Dark One

Pimeä on alkukantainen, tunteva, kosminen pahan voima universumissa. Pimeyden päämääränä on murtaa kaikkien niiden aistivien olentojen henget ja sydämet, joihin hän voi vaikuttaa, ja jos hän vapautuu vankilastaan, lopulta luoda Luomakunta uudelleen omaksi kuvakseen. Hänen toimintansa näyttää viittaavan siihen, että hän on myös kaaoksen, tuhon ja epäsovun voima, sillä monet hänen alaisensa sekä Shaidar Haran näyttivät panostavan suuresti kaaoksen määrän lisäämiseen maailmassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Hänen olemassaolonsa paljastuu olennaiseksi osaksi ihmisen vapaata tahtoa, sillä hänen pahanlaatuinen vaikutuksensa kannustaa ihmiskuntaa tekemään itsekkäitä valintoja. Jos hänet tuhottaisiin, ihmisistä (ja todennäköisesti myös muista aistivista olennoista) tulisi mahdollisesti täysin kykenemättömiä pahuuteen, väkivaltaan tai itsekkyyteen missään suhteessa. Luojan sanotaan vanginneen hänet aikojen alussa erilliseen ulottuvuuteen normaalitodellisuuden ja mallin ulkopuolelle, ja hän on siitä lähtien pyrkinyt vapautumaan vankilastaan ja tuhoamaan Ajan Pyörän ja luomaan maailman uudelleen oman kuvansa ja tarkoituksensa mukaan tai vaihtoehtoisesti tuhoamaan luomakunnan kokonaan. Hän on tällä hetkellä vangittuna.

Todellinen nimi

Hänen todellinen nimensä on Shai’tan, (lausutaan: SHAY-ih-TAN), vaikka monet uskovat, että tuon nimen sanominen tuo puhujalle epäonnea, minkä vuoksi hänestä käytetään nimitystä Pimeys. Hänelle on kuitenkin monia muita vaihtoehtoisia nimiä, kuten esim:

• Valheiden isä
• Näkövammainen (Aielien käyttämä)
• Hautojen herra
• Hämärän herra
• Yön paimen
• Yön laumojen paimen
• Korvapuu
• Sielunpuu
• Heartfang (susien käyttämä)
• Old Grim
• Grassburner
• Leafblighter (aielien käyttämä)
• Myrskyjen Isä (Atha’an Miereen käyttämä)
• Caisen Hob (”Vanha Hob”, Shandallen ja Seanchanien käyttämä)
• Lighthteater (Seanchanien käyttämä)
• Soulblinder (Seanchanien käyttämä)

Sen lisäksi, Moridinia lukuun ottamatta, hänen omat seuraajansa pitävät hänen oikean nimensä sanomista jumalanpilkkana, joten he puhuvat hänestä yleisimmin mairittelevammilla titteleillä, esim:

• Pimeyden Suuri Herra (tai yksinkertaisesti ”Suuri Herra”)
• Haudan Herra
• Illan Herra – nimi, jota käytetään Varjon profetioissa

Nimeä Ba’alzamon (joka tarkoittaa ”Pimeyden Sydäntä” trollokielellä) käytti Ishamael ennen kuolemaansa; Ihmiset, mukaan lukien pimeyden ystävät, oppivat sen ja olettivat, että se oli trollokien nimi Pimeälle, mikä johti kolmen ensimmäisen kirjan ajan ja suurimman osan maailmanhistoriaa siihen olettamukseen, että Ishamael oli itse Pimeys – valhe, jota hän ei tehnyt mitään torjuakseen, vaan itse asiassa rohkaisi harhaluuloa valitsemalla sanansa tarkkaan, jotta ei itse asiassa väittäisi olevansa Pimeys.

