TRANSCRIPT

Dr. Jones: Diabetes ja virtsarakko, et koskaan ajattele, että nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Ajattelet kuppikakkua ja diabetesta, et virtsarakkoa ja diabetesta, mutta tänään puhumme diabeteksesta ja virtsarakosta. Tässä on tohtori Kirtly Jones ja tässä on The Scope.

Kuuluttaja: Kattaen kaikki naisten terveyteen liittyvät näkökohdat, tämä on The Seven Domains of Women’s Health ja tohtori Kirtly Jones The Scope -ohjelmassa.

Tohtori Jones: Täällä The Scope -studiossa meillä on tohtori Sara Lenherr, joka on koulutukseltaan urologi, mutta joka on erikoistunut neurologiaan. Tänään puhumme diabeteksesta, koska diabetes on monimutkainen sairaus. Se vaikuttaa kaikkiin kehon osiin, ja virtsarakko on sekä hermojen että sokerin ja ongelmien viimeinen yhteinen väylä. Tervetuloa The Scopeen, Sara.

Tohtori Lenherr: Jones: Kiitos, että sain olla mukana.

Tohtori Jones: Luulen, että omassa käytännössäni diagnosoin joskus diabeteksen naisten virtsaamistiheyden vuoksi. Voitteko siis kertoa meille hieman siitä, miten diabeteksen ensimmäiset merkit saattavat vaikuttaa virtsarakkoon?

Tohtori Lenherr: Joskus naisilla, joilla on huonosti hallittu diabetes, virtsarakko kouristelee liian usein, ja se voi olla hyvin häiritsevää. Se saa heidät tuntemaan, että heidän on mentävä useammin ja kiireellisemmin.

Tohtori Jones:

Tohtori Lenherr: Joskus myös ihmisillä, jotka eivät vielä tiedä, että heillä on diabetes, heidän sokerinsa on korkea, munuaiset yrittävät laimentaa tuota sokeria, ja he vain pissaavat paljon.

Tohtori Lenherr: Jones: Kyllä, usein nämä potilaat erittävät liikaa virtsaa, koska heidän munuaistoimintansa on heikentynyt, ja siksi he vain erittävät enemmän virtsaa kuin rakko pystyy käsittelemään, ja se saa heidät tuntemaan, että heidän on mentävä useammin, ja he menevätkin.

Tohtori Jones:

Tohtori Lenherr: Jones: Juuri niin: Pitkällä aikavälillä diabetes vaikuttaa kuitenkin jalkojen hermoihin ja vaikuttaa muihin aivojen osiin, mutta puhutaan rakosta pitkäaikaisessa diabeteksessa.

Tohtori Lenherr: Lenher: Diabetes voi pitkään sairastaneilla potilailla vaikuttaa sormiin ja varpaisiin, ja kaikki tämä tunto vaikuttaa myös kaikkiin virtsarakkoon meneviin hermoihin, joten virtsarakko ei välttämättä supistu oikeaan aikaan. Joko se on yliaktiivinen tai aliaktiivinen. Se ei supistu tarpeeksi hyvin, ja siksi se ei puristu silloin, kun sitä halutaan, eikä rakko tyhjene kokonaan.

Tohtori Jones: Eli diabeteksen osalta haluamme varmasti, että ihmiset ovat hyvässä kontrollissa, koska se saattaa auttaa varhaisessa vaiheessa moniin virtsarakon oireisiin, eli jos sokerit ovat kunnossa, virtsarakko on luultavasti hyvässä kunnossa. Mutta niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat olleet diabeetikkoja jo pitkään eivätkä ole olleet niin hyvin hallinnassa ja joilla on nyt pysyvämpiä vaurioita, miten se diagnoosi tehdään?

Tohtori Lenherr: Jones: Yleensä tarkistamme ja katsomme, tyhjeneekö virtsarakko kokonaan vai ei, joten kun se on tyhjentynyt, voimme sitten tarkistaa ja katsoa, onko virtsarakkoon jäänyt jäännöstä, ja sitten voimme myös tarkistaa virtsarakon toimintakokeet, joissa mittaamme paineet virtsarakon sisällä ja katsomme, miten virtsarakko käyttäytyy täyttyessään ja yrittäessämme tyhjentää sitä.

