Kymmenien vuosien aikana unkarilaiselta hautausmaalta on kaivettu esiin kymmeniä keinotekoisesti deformoituja ”avaruusolentojen kaltaisia” kalloja, jotka ovat yli 1 000 vuotta vanhoja. Nyt nämä kallot paljastavat, miten Rooman valtakunnan romahdus sai aikaan yhteiskunnallisia muutoksia alueella.
Viidennellä vuosisadalla jKr. ihmiset Keski-Euroopassa harrastivat kallonsidontaa, käytäntöä, joka pidentää dramaattisesti pään muotoja. Nämä muutetut kallot olivat niin jyrkästi epämuodostuneita, että jotkut ovat verranneet niitä scifi-ulkofiguureiden päihin. Viides vuosisata oli myös poliittisten levottomuuksien aikaa, kun Rooman valtakunta romahti ja Aasiassa ja Itä-Euroopassa asuvat ihmiset joutuivat hyökkäävien hunnien, aasialaisen paimentolaisryhmän, syrjäyttämiksi.
Unkarissa Mözs-Icsei dűlőssä sijaitsevalla hautausmaalla, joka kaivettiin esiin ensimmäisen kerran vuonna 1961, oli alueen suurin kokoelma pitkänomaisia kalloja. Uusi tutkimus kokoaa yhteen, miten kallonsidontayhteisöt elivät rinnakkain muiden kulttuurien kanssa poliittisen epävakauden aikoina – ja miten kallojen venyttelyperinne saattoi olla jaettu ryhmien välillä.
Related: Kuvissa: Muinainen pitkäkalloinen nainen rekonstruoitu
Käytäntö, jossa päätä venytettiin keinotekoisesti sitomalla ne tiukasti lapsuudessa, juontaa juurensa paleoliittiselta kaudelta, ja se on säilynyt nykyaikaan asti, tutkimuksen pääkirjoittaja Corina Knipper ja toisena kirjoittajina toimineet István Koncz, Zsófia Rácz ja Vida Tivadar kertoivat Live Sciencen sähköpostitse. Kallonsidonta levisi Keski-Aasiassa toisella vuosisadalla eaa., levisi Eurooppaan noin toisella ja kolmannella vuosisadalla jKr. ja tuli yhä suositummaksi Keski-Euroopassa viidennen vuosisadan alkupuoliskolle jKr. mennessä, kirjoittajien mukaan.
”Tutkimamme Mözsin löytöpaikka edustaa tätä ajanjaksoa ja on erinomainen esimerkki yhteisöstä, jossa tapa oli hyvin yleinen”, kirjoittajat kertoivat.
Uutta tutkimusta varten tutkijat tutkivat 51 pitkänomaista kalloa, jotka olivat peräisin hautauksista Mözsin hautausmaalta, joka sijaitsi aikoinaan roomalaisessa provinssissa, joka tunnettiin nimellä Pannonia Valeria. Haudat, yhteensä 96, oli jaettu kolmeen ryhmään, ja ne edustivat kolmea sukupolvea vuodesta 430 jKr. siihen asti, kun hautausmaa hylättiin vuonna 470 jKr.
Ensimmäisen hautaryhmän uskotaan olevan hautausmaan perustajaryhmä, ja heidän jäännöksensä on haudattu roomalaistyylisiin hautoihin. Toinen ryhmä on haudattu tyyliin, joka näyttää olevan peräisin alueen ulkopuolelta, kun taas kolmas ryhmä yhdistää roomalaisesta ja muusta perinteestä ammentavia hautaustapoja.
Henkilöitä, joilla oli keinotekoisesti venytetty kallo, löytyi kaikista kolmesta hautaryhmästä, ja pitkänomaisia kalloja oli noin 32 prosenttia ensimmäisen ryhmän hautauksista, 65 prosenttia toisen ryhmän hautauksista ja 70 prosenttia kolmannen ryhmän hautauksista. Vaihtelut kalloissa olevien urien sijainnissa ja suunnassa viittaavat kuitenkin siihen, että ryhmissä käytettiin erilaisia sidontatekniikoita.
Luiden isotooppien eli atomien eri versioiden analysointi antoi lisää vihjeitä siitä, mistä myöhempien hautausten yksilöt olivat kotoisin. Jotkut olivat peräisin Mözsin läheltä, ja toiset asettuivat sinne siirtymisen jälkeen. Eri alkuperää olevien ihmisten sekoittuminen keskenään hautausmaalla viittaa siihen, että nämä ryhmät elivät yhdessä ja perustivat yhteisön, jossa aikoinaan alueellisia kulttuuritapoja ja -käytäntöjä – kuten ruokavaliota tai pään sitomista – jaettiin ja omaksuttiin ryhmien välillä Rooman valtakunnan loppuaikoina.
Aiemmin arkeologit olivat olettaneet, että Pannonia Valeriaan saapuneet uudet tulokkaat asettuivat haudoista löytyneiden esineiden perusteella asumaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka olivat asuneet siellä jo roomalaisten aikana.
”Uuden tekniikan – isotooppianalyysin – soveltaminen auttoi suunnattomasti ymmärtämään yhteisön muodostumista ja elämäntapaa viidennellä vuosisadalla”
tutkimuksen osatekijät sanovat. ”Paljastimme tietoja ruokavaliosta ja todisteita siitä, että ihmiset todella liikkuivat, mihin ei olisi päästy käsiksi pelkästään klassisilla antropologisilla ja arkeologisilla menetelmillä.”
Tulokset julkaistiin verkossa tänään (29.4.) PLOS ONE -lehdessä.
- Kuvissa: ”Muukalaisten” kallot paljastavat oudon, muinaisen perinteen
- Maailman 25 salaperäisintä arkeologista löytöä
- Kuvagalleria: Odd Alien-looking skeleton poses medical mystery
Originally published on Live Science.
TARJOUS: Säästä 45 % ’How It Works’ ’All About Space’ ja ’All About History’ -kirjoissa!
Rajoitetun ajan voit tilata minkä tahansa myydyimmistä tiedelehdistämme digitaalisesti vain 2,38 dollarilla kuukaudessa eli 45 % alennuksella kolmen ensimmäisen kuukauden normaalihinnasta.Katso diili
Uudemmat uutiset
Vastaa