tiedotusvälineissä esiintyvät naiset itse asiassa hoikistuivat.

Tämähän on tärkeää, koska erityisesti naisilla altistuminen ohuemmille vartaloille edistää kehotyytymättömyyttä, mikä voi huonontaa mielialaa ja johtaa itsetunnon heikkenemiseen. Tätä ihannevartaloa tavoittelevat voivat päätyä negatiiviseen käyttäytymiseen, kuten rajoittavaan syömiseen tai puhdistautumiseen.

Vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa tutkijat altistivat Fidzin saarella asuvia naisia länsimaiselle televisiolle. Ennen tutkimusta saaren asukkaat olivat suosineet suurempia naisvartaloita, koska pitivät niitä terveyden merkkinä. Mutta länsimaisen television käyttöönoton jälkeen tutkijat havaitsivat, että naiset syyllistyivät paljon todennäköisemmin häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen, kuten oksenteluun ja rajoittavaan laihduttamiseen, kaikki pyrkiessään näyttämään hoikalta.

”Fitspirationin” synty – ja uusi normi?

Vaikka mediaviestit kannustavat edelleen naisia muuttamaan kehoaan, median kuluttamiseen käytettävät alustat ovat muuttumassa.

Viime vuosina sosiaalisen median käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Monilla näistä alustoista naiset voivat valita, mitä sisältöä seuraavat ja mistä ”tykkäävät”. Sosiaalisen median sivustot Facebookista Instagramiin ottavat sitten nämä tiedot ja syöttävät ne algoritmiin, joka sitten vaikuttaa sisältöön, jota mainostetaan ja näytetään käyttäjille heidän syötteissään.

Yksi trendi, joka on saanut jalansijaa, on ”fitspiration”. Nämä ovat kuvia ja videoita, jotka kuvaavat naisia harjoittelemassa tai asennoissa, jotka korostavat tiettyjä lihasryhmiä, kuten vatsaa tai pakaroita.

Myötäessään lihaksikkuutta nämä kuvat näyttävät edistävän terveellistä liikuntaa. Kuvien mukana olevien tekstien analyyseissä on kuitenkin havaittu, että ne sisältävät usein syyllistäviä viestejä, joissa keskitytään kehonkuvaan (esim. ”Ime sitä nyt, niin sinun ei tarvitse imeä sitä myöhemmin”).

Yksi tutkimus on osoittanut, että ylivoimainen osa (72 prosenttia) näistä viesteistä korostaa ulkonäköä eikä niinkään terveyttä (22 prosenttia).

Ja kyse on ulkonäöstä, joka ei ole vain lihaksikas vaan myös laiha.

Onko tämä uusi ihanne?

Tutkimuksissamme pyrimme vastaamaan tähän kysymykseen.

Ensimmäisessä tutkimuksessa esitimme 78 naispuoliselle perustutkinto-opiskelijalle kuvia Miss USA -voittajista vuosina 1999-2013. Koska voittajat valitaan vuosittain, he toimivat merkityksellisenä edustuksena siitä, mitä pidetään houkuttelevana. Tutkimusta varten kuvasimme kauneuskilpailun voittajat kaulasta alaspäin mustissa kaksiosaisissa uimapuvuissa. Tämän jälkeen osallistujat arvioivat kunkin voittajan laihuuden, lihaksikkuuden ja houkuttelevuuden tason. Arviot osoittivat, että voittajat muuttuivat ohuemmiksi ja lihaksikkaammiksi 15 vuoden aikana.

Toisessa tutkimuksessa halusimme tutkia, olivatko naiset alkaneet suosia tätä hoikkaa ja kiinteää vartalotyyppiä.

Siinä esitimme 64 perustutkintoa suorittavalle naisosallistujalle kaksi versiota seitsemästä eri kuvasta. Toisessa versiossa oli ohut, lihaksikas malli. Toisessa versiossa lihasjänteys ja -määrittely oli poistettu digitaalisesti, jolloin malli näytti vain hoikalta. Osallistujat katselivat näitä kuvia yksi kerrallaan satunnaisessa järjestyksessä, ja heitä pyydettiin arvioimaan niitä laihuuden, lihaksikkuuden ja viehättävyyden perusteella sekä tunnistamaan, kuinka tyypillisiä ne olivat mediassa esitetyille kuville.

Tulokset osoittivat, että osallistujat pystyivät havaitsemaan lihaksikkuuden erot kuvien välillä ja arvioivat kaikki kuvat tyypillisiksi mediakuviksi. He eivät kuitenkaan selvästi tunnistaneet yhden hahmotyypin olevan viehättävämpi kuin toinen.

Tutkimuksen viimeisessä osassa näytimme osallistujille kuvaparin vierekkäin ja pyysimme heitä tunnistamaan, kumpaa he pitivät parempana. Kun kuvat esitettiin tässä muodossa, osallistujat valitsivat ylivoimaisesti ohuen ja lihaksikkaan kuvan pelkän ohuen kuvan sijaan.

Hyvänlaatuiset seuraukset, vahingolliset vaikutukset

Voi ihmetellä: Eikö ole tervettä, että naiset suosivat yhä enemmän lihaksikkuutta?

Tutkimuksissa on tutkittu laihojen ja lihaksikkaiden vartaloiden katselun vaikutuksia ja todettu, että niillä on negatiivinen vaikutus naiskatsojien kehonkuvaan. Aivan kuten aiemmat tutkimukset laihuutta edistävistä mediakuvista, laihojen ja lihaksikkaiden naisten näkeminen voi johtaa negatiiviseen mielialaan ja vähentyneeseen kehotyytyväisyyteen.

Juuri lihaksikkuuden lisääminen laihuuteen aiheuttaa tämän vaikutuksen; jos naiset näkevät muita naisia, jotka ovat hyväkuntoisia, mutta eivät laihoja, emme näe samaa vaikutusta.

Näyttää siltä, että pyrkimys kiinteään vartaloon tuo vain yhden asian lisää tavoiteltavaksi – uuden painekerroksen naisille. Sen lisäksi, että heidän on rajoitettava kalorien saantia, heidän on myös lisättävä lihaksia rakentava liikuntarutiini.

Koska ”fitspiration”-retoriikkaan liittyy petollinen aspekti – hyväntahtoisine implikaatioineen, että kyse on yksinkertaisesti vain terveellisyydestä -, pelkäämme, että kulttuurimme saattaa olla keskellä myrkyllisempää naisvartalon ihannekehon edistämistä, joka johtaa vain lisää tyytymättömyyttä.