Voima

Kun Rand kohtaa hänet viimeisessä hyökkäyksessä Shayol Ghuliin, Pimeyden kuvaillaan olevan mittaamattoman voimakas; universumin kattava pahan voima, joka on luonteeltaan käsittämätön ja olemukseltaan ääretön. Hänen läsnäolonsa kuvataan olevan yli avaruuden, koon ja ajan, ja hänen olemuksensa sanotaan olevan täysin tyhjä, mutta ääretön. Vaikka Pimeys on ajan käsitteen yläpuolella, se rajoittaa häntä vuorovaikutuksessa Kuvion kanssa yksinkertaisesti siksi, että se on olennainen osa todellisuutta. Tilanteen kuvataan muistuttavan sitä, että taiteilijan mielikuvitus ylittää sen materiaalin rajat, jota hänellä on käytettävissään. Tästä syystä hän ei voi palauttaa ihmisten sieluja, jotka on poltettu Kuviosta paalutulella. Aikaa ei ole olemassa Pimeälle, mutta koska se on olemassa ihmisen sielulle, hän ei pysty ulottumaan itse ajan ulkopuolelle koskettaakseen sieluja, jotka on poltettu Kaavasta. Pimeä voi kuitenkin hakea sieluja, jotka ovat kuolleet lähes millä tahansa muulla tavalla, ja siirtää ne uusiin kehoihin. Hänen on kuitenkin tiedetty tekevän näin vain sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat luvanneet sielunsa hänelle, kuten Hylätyt, mikä viittaa siihen, että hänellä on vähemmän voimaa manipuloida sieluja, joita ei ole luvattu hänelle. Balefirea lukuun ottamatta myös Mashadarin kuluttama sielu voi jäädä hänen ulottumattomiinsa, sillä Mashadarilla on oletettavasti kyky ahmia sieluja, eikä Sammael koskaan syntynyt uudelleen sen jälkeen, kun hänet oli tapettu tällä tavoin. Sammaelin kuoleman lisäksi ei kuitenkaan anneta mitään suoraa todistetta, joka vahvistaisi tämän, sillä Pimeys näyttää päättäneen, että joitakin sieluja ei kannata tuoda takaisin, mukaan luettuna jotkut Hylätyt, kuten Aginor hänen kuoltuaan toisen kerran tavanomaisin keinoin. Pimeä ei myöskään pysty antamaan ihmisille kykyä kanavoida Yhtä Voimaa tai muuttamaan Yhtä Voiman määrää, jonka kanavoija voi ammentaa.

Verin Sedai on todennut, että Pimeä on ”paradoksin ja kaaoksen ruumiillistuma, järjen ja logiikan tuhoaja, tasapainon rikkoja, järjestyksen rikkoja”. Hän toteaa myös, että vaikka hän uskoo ymmärtävänsä Hylkiöitä, hänellä ei ole aavistustakaan siitä, mikä on Pimeyden päämäärä, mitä hän haluaa tai edes mikä hän on. Moridin on todennut, että Pimeyden lopullinen tavoite ei ole tuhota todellisuutta ja luoda se uudelleen, vaan pikemminkin yksinkertaisesti tuhota kaikki. Myöhemmin kuitenkin paljastuu, että Pimeyden päämäärä on luoda kuvio uudelleen omaksi kuvakseen, vaikka hän tyytyisi tuhoamaan luomakunnan, jolloin Moridin saisi kaipaamansa unohduksen. Hänellä ei ole mitään erityistä mieltymystä siihen, miten maailma olisi olemassa hänen voittonsa jälkeen, kunhan kukaan muu kuin hän itse ei ole vallassa. Rand al’Thorille hän esittää erilaisia mahdollisuuksia, täysin kidutetusta, tuhoutuneesta maailmasta ja ihmisistä maailmaan, jossa hän on yksinkertaisesti poistanut ihmisiltä kyvyn tuntea myötätuntoa tai empatiaa toisiaan kohtaan. Ainoa vakio, joka liittyy hänen haluunsa muokata maailma uudelleen, on hänen oman merkityksensä korostaminen maailmassa, olipa maailman väestö siitä tietoinen tai ei (yksi yleisimmistä asioista, joita hän sanoo Rand al’Thorille kuvatessaan, miten hän muuttaisi todellisuutta, on: ”OLEN VAIN MINÄ”). Käsite yksinkertaisesti tuhota luomakunta on kuitenkin todettu myös sellaiseksi, johon hän olisi tyytyväinen. Pimeällä näyttää olevan huumorintajua, sillä hän nauraa The Lord of Chaosin lopussa kuultuaan Demandredin tuntemattomat uutiset. Koska hän haluaa murtaa vihollisensa, niiden tuhoaminen ei välttämättä kuulu hänen suunnitelmiinsa. Tämän vuoksi hän määräsi usein, ettei yksikään hänen seuraajistaan saisi yrittää tappaa Rand al’Thoria ennen kuin tämä pääsee viimeiseen taisteluun (vaikka monet heistä pitivätkin tätä käskyä pilkkanaan). Hänen strategiansa näyttää olevan kääntää Uudestisyntynyt lohikäärme Varjoon, mikä antaisi hänelle parhaat mahdollisuudet voittaa Valo. Tosin Uudestisyntyneen lohikäärmeen tuhoaminen näyttää aina olevan läheinen toissijainen suunnitelma. Kosmisena pahuuden ruumiillistumana ja lähteenä hän on täysin kykenemätön ymmärtämään sellaisia käsitteitä kuin jalous ja myötätunto, ja hän on myös ilmeisesti kykenemätön suorittamaan tai kokemaan mitään sellaista, jota voitaisiin pitää hyvänä. Lisäksi huolimatta valtavasta kosmisesta tietämyksestään ja lukemattomista varasuunnitelmistaan hän näyttää olevan kykenemätön oppimaan menneistä virheistä, koska hän ei ole onnistunut kukistamaan Valoa monien menneiden aikojen aikana. Häneltä näyttää puuttuvan menestykseen tarvittava ymmärrys.

