Ennen koronaviruspandemian alkua Julio Castron päivät alkoivat kello 6.30 aamulla pitkällä kävelyllä Home Depotin parkkipaikalle toivoen, että joku palkkaisi hänet tekemään töitä, kuten pihatöitä tai maalausta.

Guatemalalainen maahanmuuttaja tienasi hyvänä viikkona 500 dollaria, mikä riitti hänen ja hänen perheensä toimeentuloon.
Nyt, kun suuri osa Yhdysvaltojen taloudesta on pysähdyksissä, hän on onnekas, jos hän saa lainkaan rahaa.
Viime iltapäivänä Castro ja eräs toinen päivätyöläinen raatoivat rakentaakseen lyhyttä jakomuuria suurista kivistä ja sementistä eräässä Berkeleyn, Kalifornian, hyvin toimeentulevassa kaupunginosassa. Se oli hänen ensimmäinen työnsä yli kahteen kuukauteen.
”Lakkasin käymästä Home Depotissa tilanteen takia”, Castro sanoi.

Päivätyöntekijänä, jolla ei ole omaa autoa, hänellä ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin nousta kenen tahansa häntä palkkaavan autoon, jolloin hän joutuu lähelle ihmistä, jolla voi olla koronavirustartunta tai sitten ei. Lisäksi hän huomauttaa, että hyvin harvat ihmiset palkkaavat tällä hetkellä päivätyöntekijöitä.
Ennen Yhdysvaltoihin tuloaan Castro opetti peruskoulua. Hän sanoo, että huumekauppiaat murhasivat hänen isänsä, minkä vuoksi hän päätti paeta Guatemalasta. Hän saapui vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle vuonna 2018 hakemaan turvapaikkaa.
Sen jälkeen kuluneiden lähes kahden vuoden aikana Castro onnistui säästämään noin 1 500 dollaria, rahavarannon, joka on käytetty loppuun ostamalla ruokaa ja maksamalla 700 dollarin kuukausivuokraa lähes ilman tuloja helmikuusta lähtien.
Kalifornian oleskelukielto aiheutti lisätaakkaa ahtaissa asuintiloissa. Castro ja hänen perheensä jakavat makuuhuoneen toisen parikymppisen miehen kanssa. Toisessa makuuhuoneessa asuu yksinhuoltajaäiti ja hänen kaksi lastaan, ja kolmannessa makuuhuoneessa asuu viisikymppinen mies. Kaikki ovat kotoisin Guatemalasta. Oaklandin pienessä asunnossa on yhteinen keittiö ja kylpyhuone, mutta ei olohuonetta.
”Vaimoni ja lapseni ovat käytännössä koko päivän huoneessa”, Castro sanoi. ”Asunnossa ei ole pihaa, ja asumme vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella, joten heillä ei ole paikkaa, jossa leikkiä.”
Tekoja, joita pidettiin itsestäänselvyyksinä ennen pandemiaa, kuten 6-vuotiaan tyttären lähettämistä kouluun tai perheen ulkoiluttamista, kaipaa kipeästi.
Työskenneltyään asuintalojen muurien parissa Castro ansaitsi 160 dollaria tekemällä pihatöitä – yhden päivän työpaikan, jonka hän sai erään toisen guatemalialaisen miehen välityksellä, jonka kanssa hän oli työskennellyt aiemmin. Siitä huolimatta hän on toukokuun vuokranmaksun kanssa jäljessä.
”Jos minulla ei ole rahaa, yritän myydä ne muutamat tavarat, joita minulla on, jotta saisimme loput maksettua”, hän sanoi.
Joitakin taloudellisia apuja saattaa olla tulossa. Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom ilmoitti viime kuussa, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen rahasto auttaisi paperittomia ja luvattomia työntekijöitä, jotka eivät ole oikeutettuja liittovaltion elvytystukeen, mutta jotka muodostavat noin kymmenesosan Kalifornian työvoimasta. Ohjelma tarjoaa kertaluonteisen 500 dollarin maksun henkilöä kohti tai 1 000 dollaria kotitaloutta kohti, mutta se alkaa vasta myöhemmin tässä kuussa.
Parempina aikoina Castro onnistui lähettämään rahaa sukulaisille Guatemalaan. Nyt hän kamppailee elättääkseen lähimmän perheensä odottaessaan päätöstä heidän turvapaikkahakemukseensa.