Tohtori Jones: Onko se hyvin mukavaa? Vakuuttakaa minulle, että se ei tule olemaan kivulias testi.

Tohtori Lenherr: Lenherr: Se on hyvin yksinkertainen testi, joka tehdään toimistossa. Laitamme hyvin pienen katetrin, joka on pienempi kuin tietokoneeseen menevä hiiren johto, ja asetamme sen virtsarakon sisään, ja asetamme myös hyvin samanlaisen pienen katetrin peräsuolen sisään. Tämä auttaa meitä katsomaan, miten virtsarakko käyttäytyy täyttyessään ja tyhjentyessään, mittaamaan näitä paineita ja näkemään, toimivatko virtsarakon hermot huonosti vai eivät.

Tohtori Jones: Okei, ehkä minä ottaisin tämän testin. Okei, ottaisin tämän testin. Tein siis tämän testin ja virtsarakkoni ei supistu kovin hyvin. Mitä te aiotte tehdä? Mitä voitte tehdä auttaaksenne minua tässä asiassa?

Tohtori Lenherr: Lenherr: Riippuen siitä, kuinka paljon virtsarakko on vahingoittunut, joskus joudumme itse asiassa antamaan potilaille pienen katetrin neljän tunnin välein hereillä ollessaan, jotta he voivat tyhjentää rakkonsa sen sijaan, että he yrittäisivät pissata sen ulos. Mutta jos virtsarakon toimintakyky on jonkin verran palautunut, joskus voimme itse asiassa antaa virtsarakon tahdistimen, joka auttaa virtsarakkoa supistumaan paljon tehokkaammin, ja siksi rakko pystytään tyhjentämään ilman katetria.

Tohtori Jones: Miten on ihmisten ikääntyessä? Ajattelen iäkästä potilasta, jolla on niin sanottu komorbiditeetti, eli hän on vanhempi, hänellä on diabetes, hänellä on sydänsairaus, koska se on vaikuttanut hänen sydämeensä, ehkä hänellä on ollut aivohalvaus. Virtsankarkailu on yleisin syy joutua hoitokotiin. Mitä me siis teemme ikääntyneille ihmisille? Voivatko he itse tehdä katetroinnin, vai voiko perhe auttaa heitä tässä?

Tohtori Lenherr: Se on tasapainoilua hoitotavoitteiden selvittämisen välillä. Jotkut potilaat ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että perhe auttaa heitä katetroinnissa, jos he tarvitsevat sitä. Joskus potilaat haluavat mieluummin, etteivät heidän perheenjäsenensä mene sinne alas ja auta heitä syöttämään katetria, ja riippuen siitä, miten rakko toimii, voi olla erittäin hyvä vaihtoehto jättää krooninen katetri paikalleen.

Yleensä pyrimme sijoittamaan katetrin suprapubiseen paikkaan eli aivan häpyluun yläpuolelle napanuoran alapuolelle, ja se auttaa tyhjentämään virtsarakon ja parantaa elämänlaatua monilla potilailla. Mutta nämä ovat todella erikoistuneita keskusteluja, joita käymme sekä potilaiden että heidän perheidensä kanssa selvittääksemme, kuka auttaa potilasta ja kuka pystyy auttamaan pitämään potilaan turvallisena ja onnellisena.

Joitakin palkitsevimpia keskusteluja ovat nämä keskustelut, joissa saat potilaat ymmärtämään, että nämä ovat minun valintani ja nämä ovat minun hoitotavoitteeni, ja että se ei aina ole pikaratkaisu, eikä se aina ole kaikkein monimutkaisin ratkaisu. Joskus tarvitaan vain jotain yksinkertaista, josta kaikki ovat yhtä mieltä, että haluan, että elämäni on tällaista, ja minä tarjoan heille näitä ratkaisuja.

Kuuluttaja: TheScopeRadio.com on Utahin yliopiston terveystieteiden radio. Jos pidit kuulemastasi, muista saada uusinta sisältöä seuraamalla meitä Facebookissa. Klikkaa vain Facebook-kuvaketta TheScopeRadio.com-sivustolla.