Pimeä kykenee vääristämään todellisuutta tietyssä määrin Kuviossa ilman, että hän voi itse koskettaa sitä, niin kauan kuin hänen vankilaansa ei ole täysin suljettu. Shayol Ghulin ympärillä ja alueella hän kykenee muuttamaan Tuomion kuiluun johtavan tunnelin katossa olevien tippukivien korkeutta näyttämättä itse asiassa saavan niitä liikkumaan. Hän voi myös vääristää etäisyyksiä ja havaintoja Shayol Ghulissa. Miten hän tekee tämän, ei tiedetä, mutta Rand al’Thor osoitti kykenevänsä vastustamaan tätä sekaantumista tahdonvoimalla yhdistettynä ta’veren-luonteeseensa. Lisäksi Shayol Ghulia ympäröivät maat, ainakin ne maat, jotka eivät ole täysin vailla elämää, ovat täynnä luonnottoman tappavia olentoja ja kasveja, joista suuri osa on kiihtyneessä rappeutumistilassa. Jos joku todella on Tuomion kuilun sisällä, hän voi kuulla Pimeyden ”äänen” ikään kuin telepaattisena heijastuksena, jolla on valtava voima. Mahdollista Ishamaelia/Moridinia lukuun ottamatta Pimeys ei kykene kommunikoimaan suoraan kenenkään Kuvion jäsenen kanssa, elleivät he ole läsnä Tuomionkuopassa. Se, miksi Moridin näyttää olevan tästä vapautettu, saattaa johtua siitä, että hän käyttää jatkuvasti ja korkealla tasolla Todellista Voimaa. Pimeyden kyky manipuloida Kuviota on kasvanut sitä mukaa, kun reiän päällä oleva laastari on heikentynyt. Tämä on ollut syynä lukuisiin tuhoisiin, kaoottisiin tapahtumiin, jotka näyttävät tapahtuvan satunnaisesti ajan mittaan, mutta lisääntyvät tiheämmin, kun sinetit heikkenevät;

• Hylätyt alkoivat paeta, alkaen Aginorista ja Balthamelista.
• Pahuuden kuplat, joita Moiraine vertaa suon miasmaan, purkautuvat ajoittain Pimeästä ja vääristävät todellisuutta Kuviossa tappavalla tavalla, erityisesti ta’veren läheisyydessä.
• Pimeä käyttää usein ympäristöä vihollisiaan vastaan. Maailman silmässä hän yritti aiheuttaa laajaa nälänhätää pitkittyneen talven avulla. Luonnottoman talven rikkoi Rand al’Thor, kun hän käyttää tahattomasti Maailman Silmässä olevaa puhtaan saidinin varastoa. Hän aiheuttaa myös luonnotonta lämpöä, mutta myös tämän Elayne ja Nynaeve pysäyttävät, kun he käyttävät Tuulten maljaa. Tällä hetkellä maailmaa peittää ikuisesti pilvinen taivas, mutta ei tiedetä, onko Pimeys vastuussa tästä viimeisimmästä epänormaalista säästä.
• Kuvat kuolleista/haamuista ovat alkaneet ilmestyä viimeisen taistelun lähestyessä.
• Maailma yleisesti ottaen kuolee ja mätänee; kasvit menevät talviunta muistuttavaan, kuoleman kaltaiseen tilaan, ruoka pilaantuu, eläimet vaipuvat horrokseen jne.

