Kammiodepolarisaation seuraaminen QRS-kompleksin kautta elektrokardiogrammissa sähköisen johtumisen tarkkailemiseksi

.

Seuraa kammion depolarisaatiota QRS-kompleksin kautta elektrokardiogrammissa sähköisen johtumisen havainnoimiseksi

Tässä videossa näytetään, kuinka nopeasti sähköinen impulssi johdetaan sinusolmukkeesta kammioihin. Elektrokardiogrammissa näkyvät Q-, R- ja S-aallot (QRS-kompleksi) edustavat kammioiden depolarisaatiota.

Encyclopædia Britannica, Inc. Katso kaikki tämän artikkelin videot

Sähkökardiografia, sydänlihaksen sydämenlyönnin aikana synnyttämän sähkövirran graafinen jäljitysmenetelmä (elektrokardiogrammi; EKG tai EKG). Jäljitys tallennetaan elektrokardiografilla (itse asiassa suhteellisen yksinkertaisella jousigalvanometrillä), ja sen avulla saadaan tietoa sydämen tilasta ja suorituskyvystä. Hollantilainen fysiologi Willem Einthoven kehitti ensimmäisen elektrokardiogrammin vuonna 1903, ja monien vuosien ajan jäljitystä kutsuttiin EKG:ksi saksalaisen Elektrokardiogrammin mukaan. 1960-luvun lopulla tietokonepohjainen elektrokardiografia tuli käyttöön monissa suuremmissa sairaaloissa.

sähköjohtuminen sydämessä
sähköjohtuminen sydämessä

Sähköjohtumista sydämessä terveillä yksilöillä säätelevät sinusolmukkeessa olevat tahdistinsolut. Sähköimpulssit johdetaan sinusolmukkeesta eteis-kammiosolmukkeeseen ja Hisin kimppuun, kimppuhaarojen kautta kammioihin.

Encyclopædia Britannica, Inc.

jännityslihakset ihmissydämessä
>Lue lisää aiheesta
Ihmisen sydämen sydän- ja verenkiertoelimistö: Elektrokardiogrammi
Sydämen jokaisesta depolarisaatiosta syntyvää sähköimpulssia voidaan luonnehtia ja tutkia elektrokardiogrammin avulla….

Elektrokardiogrammi tehdään kiinnittämällä elektrodeja kehon eri osiin. Sydämen sähköistä toimintaa rekisteröivät elektrodit asetetaan 10 eri kohtaan: yksi kuhunkin neljään raajaan ja kuusi eri kohtaan rintakehän etupinnalla. Kun elektrodit on asetettu paikoilleen, kehon ulkopuolisesta lähteestä syötetään millivoltti, jotta laite voidaan kalibroida. Elektrokardiogrammien vakioiminen mahdollistaa niiden vertailun, kun ne on otettu henkilöstä toiseen ja ajoittain samasta henkilöstä.

sähkökardiografia
sähkökardiografia

(Vasemmalla) Sähkökardiogrammi, jossa näkyvät poikkeamat, jotka kuvastavat sydämen eteisten ja kammioiden vuorottelevia supistumisia yhden sydämenlyönnin aikana. (Oikealla) Eteiset, kammiot ja muut sydämen impulssia johtavan järjestelmän osat.

Encyclopædia Britannica, Inc.

Normaalissa elektrokardiogrammissa näkyvät tyypilliset ylös- ja alaspäin suuntautuvat taipumat, jotka heijastavat sydämen eteisten (kaksi ylempää kammiota) ja kammioiden (kaksi alempaa kammiota) vuorottelevaa supistumista. Ensimmäinen ylöspäin suuntautuva poikkeama, P, johtuu eteisten supistumisesta, ja sitä kutsutaan eteiskompleksiksi. Muut poikkeamat – Q, R, S ja T – johtuvat kaikki kammioiden toiminnasta, ja niitä kutsutaan kammiokomplekseiksi. Mikä tahansa poikkeama normaalista tietyssä EKG:ssä on merkki mahdollisesta sydänsairaudesta.

Elektrokardiogrammista on eniten hyötyä sydämen rytmihäiriöiden, akuuttien ja aiempien sydäninfarktien (sydänkohtausten), sydänpussin sairauksien ja sydämen (eteis- ja kammioperäisten) laajentumien diagnosoinnissa. Myös hypertensio (korkea verenpaine), kilpirauhassairaus ja tietyntyyppinen aliravitsemus voivat paljastua EKG:n avulla. Lisäksi elektrokardiografian avulla voidaan selvittää, onko hidas syke fysiologinen vai johtuuko se sydämen salpauksesta.

intensiivihoitoyksikkö
intensiivihoitoyksikkö

Monitori, joka näyttää tietoja useiden potilaiden sydämen toiminnasta tehohoitoyksikössä.

© /Thinkstock

Hanki Britannica Premium -tilaus ja hanki pääsy yksinoikeudelliseen sisältöön. Tilaa nyt

Kuntoelektrokardiogrammia eli EKG-stressitestiä käytetään arvioimaan sepelvaltimoiden kykyä toimittaa happea sydämen joutuessa standardoidun harjoitusprotokollan aiheuttaman rasituksen kohteeksi. Jos sydämen verenkierto vaarantuu rasituksen aikana, sydänlihaksen riittämätön hapensaanti rekisteröidään tyypillisinä muutoksina EKG:ssä, jotka viittaavat sepelvaltimotautiin (sepelvaltimoiden ahtautumiseen). Normaali EKG ei kuitenkaan sulje pois merkittävää sepelvaltimotautia eikä ennusta taudin kulkua.