Hammaskaava on yhteenveto nisäkkään hampaista.

Lähes kaikilla nisäkkäillä on neljänlaisia hampaita:

  1. leukahampaat
  2. kanihampaat
  3. premolaarit
  4. molaarit

Hampaiden lukumäärä ja muoto ovat sopeutuneet erilaisiin ravintotapoihin. Ajan kuluessa eri nisäkäsryhmille on kehittynyt erilaisia hampaiston piirteitä hampaiden lukumäärän ja tyypin sekä purupinnan muodon ja koon suhteen.

Kunkin hammastyypin hampaiden lukumäärä kirjoitetaan hammaskaavana yhdelle suupuolelle eli kvadrantille, jossa ylä- ja alahampaat esitetään erillisillä riveillä. Suun hampaiden lukumäärä on kaksinkertainen lueteltuun verrattuna, koska suussa on kaksi puolta.

Kussakin sarjassa ilmoitetaan ensin etuhampaat (I), toiseksi kulmahampaat (C), kolmanneksi premolaarit (P) ja lopuksi molaarit (M), jolloin saadaan I:C:P:M. Niinpä esimerkiksi yläetuhampaiden kaava 2.1.2.3 osoittaa 2 etuhammasta, 1 kulmahammasta, 2 premolaaria ja 3 molaaria yläetuhampaiden yhdellä puolella suuta.

Lehtihampaiden kaava merkitään pienillä kirjaimilla, joita edeltää d-kirjain: esim. di:dc:dm. Eläimen joko maitohampaiden tai pysyvien hampaiden hampaisto voidaan siis ilmaista hammaskaavana, joka kirjoitetaan murtolukuna: I.C.P.M./ I.C.P.M.

Koska hampaat luetellaan aina samassa järjestyksessä, kirjaimet voidaan jättää pois, joten:

  1. Ihminen: maitohampaat: 212/212; aikuinen = 2123/2123. Molemmat lapsuuden poskihampaat korvataan aikuisen premolaareilla. Aikuisen kokonaismäärä on kaksinkertainen kaavaan nähden = 32.
  2. Opossumi: 5134/4134 (yksi etuhammas vähemmän kummallakin puolella alaleukaa).
  3. Kissaeläimet: 3131/3121. Kissan viimeinen ylempi etuhammas ja ensimmäinen alahammas ovat ”karvahampaita”, joita käytetään lihan ja nahan leikkaamiseen. Karnassit ovat aina neljäs ylempi premolaari ja ensimmäinen alempi molaari.
  4. Hevonen 313-43/3133. Hevosen hampaisto on erittäin erikoistunut ruohon syömiseen. Jatkuva kasvu juurista vähentää hampaiden kulumista. Hampaat jakautuvat kahteen selkeään ryhmään: etuhampaat tarttuvat ruohoon, poskihampaat jauhavat ruohoa.

Sekä kissaeläimillä että hevosilla on suuri diastema eli rako etuhampaiden ja takahampaiden välillä. Tämä on luonnollinen piirre monilla nisäkäslajeilla.