Pimeä on Todellisen Voiman lähde, joka on analoginen Yhden Voiman kanssa. Todellisesta Voimasta voi kuitenkin ammentaa vain Pimeyden siunauksella. Todellisen Voiman käyttö synnyttää saa; pieniä mustia pilkkuja, jotka liikkuvat vaakasuoraan haltijan silmien yli. Lisäksi se aiheuttaa paljon enemmän riippuvuutta kuin saidin tai saidar, ja uskotaan, että edes vahvin tahdonvoima ei pysty torjumaan halua käyttää sitä, kun saa on alkanut näkyä. Mitä enemmän kanavoija käyttää Todellista Voimaa, sitä enemmän saa näkyy. Saa ei vaikuta kanavoijan näkemiseen. Todellisen Voiman osoitetaan keskittyvän kuolemaan ja tuhoon; esimerkiksi Moridin käyttää sitä vahingossa murskatakseen elämän palvelijasta. Se on myös erittäin tuhoisaa käyttäjälleen, saa muuttaa lopulta käyttäjän silmät täysin mustiksi, jolloin kanavoijan suun ja silmien kohdalle voi ilmetä välillä tulipalon luolia. Tämä on erittäin edistynyt vaihe Todellisen Voiman käytössä, ja käyttäjä kuolee pian sen jälkeen, ellei Pimeys ole myöntänyt hänelle kuolemattomuutta. Tätä voimaa annetaan vain Pimeyden suosimille palvelijoille, ja määrät heijastavat kyseisen yksilön suosiota. Rand al’Thor löytää myöhemmin kyvyn päästä käsiksi Todelliseen Voimaan linkin avulla, jonka hän ja Moridin loivat vahingossa sielujensa välille. Callandorin avulla on mahdollista käyttää Todellista Voimaa itse Pimeää vastaan, koska se on Todellisen Voiman sa’angreal, eikä Pimeä voi välittömästi katkaista pääsyä Todelliseen Voimaan, jos sitä käytetään niin suurina määrinä kuin Moridin pystyi Callandoria käyttäessään.

Pimeän Voiman kosmisista voimatasoista huolimatta on mahdollista tappaa Pimeä Voima tuomalla hänet Kuviolle. Tämä johtuu siitä, että aika on olemassa Kuviossa, ja siksi asiat voidaan lopettaa Kuviossa. Rand al’Thor onnistui saavuttamaan tämän käyttämällä Todellisen Voiman lisäksi yhtä Voimaa; Pimeyden omaa energiaa. Loppujen lopuksi, kun hän kuitenkin tiesi Pimeyden vaikutuksesta ihmisten vapaaseen tahtoon, hän päätti yksinkertaisesti sinetöidä Pimeyden takaisin. Lisäksi niin kauan kuin hänen vankilansa on täysin ehjä, Dark One ei ilmeisesti voi murtautua siitä ilman ulkopuolista apua. Hän voi kuitenkin taltuttaa olemassa olevia reikiä laajentaakseen niitä entisestään.

Vaikka Pimeys näyttää olevan kaiken pahan lähde aistivien olentojen valintojen suhteen, on olemassa pahuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä Pimeyden kanssa, ja niiden voidaan jopa katsoa olevan häntä vastaan. Tunnetuin esimerkki tästä on olento, joka lopulta tuli tunnetuksi nimellä Shaisam, jonka todettiin halunneen tappaa Pimeyden, jos sillä olisi ollut siihen tilaisuus.

Etymologia

Nimi Shai’tan on todennäköisesti peräisin hepreankielisestä sanasta Saatana, joka tarkoittaa vastustajaa ja joka on myöhemmin käännetty muotoon Shaitan, tai arabian kielen sanasta Sheytaan, joka tavallisesti viittaa sanaan ”paholainen”.

Mahdollinen kosmologinen tehtävä (spekulatiivinen)

Luojan tarkoitus synnyttää Pimeys on kysymys, jota muutamat sarjan hahmot pohtivat ajoittain, johtuen lähinnä laajalti koetusta ajatuksesta, että Pimeydellä ei näytä olevan mitään ilmeisen funktionaalista tarkoitusta luomakunnan suuressa järjestelmässä. Hän näyttää olevan olemassa vain aiheuttaakseen kurjuutta ja kärsimystä, jota Luoja ei näytä voivan torjua millään suoralla vaikutuksella. Rand al’Thor osoittaa kuitenkin metafyysisessä konfliktissaan Pimeyden kanssa Viimeisessä taistelussa, että Pimeys toimii ainoana mahdollistajana kaikenlaiselle itsekkääseen käyttäytymiseen tähtäävälle tuntevalle taipumukselle. Ottaen huomioon tämän tosiasian ja sen, että Luojalla näyttää olevan ainakin jonkinlainen intressi suojella luomustaan (olettaen, että ruumiiton, telepaattinen ”ääni”, jonka Rand kuuli kahdesti Shayol Ghulin ulkopuolella, oli itse asiassa Luoja), on mahdollista, että Luoja loi Pimeyden nimenomaan salliakseen luomakunnalleen vapaan tahdon.

