”Suuntaviivojen mukaan, jos munuaismassan tiheys on alle 20 Hounsfieldin yksikköä (HU), se on suurella todennäköisyydellä kysta, ja useimmat radiologit menevätkin tämän mukaan”, sanoo Fox Chasen kirurgisen onkologian osaston puheenjohtaja Robert G. Uzzo, MD, MBA, FACS. ”Tässä tutkimuksessa löysimme paljon potilaita, joille oli tehty tähystys ja joille oli sanottu, ettei heidän tarvitse olla huolissaan, koska vaurio oli todennäköisesti kysta. Mutta itse asiassa se oli syöpä.”

PHILADELPHIA (13. joulukuuta 2019) – Fox Chase Cancer Centerin tutkijoiden uudessa kuvantamistutkimuksessa on havaittu, että monet pienet munuaisvauriot, jotka löydettiin vahingossa kuvantamistutkimusten aikana ja jotka luokiteltiin hyvänlaatuisiksi, voivat itse asiassa olla syöpää.

”Ohjeiden mukaan, jos munuaisen massan tiheys on alle 20 Hounsfieldin yksikköä (HU), se on suurella todennäköisyydellä kysta, ja tämän mukaan useimmat radiologit menevät”, sanoo Robert G. Uzzo, MD, MBA, FACS, Fox Chasen kirurgisen onkologian osaston puheenjohtaja. ”Tässä tutkimuksessa löysimme paljon potilaita, joille oli tehty tähystys ja joille oli sanottu, ettei heidän tarvitse olla huolissaan, koska vaurio oli todennäköisesti kysta. Tosiasiassa se olikin syöpä.”

Uzzon mukaan monet skannaukset, jotka tehdään potilaiden tutkimiseksi epäspesifisen vatsa- tai ruoansulatuskanavan vaivan vuoksi, tehdään ilman kontrastiväriä. Jos munuaisesta löydetään vaurio, radiologit mittaavat usein sen tiheyden HU:lla, joka mittaa kohteiden säteilytiheyttä. Jos leesio on alle 20 yksikköä, sitä nimitetään munuaiskystaksi, jotka ovat suurelta osin hyvänlaatuisia.

Kliinisessä kokemuksessaan Uzzo ja kollegat olivat havainneet, että monilla potilailla, joilla oli diagnosoitu papillaarinen munuaissyöpätyyppi, oli usein kasvaimia, jotka eivät olleet kovin tiheitä ja jäljittelivät kystaa.

Arvioidakseen tätä tarkemmin he etsivät Fox Chase -laitoksessa papillaarisen munuaissolusyövän vuoksi esiteltyjä potilaita, joiden leesion tiheys mitattiin ennen kontrastivärin antamista ja joilla todettiin olevan matala kontrastia edeltävä vaimennus (ts, leesiot, joiden tiheys oli alle 20 HU). He kokosivat suurimman koskaan aiheesta julkaistun sarjan Fox Chase Comprehensive Kidney Program -ohjelmassa vuosina 2003-2017 hoidetuista potilaista.

Puolella papillaarista RCC:tä sairastavista potilaista oli preoperatiivisessa tietokonetomografiakuvauksessa hyvin matala pre-kontrasti attenuaatio, ja ne olisi nykyisiä ohjeita käyttäen mahdollisesti diagnosoitu virheellisesti hyvänlaatuiseksi leesioksi. Lisäksi 80 prosentilla potilaista, jotka olisi diagnosoitu väärin, oli tyypin 2 papillaarinen munuaissolusyöpä, johon liittyy huono kliininen tulos. Itse asiassa Uzzo ja kollegat havaitsivat, että näillä aggressiivisemmilla tyypin 2 syövillä oli todennäköisemmin alhaisempi prekontrastinen vaimeneminen kuin tyypin 1 kasvaimilla.

”Radiologien ei pitäisi hylätä munuaisten matalan tiheyden leesioita ei-kontrastikuvissa, varsinkaan jos leesio ei ole homogeeninen”, Uzzo sanoi. ”Urologeille suosittelisin samaa, hieman korkeampaa epäilyindeksiä siitä, että jotkut massat munuaisissa, joiden tiheys on 15-20 HU, ovat munuaissyöpiä.”

Kirjoitus ”Non-Contrast Imaging Characteristics of Papillary Renal Cell Carcinoma: Implications for Diagnosis and Subtyping” julkaistiin The Canadian Journal of Urology -lehdessä.