GoodTherapy

• March 13, 2017
• By Moshe Ratson, MBA, MS, LMFT, GoodTherapy.org Teema-asiantuntija

”Vihainen ihminen tähtää siihen, mitä hän voi saavuttaa, ja usko siihen, että saavutat tavoitteesi, on miellyttävä.” -Aristoteles

Vihalla on negatiivinen maine verrattuna positiivisiin tunteisiin, kuten onnellisuuteen, innostukseen ja toivoon. Ehkä vihan arvostuksen puute juontaa juurensa sosiaalisiin, kulttuurisiin ja uskonnollisiin syihin sekä sen usein tuhoisien lopputulosten, kuten aggression ja väkivallan, ilmeiseen ilmenemiseen. Itse asiassa monet uskovat, että meidän olisi parempi olla ilman vihaa tunteena. Kuitenkin yhä useammat sosiaali- ja evoluutiopsykologit, aivotutkijat ja mielenterveysalan ammattilaiset viittaavat siihen, että vihalla on arvokkaita ominaisuuksia ja se voi olla hyödyksi ihmiselle.

Evoluutionäkökulmasta kaikki tunteet ovat tietyissä olosuhteissa sopivia, kun ne koetaan optimaalisessa määrin, jolloin ne tarjoavat voimavarat toimia tehokkaasti haluttua päämäärää kohti. Esimerkiksi tietyt stressin ja ahdistuksen tasot patistavat meitä suoriutumaan korkealla tasolla. Suru voi olla katarttista, sillä se täyttää meidät arvostuksella sitä kohtaan, mitä olemme menettäneet, ja viestii samalla muille, että tarvitsemme tukea toipumiseen ja parantumiseen. Vastaavasti lievä tai kohtalainen viha voi auttaa meitä etenemään positiivisesti eteenpäin – mutta äärimmäinen tai krooninen viha voi tietysti olla haitaksi hyvinvoinnillemme.

Viha ei ole vain aggressiivinen reaktio. Se antaa meille usein tietoa, jonka avulla voimme paremmin suhtautua ympäröivään maailmaan (sekä itseemme). Jos näemme vihan asiana, joka antaa meille enemmän tietoa, voimme mukauttaa reaktiotamme sen mukaisesti parantaaksemme asemaamme. Tätä varten seuraavassa on luettelo hyödyistä, joita viha voi tarjota, kun tunteen sopiva taso on saavutettu.

Viha on suunniteltu edistämään selviytymistä

Emootiot ovat kehittyneet pitämään meidät turvassa. Taisteluvasteemme, joka kehittyi, jotta voisimme puolustautua vihollista tai vaaraa vastaan, juontaa juurensa vihasta. Viha on juurtunut alkukantaiseen tarpeeseemme elää ja suojella itseämme aggressiota vastaan. Viha saa ihmiset olemaan äärimmäisen valppaita uhkien suhteen ja terävöittää tarkkaavaisuuttamme. Kun saalistaja uhkaa meitä tai hyökkää kimppuumme, viha aktivoituu automaattisesti ja ajaa meidät taistelemaan vastaan ja toimimaan nopeasti ja voimakkaasti suojellaksemme itseämme.

Vihan purkautuminen on rauhoittavaa

Kun olet vihainen, koet fyysistä ja emotionaalista kipua. Kun koet fyysistä ja emotionaalista tuskaa, viha motivoi sinua voimakkaasti tekemään asialle jotain. Sinänsä viha auttaa sinua selviytymään stressistäsi purkamalla ensin kehossasi olevan jännityksen, ja näin se rauhoittaa ”hermojasi”. Siksi saatat reagoida vihaisesti ja tuntea olosi sen jälkeen rauhalliseksi.

Viha antaa hallinnan tunteen

Viha liittyy syvään hallinnan tarpeeseen. Viha suojelee sitä, mikä kuuluu meille, ja auttaa meitä tuntemaan itsemme pikemminkin vastuullisiksi kuin avuttomiksi. Vihan tehtävänä on aiheuttaa kustannuksia tai pidättää muilta hyötyjä hyvinvointimme lisäämiseksi. Yksilöt, jotka kokevat ja osoittavat vihaansa asianmukaisesti, ovat paremmassa asemassa täyttämään tarpeensa ja hallitsemaan kohtaloaan kuin ne, jotka tukahduttavat vihansa. Tästä huolimatta on tärkeää varoa joutumasta pakkomielteiseksi siitä vallan tunteesta, jota viha voi herättää.

