Onko naisilla eri kromosomit kuin naisilla?

Kyllä, miehillä ja naisilla on erilaiset sukupuolikromosomit, mutta tämä on ainoa ero kromosomien osalta. Naisilla on sukusoluissaan kaksi X-kromosomia, kun taas miehillä on yksi X- ja yksi Y-kromosomi.
Näillä voidaan määrittää jälkeläisen sukupuoli. Esimerkiksi naisen solu kopioi aina X-kromosomin, koska se on kaikki, mitä hänen lisääntymissoluillaan on tarjota. Isän solu voi kuitenkin kopioida joko X- tai Y-kromosomin.
Jos jälkeläinen koostuu hedelmöityshetkellä kahdesta X-kromosomista, sukupuoli on tyttö. Jos kopioidut solut olivat kuitenkin X ja Y, lapsi on poika. Kromosomien periytymiseen voi tulla riski, jos periytyy väärä määrä.
Esimerkiksi naiset, jotka perivät liian monta kopiota X-kromosomia, voivat olla pidempiä ja kärsiä joistakin henkisistä vammoista. Miehille, joilla on enemmän kuin yksi X-kromosomi, kehittyy Klinefelterin oireyhtymä, joka vaikuttaa heidän pituuteensa ja hedelmällisyyteensä.
Turnerin oireyhtymä on myös mahdollinen, ja tällöin henkilöllä on vain yksi X-kromosomi. Siitä kärsivät ovat usein lyhyempiä ja heillä on vaikeuksia murrosiän läpikäymisessä. He saattavat myös kärsiä sydän- tai munuaisongelmista.

Onko kaikilla elävillä olennoilla samantyyppiset kromosomit?

Eivät suinkaan, sillä kromosomit vaihtelevat monin eri tavoin. Bakteereilla on kromosomeja, mutta ne ovat usein pikemminkin pyöreitä kuin lineaarisia. Ihmisillä, eläimillä ja monilla kasveilla on lineaariset kromosomit, jotka sijaitsevat pareittain solun ytimessä.
Kuten olemme aiemmin maininneet, ainoa ihmisen solu, jossa ei ole kromosomipareja, on lisääntymissolut. Näitä kutsutaan myös sukusoluiksi, ja niissä on vain yksi kopio kummankin vanhemman kromosomista.
Kun äidin ja isän sukusolut yhdistyvät, ne muuttuvat yhdeksi soluksi, joka sisältää nyt kopion molempien kromosomeista. Tämä solu lisääntyy ja muuttuu lopulta vauvaksi, jolla on täysi kromosomisarja omia kromosomejaan.
Solujemme ytimestä löytyvien lineaaristen kromosomien lisäksi solujen sisältä löytyy myös pienempiä kromosomeja, jotka eivät eroa bakteerien kromosomeista. Nämä ovat pyöreitä kromosomeja solujen mitokondrioissa, joita muuten kutsutaan solun voimalaitokseksi.
Tutkijat uskovat, että mitokondriot olivat aikoinaan vapaasti eläviä bakteereja, jotka pystyivät muuttamaan happea energiaksi. Kun bakteerit tunkeutuivat soluihin, joilla ei ollut tarpeeksi tehoa käyttää hapen voimaa, solut vangitsivat ne. Ajan myötä bakteerit kehittyivät mitokondrioiksi, jotka nyt tunnemme ja rakastamme.

Miten kromosomit löydettiin?

Artikkelia lukiessasi saatat ihmetellä itsellesi, miten ihmeessä kromosomeja ylipäätään löydettiin kehomme sisältä. No, tiedemiehet ovat etsineet ratkaisuja kaikkiin ihmiskehoa koskeviin kysymyksiin monien vuosien ajan, ja mikroskoopin keksiminen oli suuri apu kromosomien löytämisessä.
1800-luvun lopulla tutkijat havaitsivat kromosomeja mikroskoopin alla. Heillä ei kuitenkaan ollut vielä tarvittavia tietoja ja välineitä, jotta he olisivat voineet selvittää solujen rakenteita ja toimintoja.
Mennessä 1900-luvun alkupuolelle tapahtui lisää kehitystä, ja Thoman Hunt Morganin uraauurtava työ auttoi tutkijoita ymmärtämään kromosomeja paremmin. Morgan teki yhteyden ominaisuuksien periytymisen ja kromosomien välille.
Hän teki tämän osoittamalla, että X-kromosomi voi määrittää silmien värin ja sukupuolen. Hän käytti koehenkilöinään hedelmäkärpäsiä, ennen kuin useammat ihmiset tukivat hänen tutkimustaan ja tajusivat, että hän oli ratkaissut kromosomien koodin.

Yhteenveto

Toivomme, että olet oppinut arvokasta tietoa tämänpäiväisestä artikkelistamme. Ihmiskehossa on 23 kromosomiparia, eli meillä on yhteensä 46 kromosomia. Kromosomien erilainen määrä voi johtaa terveysongelmiin, kuten Downin oireyhtymään.
Kehomme ainoat solut, joilla ei ole kromosomiparia, ovat lisääntymissolut, sillä niissä on kopio kaikista kromosomeistamme. Tämä on valmis yhdistymään kumppanin sukusolun kanssa ja luomaan uuden ihmisen.
Sentähden jälkeläisissä on sekoitus sekä äidin että isän piirteitä. Miehillä ja naisilla on myös erilaisia kromosomeja sukusoluissa, joiden perusteella voidaan määrittää jälkeläisen sukupuoli.
Ei vain ihmisillä ole kromosomeja, sillä myös monilla eläimillä ja kasveilla on omat kromosomiparinsa. Jopa niinkin pienillä olennoilla kuin bakteereilla on kromosomeja, vaikka ne eivät olekaan samanmuotoisia kuin ihmisen kromosomit.
Kromosomit löydettiin ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla ja ymmärrettiin 1900-luvun alussa, mutta tiedemiehet pyrkivät yhä nykyäänkin ymmärtämään niitä paremmin.