Hysterectomy With Elective Bilateral Salpingo-oophorectomy

Vuosittain Yhdysvalloissa tehdään yli 600 000 kohdunpoistoa. Noin 50 %:ssa näistä tapauksista myös munasarjat poistetaan elektiivisesti. Ooforektomian kannattajat väittävät, että näin voidaan ehkäistä munasarjasairauksia myöhemmin elämässä, kuten munasarjasyöpää, jonka elinikäinen riski on 1,3 %. Lisäksi väitetään, että vaihdevuosien aikaiset munasarjat eivät ole enää riittävän hormonaalisesti aktiivisia, jotta nainen hyötyisi niiden eritystuotteista (pääasiassa estradiolista). Vaihdevuosille ovat ominaisia tyypilliset hypoestrogenismin oireet ja seuraukset.

Perimenopausaalinen/menopausaalinen munasarja ei kuitenkaan ole täysin inaktiivinen, ja hormonierityksen äkilliseen muutokseen oophorektomian jälkeen voi liittyä merkittäviä terveyshaittoja.

A Adelmanin ja Sharpin tuoreessa katsauksessa käsitellään elektiivisen bilateraalisen salpin riskejä

BSO:n seuraukset

BSO:n osuus kohdunpoiston yhteydessä lisääntyy iän myötä; osuudet ovat suurimmat 45-54-vuotiailla naisilla. Päätökseen BSO:n tekemisestä vaikuttaa usein henkilökohtainen tai perhehistoria rinta- tai munasarjasyövästä.

Katsauksessa tehtiin seuraavat johtopäätökset:

  • Kokonaiskuolleisuus (munasarjasyöpä/rintasyöpä vs. sydän- ja verisuonisairaudet) on suurempi BSO:n jälkeen verrattuna munasarjojen konservointiin. Estrogeenikorvaushoito pienentää kokonaiskuolleisuuden riskiä. Kaikkien syiden kuolleisuuden osalta naiset näyttävät hyötyvän munasarjojen konservoinnista 65 ikävuoteen asti.

  • BSO:n yhteydessä munasarjasyöpäriski on pienempi. Myös rintasyövän riski pienenee, kun BSO tehdään ennen luonnollista vaihdevuosia. Kuoleman riski mihin tahansa syöpään on kuitenkin pienempi naisilla, joiden munasarjat säilytetään.

  • Monissa tutkimuksissa (mutta ei kaikissa) on osoitettu, että sydän- ja verisuonitautien riski on suurempi niillä, joille tehdään BSO. Riski on sitä suurempi, mitä nuorempi nainen on BSO:n tekohetkellä. Estrogeenikorvaushoito BSO:n jälkeen liittyy pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin.

  • Kognitiivinen heikentyminen ja dementia ovat yleisempiä BSO:n läpikäyneillä, erityisesti jos toimenpide tehdään ennen 50 vuoden ikää. Estrogeenikorvaushoito liittyy hitaampaan kognitiiviseen heikkenemiseen.

  • Hysterektomia voi olla hyödyllistä seksuaalisen toimintakyvyn kannalta (esim. jos se tehdään suurten kohdun limakalvojen vuoksi), mutta BSO voi vaikuttaa siihen negatiivisesti aiheuttamalla emättimen kuivuutta ja libidon heikkenemistä.

  • Osteoporoosin ja siihen liittyvien murtumien riski lisääntyy BSO:n jälkeen erityisesti silloin, kun se tehdään nuoremmille naisille. Estrogeenikorvaus tarjoaa jonkin verran suojaa.

Näkemys

Folliksen menetyksen seurauksena luonnolliset vaihdevuodet saavutetaan tyypillisesti noin 50 tai 51 vuoden iässä. Siihen liittyy merkittäviä muutoksia munasarjahormonien erityksessä; syklinen estradioli/progesteroni-erityskyky menetetään, mutta munasarjat eivät hiljene kokonaan. Vaihdevuosien aikaiset munasarjat erittävät edelleen androgeeneja (testosteroni, androstenedioni), ja niiden osuus päivittäisestä androgeenien kokonaissynteesistä on noin kolmannes. Androgeeneja tarvitaan luuston terveyden, seksuaalisen toiminnan, lihasmassan, voiman ja yleisen energian ylläpitämiseen.

BSO liittyy munasarja- ja rintasyöpäriskin pienenemiseen. Yksi munasarjasyövän tapaus vältetään jokaista 300:aa tehtyä BSO-toimenpidettä kohden. BSO:lla ehkäistään myös lisäkudosleikkausten tarvetta tulevaisuudessa.

Joitakin riskejä – mukaan lukien kaikkien syöpien aiheuttama kuolleisuus, osteoporoosi, kognitiivinen heikentyminen ja sydän- ja verisuonisairaudet – liittyy kuitenkin kirurgiseen vaihdevuosiin. Vaihdevuosien hypoestrogenismin vaikutusta voidaan lieventää hormonikorvaushoidolla, ja riski on suurempi pre- ja perimenopausaalisilla naisilla.

Kun suunnitellaan hyvänlaatuisen sairauden vuoksi tehtävää kohdunpoistoa, BSO:n hyvät ja huonot puolet on keskusteltava potilaan kanssa. Päätös siitä, tehdäänkö BSO, on tehtävä yksilöllisesti ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin ikä, henkilökohtainen tai perheen syöpä- ja sydän- ja verisuonitautihistoria sekä estrogeenikorvaushoidon hyväksyminen. Nuoremmilla naisilla, joiden syöpä- tai sydän- ja verisuonitautiriski on pieni, munasarjat olisi säilytettävä.