Viha antaa meille energiaa

Eloonjäämisen näkökulmasta puolustamme itseämme, kun kostamme ja saamme muut ihmiset pelkäämään meitä. Viha suojelee meitä, kun joku haluaa satuttaa meitä. Se antaa meille voimaa ja aggressiivisuutta, joka auttaa meitä voittamaan vahvemman vihollisen. Arkipäivän tilanteissa viha toimii positiivisena voimana, joka motivoi meitä puolustamaan itseämme ja löytämään luovasti ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin. Kuten Richard Davidson sanoo, viha ”mobilisoi voimavaroja, lisää valppautta ja helpottaa esteiden poistamista tavoitteidemme tavoittelun tieltä, erityisesti jos viha voidaan erottaa taipumuksesta vahingoittaa tai tuhota.”

Viha motivoi meitä ratkaisemaan ongelmia

Kun meistä tuntuu, että asiat eivät ole kohdallaan, voimme suuttua. Jos asiat eivät ole niin kuin niiden pitäisi olla ja niihin on saatava muutos, viha ajaa meitä tekemään jotain ja motivoi meitä löytämään ratkaisuja ongelmiin. Viha laukeaa, kun kohtaamme esteen tai yksilön (tai jotain muuta), joka estää tarpeemme. Se valmistaa meitä käsittelemään tiellämme olevaa estettä tai ongelmaa, jotta pääsemme sinne, missä haluamme olla.

Viha saa meidät tiedostamaan epäoikeudenmukaisuuden

Kokeilemme usein vihaa, kun meiltä evätään oikeudet tai kun joudumme kohtaamaan loukkauksia, epäkunnioitusta, epäoikeudenmukaisuutta tai hyväksikäyttöä. Viha toimii sisäisenä ohjausjärjestelmänä, joka osoittaa, että jokin ei ole aivan oikein, että joku on kohdellut meitä epäoikeudenmukaisesti tai epäreilusti. Viha auttaa viestimään muille: ”Sinun on parasta kohdella minua oikeudenmukaisesti, muuten joudut maksamaan kovan hinnan.” Maailmanlaajuisella tasolla reiluuden puutteen vastustaminen voi estää ihmisiä käyttämästä toisia hyväkseen. Tämäntyyppinen viha voi saada aikaan myönteisiä muutoksia yhteiskunnassa ja lisätä huonon käytöksen sosiaalisia kustannuksia.

Viha ajaa meitä kohti tavoitteitamme

Viha ajaa meitä tavoittelemaan haluamiamme päämääriä ja palkkioita. Kun emme saa haluamaamme, viha laukeaa ja osoittaa, että olemme etääntyneet halutuista tavoitteistamme. Viha pyrkii poistamaan kaiken sen, mikä estää meitä toteuttamasta toiveitamme. Se energisoi ja patistaa meitä toimimaan tavoitteidemme saavuttamisen ja ihanteidemme eteen työskentelyn hyväksi.

Viha ruiskuttaa optimismia

Yllättäen viha voi laukaista optimismia. Se voi rohkaista meitä keskittymään siihen, mitä toivomme saavuttavamme, sen sijaan, että keskittyisimme pelkästään kipuun, loukkaukseen tai uhriksi joutumiseen. Vihajärjestelmä on suunnattu siihen, mikä on saavutettavissa, ei mahdottomaan. Kun olemme vihaisia, tunnemme usein myönteisesti kykymme muuttaa tilannetta, mikä antaa meille voimaa ryhtyä toimiin ja siirtyä epätoivotusta tilanteesta toivottavaan.

Viha toimii sosiaalisena ja henkilökohtaisena arvomittarina ja säätelijänä. Se aktivoituu, kun arvomme eivät ole sopusoinnussa kohtaamamme tilanteen kanssa. Vastaavasti se tekee meidät tietoisiksi syvälle juurtuneista uskomuksistamme ja siitä, mitä edustamme.

Anger suojelee arvojamme ja uskomuksiamme

Anger toimii sosiaalisena ja henkilökohtaisena arvoindikaattorina ja säätelijänä. Se aktivoituu, kun arvomme eivät ole sopusoinnussa kohtaamamme tilanteen kanssa. Vastaavasti se tekee meidät tietoisiksi syvään juurtuneista uskomuksistamme ja siitä, mitä edustamme. Se myös motivoi meitä korjaamaan ristiriidan ja ryhtymään toimiin tilanteen (tai uskomuksemme) muuttamiseksi, jotta kohtaamamme todellisuus vastaisi arvojamme.