Yleisesti uskotaan myös, että Pimeyden vankilan murtautuminen ihmiskunnan toimesta on syklinen, väistämätön osa Ajan Pyörää ja Kuviota. Erityisesti Ishamael, joka oli äärimmäisen taitava filosofi ja teologi, uskoi, että Ajanpyörä tarjosi jatkuvasti Pimeälle tilaisuuksia vapautua historian kuluessa, koska Kuvio vaatii tasapainoa. Etenkin kun otetaan huomioon Pimeyden ekstrarealistinen luonne, on kuitenkin olemassa todisteita, jotka viittaavat siihen, että tämän tapahtuman syklinen väistämättömyys saattaa olla väärässä, tai ainakin se ei ehkä ole läheskään niin säännöllinen tapahtuma kuin Ishamael uskoi sen olevan.

Kun Rand oli sinetöinyt Porin pysyvästi, hän tajusi, että se tuho, jonka Pimeys pystyi aiheuttamaan maailmassa, oli viime kädessä ihmisten tekemää, mahdollistamaa ja toteuttamaa; että Pimeys ei lopulta ollutkaan todellinen vihollinen siinä mielessä, että ihmiskunnan kollektiivinen kärsimys johtui aina täysin yksittäisten ihmisten päätöksistä. Mitä tulee ihmisten käyttäytymiseen, Pimeällä ei lopulta ollut enemmän valtaa Kuvion sisällä, edes Poran läsnä ollessa, kuin mitä ihmiskunta antoi hänelle. Huolimatta täydellisen pahantahtoisesta luonteestaan ja kosmisesta voimatasostaan hän ei ollut suoranaisesti vastuussa minkään häneen liitettyjen ongelmien aiheuttamisesta; hän ei voinut tuhota ihmiskuntaa ilman ihmiskunnan omaa yhteistyötä. Mitä tulee Pimeyden suorempaan vaikutukseen Porauksen kautta, Kaavion tasapainon osoitettiin luontaisesti torjuvan Pimeyden todellisuuden ulkopuolista sekaantumista erilaisten mekanismien avulla. Lisäksi maailman negatiivisten elementtien, joita Kuvio saattaa tarvita tasapainottaakseen itseään, voidaan nähdä siirtyvän todellisuuteen ilman Pimeyden suoraa vaikutusta. Rand esimerkiksi uskoi, että koska Legendojen aikakauden maailmanhallitus näytti olevan haluton myöntämään, että silloisessa ”utopistisessa” yhteiskunnassa oli huomattavan paljon sosiaalisia ongelmia ja että yhteiskunnallinen romahdus tavalla tai toisella olisi saattanut olla väistämätön jopa ilman Poran porausta. Tällainen romahdus ja vajoaminen sotaan olisi tarjonnut katastrofaalisen tuhon, joka olisi ollut tarpeen Legendojen Aikakauden saavutusten tasapainottamiseksi ilman, että Pimeyden vankilaa olisi tarvinnut rikkoa. Koska Pimeys on olemassa Kuvion ulkopuolella, hänen suoraa vaikutustaan ei myöskään voida pitää osana ”tasapainoa”, jonka Kuvio väistämättä kutoo itseensä. Lisäksi Pimeä on täysin kykenemätön oppimaan menneistä virheistä, koska hän ei kykene ymmärtämään mitään hyvää, eikä hän voi murtautua vankilastaan ilman ihmiskunnan apua. Näin ollen, jos Pimeyden vankilan murtuminen on todellakin väistämättä luonteeltaan syklistä ja näennäisesti ihmisen valintojen aikaansaamaa, ei ole mitään syytä olettaa, että hänen vankilansa uudelleen sulkeminen kerta toisensa jälkeen olisi jotenkin erilaista. Tämä korostuu, kun Rand tuo Pimeyden fyysisesti kuvioon ja olentojen todellinen muoto on niin pieni ja heikko, että Rand voi nipistää hänet sormiensa väliin, ja Rand jopa kutsuu häntä alentuvasti miteiksi.