Tässä on katsaus pyhiinvaellukseen ja sen merkitykseen muslimeille:
Mikä on hajjin tarkoitus?
Hajj on yksi islamin viidestä pilarista, ja kaikkien työkykyisten muslimien on suoritettava se kerran elämässään. Hajj nähdään mahdollisuutena pyyhkiä menneet synnit puhtaaksi ja aloittaa alusta. Monet pyrkivät syventämään uskoaan hajjin aikana, ja jotkut naiset käyttävät palatessaan islamilaista hiuspeittoa, joka tunnetaan nimellä ”hijab”.
Hajjin fyysisistä haasteista huolimatta monet turvautuvat keppiin tai kainalosauvoihin ja vaativat, että he kävelevät reitit. Ne, joilla ei ole varaa hajjiin, saavat joskus rahoitusta hyväntekeväisyysjärjestöiltä tai yhteisön johtajilta. Toiset säästävät koko elämänsä päästäkseen matkalle. Muutamat jopa kävelevät tuhansia kilometrejä jalan Saudi-Arabiaan, ja matka kestää kuukausia.
Mikä on hajjin historia?
Hajjin riitit kulkevat reittiä, jonka profeetta Muhammad aikoinaan kulki, ja niiden uskotaan viime kädessä jäljittävän profeettojen Ibrahimin ja Ismailin eli Aabrahamin ja Ismaelin jalanjälkiä, kuten heidät on nimetty Raamatussa.
Muslimit uskovat, että Ibrahimin usko joutui koetukselle, kun Jumala käski häntä uhraamaan ainoan poikansa Ismailin. Ibrahim oli valmis alistumaan käskyyn, mutta sitten Jumala pysäytti hänen kätensä ja säästi hänen poikansa. Tarinan kristillisessä ja juutalaisessa versiossa Aabrahamia käsketään tappamaan toinen poikansa Iisak.
Pilgertäjät jäljittävät myös Ibrahimin vaimon Hagarin polkua, joka muslimien mukaan juoksi seitsemän kertaa kahden kukkulan välistä etsien vettä kuolevalle pojalleen. Perinteen mukaan Jumala toi silloin esiin lähteen, joka virtaa tänäkin päivänä. Zamzamin pyhänä kaivona tunnetulla lähteellä uskotaan olevan parantavia voimia, ja pyhiinvaeltajat palaavat usein pyhiinvaellukselta mukanaan pullot sen vettä lahjaksi.
Miksi Kaaba on niin tärkeä muslimeille?
Islamilaisen perinteen mukaan Ibrahim ja Ismail rakensivat Kaaban tuhansia vuosia sitten monoteistisen jumalanpalveluksen taloksi. Vuosien mittaan Kaabaa rakennettiin uudelleen ja se houkutteli erilaisia pyhiinvaeltajia, mukaan lukien varhaiskristittyjä, jotka asuivat aikoinaan Arabian niemimaalla. Ennen islamia Kaabaa käytettiin paikallisten heimojen palvomien pakanallisten epäjumalien säilyttämiseen.
Muslimit eivät palvo Kaabaa, mutta se on islamin pyhin paikka, koska se edustaa islamissa metaforisesti Jumalan taloa ja Jumalan ykseyttä. Tarkkamieliset muslimit ympäri maailmaa kääntävät katseensa Kaabaa kohti viiden päivittäisen rukouksensa aikana.
Mitkä ovat hajjin aikana suoritettavat rituaalit?
Pilvijät astuvat ”ihramiksi” kutsuttuun hengellisen puhtauden tilaan, jonka tarkoituksena on luopua materialismin symboleista, luopua maallisista nautinnoista ja keskittyä sisäiseen minään ulkoisen olemuksen sijaan.
Naiset luopuvat meikistä ja hajuvesistä ja pukeutuvat väljiin vaatteisiin ja päähineeseen, kun taas miehet pukeutuvat saumattomiin, valkoisiin froteevaatteisiin. Valkoisissa vaatteissa ei saa olla mitään ompeleita – rajoituksella on tarkoitus korostaa kaikkien muslimien tasa-arvoa ja estää varakkaampia pyhiinvaeltajia erottumasta toisistaan taidokkaammilla vaatteilla.
Muslimeja kielletään harrastamasta seksuaalista kanssakäymistä, leikkaamasta hiuksiaan tai trimmaamasta kynsiään ihramissa ollessaan. Pyhiinvaeltajilta on myös kiellettyä riidellä, tapella tai menettää kiukkunsa hajjin aikana. Väistämättä valtava väkijoukko ja matkan aiheuttama fyysinen uupumus kuitenkin koettelevat pyhiinvaeltajien kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta.
Hajjin ensimmäinen päivä
Hajj alkaa perinteisesti Mekasta, ja sen yhteydessä on pienempi ”umrah”-pyhiinvaellusmatka, jonka voi tehdä ympäri vuoden. Suorittaakseen umran muslimit kiertävät Kaaban seitsemän kertaa vastapäivään lausuen samalla rukouksia Jumalalle ja kävelevät sitten kahden kukkulan välillä, jotka Hagar kulki. Mekan suuri moskeija, joka on maailman suurin, kattaa Kaaban ja nämä kaksi kukkulaa.
Ennen Mekkaan menoa monet pyhiinvaeltajat vierailevat Medinan kaupungissa, jonne profeetta Muhammad on haudattu ja jonne hän rakensi ensimmäisen moskeijansa.
Hajjin toinen päivä
Vietettyään yön massiivisessa Minan laaksossa pyhiinvaeltajat suuntaavat noin 12 kilometriä Mekasta itään sijaitsevalle Arafat-vuorelle pyhiinvaelluksen huipennukseen.
He kiipeilevät kukkulalle nimeltä Jabal al-Rahma eli Armon vuori. Täällä Muhammed piti viimeisen saarnansa, jossa hän vaati tasa-arvoa ja muslimien yhtenäisyyttä. Hän muistutti seuraajiaan naisten oikeuksista ja siitä, että jokaisen muslimin henki ja omaisuus ovat pyhiä.
Auringonlaskun aikaan pyhiinvaeltajat suuntaavat Muzdalifa-nimiselle alueelle, joka sijaitsee 5,5 kilometriä Arafatista länteen. Monet kävelevät, toiset käyttävät busseja. He yöpyvät siellä ja poimivat matkan varrelta kiviä, joita käytetään symbolisessa paholaisen kivittämisessä takaisin Minassa, jossa muslimit uskovat paholaisen yrittäneen taivutella Ibrahimia alistumaan Jumalan tahtoon.
Hajjin kolme viimeistä päivää
Hajjin kolmea viimeistä päivää leimaavat kolme tapahtumaa: Kaaban lopullinen kiertäminen, kivien heittäminen Minassa ja ihramin riisuminen. Miehet ajelevat usein päänsä lopussa uudistumisen merkiksi.
Hajjin viimeiset päivät osuvat yhteen Eid al-Adhan eli uhrijuhlan kanssa, jota muslimit ympäri maailmaa viettävät Ibrahimin uskonkokeen muistoksi. Kolmipäiväisen Eidin aikana muslimit teurastavat karjaa ja jakavat lihan köyhille.
Vastaa