Viha on neuvotteluväline

Viha purkautuu luonnostaan, kun joku asettaa hyvinvoinnillesi alhaisemman arvon tai painoarvon suhteessa omaansa. Vihan tarkoituksena on kalibroida tilanne uudelleen ja siten nostaa arvoamme. Viha myös vahvistaa voimakkaasti kantaamme ja saattaa johtaa siihen, että muut suostuvat siihen. Viha saa meidät reagoimaan konfliktiin tavalla, joka auttaa meitä tinkimään eduksemme. Se saa muut miettimään kantansa uudelleen meidän kantaamme vastaan. Se viestii toiselle osapuolelle: ”Se, mitä ehdotat, on minulle liian kallista. Sinulle olisi parempi, jos muuttaisit minulle antamaasi arvoa (pienentäisit kustannuksiani tai lisäisit arvoasi).”

Viha lisää yhteistyötä

Jos viha on perusteltua ja reaktio on asianmukainen, yleensä väärinkäsitys korjataan, mikä johtaa yhteistyön lisääntymiseen. Viha kertoo muille, että on tärkeää kuunnella meitä – että meitä ärsyttää ja että on viisasta kiinnittää huomiota sanoihimme. Viha viestii: ”En pidä tilanteesta, ja meidän on työskenneltävä yhdessä paremman ratkaisun löytämiseksi.” Viha saa sinut puolustamaan itseäsi ja haastamaan vastapuolen rakentavasti. Näin ollen viha kannustaa yhteistyöhön.

Viha parantaa neuvotteluasemia

Viha voi johtaa parempiin tuloksiin liikeneuvotteluissa. Kun kaksi osapuolta neuvottelee, se neuvottelija, joka vaikuttaa vihaisemmalta, voi olla paremmassa asemassa kallistamaan sopimusta omaksi edukseen. Vastaavasti, kun toinen osapuoli uskoo toisen neuvottelupuolen olevan vihainen, se saattaa olla halukkaampi tekemään kompromisseja. Tässä mielessä viha toimii neuvotteluvälineenä, jota käytetään suostutteluun, sopimukseen pääsemiseen tai neuvotteluaseman parantamiseen.

Viha peittää kipeät tunteet

Samankaltainen kuin Sigmund Freudin puolustusmekanismit, jotka ovat olemassa persoonallisuuden suojelemiseksi sietämättömältä ahdistukselta, kun ego on hyökkäyksen kohteeksi joutunut, viha palvelee tätä kriittistä psykologista tehtävää. Viha on raaka, ”pinnallinen” tunne, joka estää (puolustaa/lukitsee) sinua tuntemasta vielä tuskallisempia tunteita. Esimerkiksi henkilö, jonka kumppani on pettänyt, saattaa käyttää vihaa kontrolloidakseen kumppaniaan sen sijaan, että jakaisi omaa tuskaansa, jota on vaikea kestää.

Viha työntää meitä saavuttamaan syvemmän minän

Viha on yleisesti ottaen hyvin ilmeinen tunne, ja ajoittain se voi olla tuliperäinen. Kuitenkin – kuten tulivuori, joka muodostuu, kun magma työntyy maankuoren läpi alhaalta ylöspäin ja laskeutuu laavaksi pinnalle – on monia voimia, jotka työntävät vihaa pintaan, kuten pelko ja puolustautuminen. Se voi olla pelkoa hallinnan menettämisestä tai pelkoa yksin jäämisestä, hylätyksi tulemisesta, hylätyksi tulemisesta, rakastamattomuudesta jne. Viha antaa tietoa itsestämme, sillä se on kerros syvempiä asioita, jotka ovat eniten piilossa. Siksi on tärkeää jäljittää vihan jäljet ja kaivautua syvemmälle löytääkseen sen lähteen ja puuttuakseen siihen. Vasta kun olemme puuttuneet vihaan johtavaan tukokseen, voimme vapautua kurjuudesta, jota se joskus aiheuttaa.

