Corynebacteriumspecies patogeenina: Case presents

Case 1: Vuonna 2003 kirjoittaja kohtasi tapauksen iäkkäästä potilaasta, jolla oli selvä infektiivinen sidekalvotulehdus oikeassa silmässä. Hänellä oli ollut lievää sidekalvon hyperemiaa ja limakalvovuotoa kaksi vuotta ennen konsultaatiota tehdyn kaihileikkauksen jälkeen (kuva 1). Hän oli käyttänyt leikkauksen jälkeen edelleen kinoloni-oftalmista liuosta, mutta hänelle ei ollut tehty silmätutkimuksia. Hänellä oli ollut silmävaivoja yli 3 kuukauden ajan. Vuodosta otettu gramvärjäysnäyte osoitti, että monet polymorfonukleaariset leukosyytit fagosytoivat grampositiivisia sauvoja (kuva 2). Tyhjennysnäytteen viljelyssä havaittiin kinoloniresistentti Corynebacteriumslaji, ja kanta oli herkkä kefeemiantibiooteille. Kvinoloni-silmäliuoksen vaihtaminen kefeemiantibioottiin poisti potilaan oireet. Kirjoittaja totesi, että kyseessä oli selvä Corynebacteriumslajin aiheuttama sidekalvotulehdus. Tämän jälkeen kirjoittaja kohtasi suuren määrän Corynebacterium-konjunktiviittitapauksia vanhuspotilailla sekä useita Corynebacterium-keratiittitapauksia potilailla, joille tehtiin keratoplastia. Tapauksessa todettiin lievä infektiivinen sidekalvotulehdus.

Kuva 2.

Grammavärjäys tapauksen 1 eritenäytteestä, alkuperäinen suurennos ×1000 Gram-positiivisia sauvojen muotoisia bakteereja todettiin palisade- ja ’I- tai V’-kirjaimen muotoisissa muodostelmissa polymorfonukleaaristen neutrofiilisten leukosyyttien sisällä.

Tapaus 2: Kuvissa 3 A & B on diabeetikon nuoren miehen silmänpinta. Hänellä oli sitkeä filamenttinen keratiitti kahden lasinpoiston jälkeen. Kun hänet ohjattiin kirjoittajan klinikalle, hänelle oli määrätty moksifloksasiini-oftalmologista liuosta yli 6 kuukauden ajan (ensimmäisen vitrektomian perioperatiivisesta vaiheesta lähtien). Sen jälkeen, kun oli diagnosoitu infektiivinen blefarokonjunktiviitti, johon liittyi limainen, kellertävä vuoto, todettiin, että blefarokonjunktiviitti oli saattanut aiheuttaa silmäluomen turvotusta, ja turvonnut silmäluomi aiheutti osittain sitkeän filamenttisen keratiitin. Vuodosta otetun preparaatin analyysi osoitti suuren määrän polymorfonukleaarisia leukosyyttejä ja grampositiivisia sauvamaisia bakteereja, jotka olivat palisadin ja I-, V- tai W-kirjaimen muotoisia (kuva 4). Corynebacteriumslajit tunnistettiin vuotoviljelmästä yksinkertaisella, kaupallisesti saatavilla olevalla tunnistuspakkauksella (BBL Crystal, BD, Japani, Tokio). Kirjoittaja eristi myös Corynebacteriumslajeja lampaanveriagarilevyltä vuodosta ja tunnisti aiheuttajan Corynebacterium macginleyioniksi sen biokemiallisten ominaisuuksien perusteella, jotka testattiin API-Coryne-menetelmällä (bioMérieux SA, Lyon, Ranska). Moksifloksasiinin ja keftriaksonin pienin inhiboiva pitoisuus (MIC) kannalle (testattu E-test®:llä, bioMérieux SA, Lyon, Ranska) oli >256µg/ml ja 2 µg/ml. Moksifloksasiinin vaihtaminen paikalliseen kefmenoksiimiin johti nopeaan paranemiseen blefarokonjunktiviitissa ja filamenttisessa keratiitissa (kuva 5).

Kuva 3.

Tapauksen 2 anterioriset segmentit. Todettiin keskivaikea blefarokonjunktiviitti, kellertävä limainen märkäinen vuoto ja sarveiskalvon eroosio, johon liittyi filamenttista keratiittia.

Ei ole nykyisin liioiteltua sanoa, että Corynebacteriumlajit kuuluvat tärkeimpiin kroonisen sidekalvotulehduksen aiheuttajiin, erityisesti geriatrisilla potilailla. Nämä taudinaiheuttajat voivat myös aiheuttaa infektiivistä keratiittia potilailla, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä . Kun silmänpinnan bakteerifloora häiriintyy, opportunistiset infektiot voivat laukaista kaikki nämä tilat. Corynebacteriumslajin aiheuttama endoftalmiitti on hyvin harvinainen. Vaikka C. macginleyi on yleisin silmän pinnalta eristetty Corynebacteriumslaji, on edelleen epäselvää, onko C. macginleyi tärkein silmäinfektioita aiheuttava laji, koska myös muiden lajien aiheuttamia tapauksia on dokumentoitu.