Tähän mennessä suurin koskaan mitattu tsunami oli 10. heinäkuuta 1958, kun Fairweatherin repeämässä Kaakkois-Alaskassa sattui 7,7 magnitudin maanjäristys, joka aiheutti lopulta tsunamin, jonka maksimikorkeus oli 1720 jalkaa eli 520 metriä! Kestää jonkin aikaa yrittää ymmärtää tuon kokoista aaltoa. Useimmissa englanninkielisissä maissa maanjäristyksen jälkeen syntyvää vesivyöryä kutsuttiin aiemmin hyökyaalloksi. Viime aikoina useimmat maat ovat ottaneet käyttöön pitkään tunnetun aasialaisen nimityksen tsunami.
Wsspc:n mukaan.org, Kalifornian Sacramentossa sijaitsevan Western States Seismic Policy Councilin verkkosivuston mukaan jättiläisaalto aiheutui, kun 2400 x 3000 x 300 paksuinen kallio (mitattuna metreinä) putosi Lituyan jäätiköltä ja laskeutui 2 000 jalkaa alempana Lituya Bayn lahdelle, joka laskee Alaskanlahteen kapean lahden kautta.
Lituya Bayn lahdelle muutama viikko vuoden 1958 tsunamin jälkeen. Rannoilla olevat tuhoutuneet metsäalueet ovat selvästi tunnistettavissa lahtea reunustavina vaaleina alueina. Vasemmalla alhaalla olevaan poukamaan ankkuroitunut kalastusvene ajautui etualalla olevan karikon yli, lähellä sisäänkäyntiä matkalla ollut vene upposi, ja kolmas vene, joka oli ankkuroituneena lähellä oikeaa alakulmaa, selviytyi aallosta. Kuva: D.J. Miller, United States Geological Survey.
Tsunamin iskiessä Lituyan lahdella oli veneitä, joiden kohdalla aalto oli laskenut noin 75 metriä korkeaksi. Yhden veneen kaikki matkustajat pelastuivat, mutta kalastusvene menetti kaksi ihmistä. Toinen vene kesti yllättäen aallon ja pystyi purjehtimaan ulos lahdesta väistellen tuhansia veteen pudonneita puunrunkoja. Kolme ihmistä menetti henkensä, kun Yakutat Bayn suulla sijaitsevan Khantaak-saaren ranta putosi yhtäkkiä sata metriä merenpinnan alapuolelle.
Diagrammi Lituya Bayn megatsunamista 1958
Pieniä maanvyöryjä raportoitiin jopa 155 mailin etäisyydeltä, ja Forbesin mukaan tsunamiaallot olivat jopa 20 jalan korkuisia Dixon Harborissa, Dry Bayssa, Yakutatinlahdella, Disenchantment Bayssa, Skagwayssa ja Inian Islandilla. Vielä tänäkin päivänä, 60 vuotta myöhemmin, lahden reunoille aiheutuneet vahingot ovat havaittavissa, sillä aalto tuhosi kaiken kasvillisuuden, ja maa on yhä toipumassa.
Jättiaallon katkaiseman elävän kuusen tynkä Harbor Pointissa, Lituya Bayn suulla. Hatun lippa on halkaisijaltaan 12 tuumaa. Tämä puu sijaitsee noin seitsemän mailin (11,3 kilometrin) päässä aallon syntypaikasta. Kuva: D.J. Miller, United States Geological Survey.
Paikalliset asukkaat Bill ja Vivian Swanson olivat veneessä Anchorage Cove -lahdessa, kun maanjäristys iski. The International Journal of the Tsunami Society -lehden raportissa pariskuntaa siteerattiin seuraavasti: ”Jäätikkö oli noussut ilmaan ja siirtynyt eteenpäin niin, että se oli näkyvissä. Sen on täytynyt nousta useita satoja metrejä. En tarkoita, että se olisi vain roikkunut ilmassa. Se näytti olevan kiinteä, mutta se hyppi ja tärisi kuin hullu.”
Pariskunta jatkoi: ”Isoja jääpaloja putosi sen pinnalta alas veteen… ne irtosivat jäätiköltä kuin iso kuorma kiviä kaatopaikalta. Tätä jatkui hetken aikaa… ja sitten yhtäkkiä jäätikkö putosi takaisin näkyvistä, ja iso vesiseinä oli menossa pisteen yli. Aalto alkoi meille heti sen jälkeen, ja olin liian kiireinen kertoakseni, mitä muuta tuolla ylhäällä tapahtui.”
Aallon aiheuttamat vauriot Lituya Bayn etelärannalla Harbor Pointista La Chaussee Spitiin, Crillon Inletin lounaispuolella. Vedessä näkyy puunrunkoja ja alavalla rantaviivalla puunkantoja. Tämä paikka on seitsemän mailin (11,3 kilometrin) päässä aallon lähtöpaikasta. Kun aalto meni ohi, vene kaatui ja alkoi upota. Pariskunta pystyi jättämään veneen kipparilla ja heidät pelastettiin noin kaksi tuntia myöhemmin.
Alaska ei ole vieras maanjäristyksille. Tyynenmeren ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat kohtaavat tällä alueella sekä Kanadan ja Alaskan länsirannikolla. Queen Charlotten ja Fairweatherin ruhjeet ovat osa pitkää ruhjejärjestelmää, joka merkitsee Tyynenmeren laattojen itärajaa ja Pohjois-Amerikan laattojen länsirajaa.
Seuraava video:
Kahden laattojen liikkeet kulkevat vaakasuoraan, mutta eri suuntiin. Tämän vuoksi Alaska on yksi maailman seismisesti aktiivisimmista alueista. Vuodesta 1900 lähtien Alaskassa on tapahtunut maanjäristyksiä vuosina 1906, 1946, 1957, 1958, 1964, 1965, 1975, 1986, 2002, 2014, 2016 ja kaksi vuonna 2018. Vuoden 1964 maanjäristys, joka iski 27. maaliskuuta, oli Pohjois-Amerikan historian voimakkain ja maailman toiseksi voimakkain 9,2 magnitudillaan, kun Tyynenmeren mannerlaatta siirtyi pohjoiseen Pohjois-Amerikan mannerlaatan alle lähellä Prince William Soundin suuta.
Järistysalueeseen kuuluivat Anchorage ja Aleuttien saaret. Tämän kirjoittajan isä oli etäpalveluksessa Aleuteilla, mutta hänen yksikkönsä siirrettiin maanjäristyksen jälkeen Elmendorfin lentotukikohtaan Anchoragen lähelle. Hänen ryhmässään ei raportoitu uhreja, ja armeija pystytti ruoka-asemia ja vedenpuhdistusyksiköitä ja avasi tukikohdan siviileille, joiden kodit olivat tuhoutuneet.
Seuraava artikkeli: Earth has Another Continent Called Zealandia – Only 6% of it is Above Water
Alaskan maanjäristykset ja tsunamit ovat historiaa. Siellä on nykyään hiljaista. Huomenna?
Vastaa