Viha voi johtaa itsensä parantamiseen

Viha voi tehdä sinusta paremman ihmisen ja se voi olla positiivisen muutoksen voima. Se antaa oivalluksen virheistämme ja puutteistamme. Jos siihen suhtaudutaan rakentavasti, se voi johtaa myönteisiin tuloksiin. Aivan kuten motivaatio, se voi johtaa itsensä muuttamiseen. Jos ihminen esimerkiksi tietää, että tietyt asiat saavat hänet suuttumaan, hän voi työskennellä näiden laukaisevien tekijöiden parissa parantaakseen reaktiotaan niihin ja siten parantaa elämänlaatuaan ja ihmissuhteitaan.

Vihan tunteminen lisää tunneälyä

Yksilöillä, jotka ovat halukkaita omaksumaan epämiellyttäviä tunteita, kuten vihaa, sen sijaan, että välttelisivät tai tukahduttaisivat niitä, on suurempi tunneäly. Tunneälykkäät yksilöt eivät vastusta vihaa, vaan hyödyntävät sen ”viisautta” sen myönteisten puolien saamiseksi. Tämän seurauksena heillä on erittäin joustavat tunnereaktiojärjestelmät ja he ovat sopeutumiskykyisempiä ja joustavampia.

Johtopäätös

Epäsuotuisasta maineestaan huolimatta rakentavan vihan käsite on saamassa yhä enemmän empiiristä tukea tutkijoilta, ja sillä voi olla hyödyllinen rooli elämässämme. Viha on olennainen osa taistele tai pakene -mekanismiamme. Sillä oli selviytymistarvetta menneisyydessä, ja sillä on jonkin verran positiivista arvoa myös nykyisyydessä. Motivaatio ja toiminta, jotka saavat voimansa vihasta, voivat viedä meitä kohti tavoitteitamme. Se patistaa meitä korjaamaan maailmassa näkemämme vääryydet ja tekemään asiat oikein.

Äärimmäinen viha on tehokasta vakavissa hengenvaarallisissa tilanteissa. Tästä moodista on kuitenkin harvoin hyötyä jokapäiväisessä elämässä. Avain sen tehokkuuteen on se, että viha ilmaistaan tilanteeseen sopivalla intensiteetillä, samalla kun se koetaan (sen sijaan, että sitä tukahdutetaan) ja sitä hyödynnetään viisaasti. Kuten Aristoteles sanoi, meidän on oltava vihaisia ”oikealle henkilölle ja oikeassa määrin ja oikeaan aikaan ja oikeaan tarkoitukseen ja oikealla tavalla”. Hän lisäsi, että tämä ei ole helppoa.

Haluaisin päättää puheenvuoroni käyttämällä metaforaa: Viha, kuten tuli, on alkuvoima. Hallitsemattomana se voi olla tuhoisa, mutta hallittuna ja viisaasti käytettynä se voi olla hyödyllinen ja voimakas väline, joka johtaa valaistumiseen.

1. Davidson, R. (2012). The Emotional Life of Your Brain: How Its Unique Patterns Affect the Way You Think, Feel and Live-and How You Can Change Them. London, UK: Penguin Books.
2. Fischhoff, B., Gonzalez, R. M., Lerner, J. S., & Small, D. A. (2005). Evolving Judgments of Terror Risks: Foresight, Hindsight, and Emotion. Journal of Experimental Psychology: Applied, 11(2), 124-139
3. Ford, B. Q., & Tamir, M. (2014). Preferring Familiar Emotions: Kuten haluat (ja pidät) sitä? Cognition and Emotion, 28, 311-324.
4. Henk, A. et al. (2010). Vihan taito: Palkitsemiskonteksti kääntää välttämisreaktiot vihaan liittyviin kohteisiin lähestymistavaksi. Psychological Science 21, 1406-10.
5. Lerner J.S., & Keltner D. (2001). Pelko, viha ja riski. Journal of Personality and Social Psychology, 81, 146-159.
6. Lickerman, A. (2012). The Undefeated Mind: On the Science of Constructing an Indestructible Self. Deerfield Beach, FL: Health Communications, Inc.
7. Sell, A. et al. (2005). Welfare Tradeoff -suhteiden sääntely: Three Tests of an Evolutionary-Computational Model of Human Anger. Diss Abstr Int B Sci Eng. 2006;66(8-B):4516.
8. Van Kleef, G. A. (2010). Kehittyvä näkemys tunteista sosiaalisena tietona. Social and Personality Psychology Compass, 4/5, 331-343.